THL:n asiantuntija-arvion mukaan Pirkanmaalla työllisyystilanne on hyvä, mutta alueella on myös melko
suuri pitkäaikaistyöttömien joukko, erityisesti alueen keskuskaupungissa Tampereella. Pirkanmaalla oli
työttömiä työnhakijoita huhtikuussa 2020 kaikkiaan 40 146 (työttömyysaste yli 19 %), joista 5 354 oli
pitkäaikaistyöttömiä. Kaksi kuukautta aiemmin työttömiä oli 23 500 eli Covid-19 -pandemian aikana
työttömyys on lisääntynyt huimasti ja vaikka nopeaa korjaantumista tapahtunee, palvelutarpeen voidaan
arvioida kasvavan ja osatyökykyiset ovat riskissä ajautua pitkäaikaistyöttömiksi. Pirkanmaalla työttömien
aktivointiaste oli maan parhaimpia ja työttömät kävivät myös koko maata aktiivisemmin
terveystarkastuksissa. Erot Pirkanmaalla kuntien välillä ovat kuitenkin erittäin suuria. Kunnat järjestävät myös
vaihtelevilla tavoilla sosiaalista kuntoutusta ja kuntouttavaa työtoimintaa.
Pirkanmaan työkykyhankkeessa toteutettiin marraskuussa 2021 kysely kuntiin sosiaalihuollon työllistymistä tukevista palveluista. Kyselyn tulokset on koottu liitteenä olevaan PP-esitykseen. Lisäksi liitteissä on kuvaus sosiaalisesta kuntoutuksesta Tampereella sekä kuvaukset Akaan AIMO-tiimin toimintamallista, Akaan kuntouttavan työtoiminnan palveluprosessista kuntakokeilun asiakkaalle ja Ikaalisten SOTE-työparin toimintamalli työllisyyttä tukevana mallina esimerkkeinä muista Pirkanmaan kunnista.
Lempäälän työllisyyspalvelujen pilotissa on kehitetty ja mallinnettu sosiaalihuollon työllistymistä tukevaa palvelupolkua osana Pirkanmaan työkykyhanketta. Liitteessä kuvattuna Lempäälän työllisyyspalvelujen kehittämän toimintamallin ihannetilanne. Lempäälässä on perustettu myös Työkyvyn tuen tiimi syksyllä 2021, joka kytkeytyy tähän toimintamalliin.
Lisäksi Kangasalan ja Lempäälän vammaispalveluissa kehitetään vammaisten työllistymistä tukevaa palvelupolkua, johon kuuluu laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen pilotointi kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisen tukemisessa sekä uudenlaisen alihankintamallin pilotointi Kangasalan ja Lempäälän vammaispalveluissa. Liitteenä palvelupolkukuvaukset ja esimerkkiasiakkaiden palvelupolut (uudet palvelupolkukuvaukset vammaispalvelujen piloteista ovat yhteisessä tiedostossa, ks. liite Vammaisten työllistymistä tukevat palvelupolut 31.5.2022).
Ks. liitteenä olevat palvelukuvaukset ja palvelupolkukuvaukset:
Palvelukuvaus Kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus
Palvelukuvaus vammaisten henkilöiden työtoiminta
Palvelupolku Työtoiminnan ja avotyön prosessi Lempäälä
Palvelukuvaus kuntouttava työtoiminta
Palvelupolku työllisyyspalvelut Lempäälä
Palvelupolku kuntouttava työtoiminta Tampere
Sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku Lempäälä
Vammaisten työllistymistä tukevat palvelupolut 31.5.2022
Ks. liitteenä olevat tiedostot:
Sosiaalihuollon työllistymistä tukevat palvelut -kyselyn tuloksista yhteenveto
Tuetun työllistymisen pilottien yhdyspinnat
Sosiaalinen kuntoutus Tampere
Akaan AIMO-tiimin suunnitelma
Akaan kuntouttavan työtoiminnan prosessi
Lempäälän työllisyyspalvelujen Sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelupolku 2.0
Liite Lempäälän sosiaalihuollon työllistymistä tukevaan palvelupolkuun
Ikaalisten SOTE-työparin toimintamalli sosiaalihuollon työllisyyttä tukevana mallina
Työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelujen yhdyspinnat -kuva 31.5.2022
Työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelujen yhdyspinnat -kuva 30.11.2022 (viim. versio)
Työttömien palvelutarpeiksi sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluissa on tunnistettu: avun ja tuen saaminen
asumis-, talous- ja velkaongelmiin sekä taloudellisten tukien hakemiseen, varhainen puuttuminen päihde- ja
mielenterveysongelmiin, työkyvyn ongelmien varhainen tunnistaminen, tuki työmarkkinoille palaamiseen,
tukea kotoutumiseen ja Kela-yhteistyöhön sekä lähiohjauksen ja palveluiden koordinointiin.
Syksyllä 2021 toteutettiin kysely hankkeeseen osallistuville kunnille sosiaalihuollon sekä vammaispalvelujen ja kehitysvammaisten palvelujen työllistymistä tukevista palveluista. Kyselyllä kartoitettiin palvelujen nykytilannetta ja järjestämistä alueella. Kyselyn kysymykset suunniteltiin yhteistyössä PirSOTE-hankkeen ja hyvinvointialuevalmistelijoiden kanssa. Kyselyssä selvitettiin sosiaalisen kuntoutuksen, vammaisten ja kehitysvammaisten työtoiminnan sekä työhönvalmennuksen palvelujen toteuttamistapoja, sisältöjä ja asiakasmääriä. Kyselyyn vastasi lopulta yhteensä 10 kuntaa, joista 6 vastasi sosiaalisen kuntoutuksen osalta, kehitysvammaisten työtoiminnan ja työhönvalmennuksen osalta vastasi 5 (/6) kuntaa ja vammaisten henkilöiden työtoiminnan osalta vastasi 2 (/5) kuntaa. Kyselyyn oli mahdollista vastata joko yksittäisen palvelun osalta tai kaikista palveluista yhdessä, mikä tuotti epätarkkoja vastauksia eikä vastausprosentti ollut kuin alle puolet (10/21) hankkeeseen osallistuneista kunnista, joten kyselyn anti jäi melko pieneksi.
Sosiaalihuollon työllistymistä tukevia palveluja on toteutettu Pirkanmaan kunnissa hyvin eri tavoin, ja tavat järjestää ja tuottaa palveluja vaihtelevat paljon. Osa tuottaa palvelut itse, ja osa kunnista käyttää ostopalveluja (Tampere isoimpana kuntana käyttää paljon ostopalveluja). Joissakin kunnissa sosiaalinen kuntoutus on Pirkanmaalla ollut työllisyyspalvelujen alla, osassa sosiaalipalvelujen alla. Myös palvelujen sisällössä on paljon vaihtelua. Sosiaalinen kuntoutus sisältää niin ryhmätoimintaa, työpajatoimintaa kuin yksilöllistä valmennusta ja ohjausta. Vammaisten työtoiminta ja kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus ovat suurimmassa osassa kunnista vammaispalvelujen alaisuudessa. Myös vammaisten ja kehitysvammaisten työtoiminnan sisällöt ja järjestämistavat vaihtelevat. Näiden kohderyhmien työhönvalmennus on eri kunnissa sisältänyt vaihtelevasti palkkatyötä, työkokeilua, harjoittelua, alihankintatyötä ja avotyötoimintaa, edelleen melko vähän palkkatyötä.
Haasteena sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden sekä vammaisten ja kehitysvammaisten asiakkaiden työllistymisessä on kyselyn mukaan erityisesti se, ettei kaikissa kunnissa ja/tai alueella ole tarpeeksi työhönvalmentajia, jotta yksilöllistä valmennusta olisi voitu tarjota asiakkaille. Kohderyhmille on vaikea löytää työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta, ja henkilöt tarvitsevat erityistä tukea työllistymiseen, mikä vaatisi enemmän resursseja yksilölliseen työhönvalmennukseen.