Toimintamallin lyhyt kuvaus
Kuvataan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön toimintamalli, jossa ikääntyneen Kanta-Hämäläisen akuuttitilanteessa palvelutarpeeseen vastataan tarkoituksenmukaisella palvelulla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö ikääntyneen Kanta-Hämäläisen akuuttitilanteessa -Sujuvat palvelut -valmennus, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö ikääntyneen Kanta-Hämäläisen akuuttitilanteessa -Sujuvat palvelut -valmennus, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Tekijä
Tuuli VuolahtiLuotu
3.11.2023Viimeksi muokattu
12.2.2026Aihealueet
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kohderyhmä
Toimintamallin rahoittaja
Markup - Required info - Basic information
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
Markup - Hero - Basic information
Perustiedot
Toteutuspaikka
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä
Kansikuva
Markup - Required info - Realise and understand
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Markup - Hero - Realise and understand
Oivalla ja ymmärrä
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Toimintaympäristö
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muodostaa 11 kuntaa, joita kuvaa hajautuneisuus kolmeen seutuun: Forssan seutuun (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä), Hämeenlinnan seutuun (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala) ja Riihimäen seutuun (Hausjärvi, Loppi, Riihimäki). Vuoden 2023 lopussa Kanta-Hämeen asukkaista 75-vuotta täyttäneitä oli 22 111henkilöä.
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat
Kehittämisessä sitoudumme Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategian neljän painopistealueen edistämiseen:
Järjestämme vaikuttavat palvelut
Suunnittelemme ja järjestämme palvelumme niin, että ne vastaavat asiakasryhmien kokoa ja tarpeita. Vaikuttavuus saavutetaan oikein mitoitettujen palvelujen tehokkaalla tuottamisella ja systemaattisella kehittämisellä.
Autamme sopivalle polulle
Sopivan palvelupolun löytyminen vaatii asiakasymmärrystä ja näkemystä - syliä, johon voi tukeutua.
Osaamme ennakoida
Toimimme aidon ennakoivasti ja varaudumme ympäristön muutoksiin niin, että kaikki kantahämäläiset voivat paremmin.
Onnistumme toisiimme luottaen
Pyrimme johtamisessamme selkeyteen ja johdonmukaisuuteen. Hyvä johtaminen ja luottamus ovat avaimia työhyvinvointiin ja yhteiseen onnistumiseen.
Liitteet
Kuvateksti
Ensimmäisessä lähivalmennuksessa tehty lähtötilannekuvaus
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen
Kehittäjäjoukossamme on mukana asiakasosallistuja ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ammattilaisia 4 eri toimialueelta ja kuudesta eri tulosyksiköstä:
Reijo Saari, asiakasosallistuja
Jukka Ikonen, sosiaali- ja Kriisipäivystys
Sari Valaja-jokinen, kotisairaala
Rita Juvonen, asiakasohjaus
Maria Mantere, kotihoito
Lotte Seeck, yhteispäivystys
Toni Lindholm, ensihoito
Tuuli Vuolahti, projektiasiantuntija
Liitteet
Kuvateksti
Valmennusryhmän jäsenet kolmannessa lähivalmennuksessa
Tavoiteltu muutos
Pohjantähtitavoite:
Yli 75-vuotiaiden yhteispäivystyskäynnit/kriisisijoitukset vähenevät 20 % ja asiakaskokemus paranee vuoden 2025 loppuun mennessä
Välitavoitteet:
- Akuuttitilanteessa kotiin annettavien palveluiden aloitusten määrä nousee 20 %/vuosi
- Asiakas tietää mihin ottaa yhteyttä, yhteydenotto palveluihin on helppoa ja vastausaika lyhyt.
Muutoksen mittaaminen
Kohderyhmän ja ilmiön tavoittaminen käytössä olevien lukuisien eri järjestelmien tuottaman datan valossa oli hyvin haastavaa. Lähtötilanteen selvittämiseksi keräsimme toimialoilta informaatiota joka voisi liittyä kehitettävään ilmiöön. Kehittämisen tueksi ja ilmiön tarkentamiseksi toteutimme ammattilaisille kyselyjä asiakasohjauksessa, sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, ensihoidossa ja yhteispäivystyksessä. Järjestelmien luvut ja ammattilaiskyselyt vahvistivat valmennusryhmän käsitystä ilmiön olemassaolosta ja sen juurisyistä.
Pohjantähti- ja välitavoitteiden sekä PDSA-suunnitelmien asettamisen reunaehtona oli, että niitä pitää pystyä mittaamaan kehittämisen aikana. Päädyimme siihen, että mittaamme ja seuraamme valmennuksen ajan kuukausittain seuraavia asioita yli 75- vuotiaiden osalta.
Asiakasohjaus: Yhteydenottomäärät, tuen tarpeen ilmoitukset, turvapuhelinhälytykset.
Ensihoito: Ensihoidon tehtävämäärä, d-tehtävät, käynnit ja puhelut.
Kotisairaala: Gerbiilin käyntien ja puheluiden määrä.
Sosiaali- ja kriisipäivystys: Kriisisijoitusten määrä, akuuttitilanteissa aloitetut kotihoidon käynnit.
Yhteispäivystys: Yli 75-vuotiaiden käyntimäärät, läpimenoaika, e-käyntien määrä.
Liitteet
Kuvateksti
Keräsimme lähtötilanteessa yksiköistä saatavilla olevia järjestelmien tuottamia lukuja, joita täydensimme ammattilaisille tehtyjen kyselyjen avulla.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
Kohderyhmänämme on ikäihmiset, joilla on kotona pärjäämisen haasteita akuutisti. He ohjautuvat päivystykseen/kriisipaikalle tai heidän tilanteestaan soitetaan 112.
Akuuttitilanteella tarkoitamme ikäihmisten äkillistä avuntarvetta, jossa kotona pärjäämättömyyteen on ammattilaisten yksin tai yhdessä toisen ammattilaisen kanssa reagoitava välittömästi.
Lupauksemme asiakkaalle:
”Yksi yhteydenotto ja etsimme kanssasi ratkaisuja akuuttitilanteeseesi ”
Toteutussuunnitelma
Lyhyen aikavälin ketteriksi kokeiluiksi sovimme,
Asiakasohjaus: Matalan kynnyksen ohjauksen ja neuvonnan kehittäminen
Ensihoito: Tilannekuva nopeammin, Lifecaren käytön pilotointi
Kotisairaala & ensihoito: Liikkuva yksikkö Gerbiilin 24/7 toiminnan aloitus ja laajentaminen koko alueelle
Sosiaali- ja kriisipäivystys & kotihoito: Akuuttilanteessa kotihoidon aloitus, prosessikuvaus ja vastuunjakotaulukko
Yhteispäivystys: Palveluiden kohdentaminen ja läpimenoajan lyhentäminen asiakasviestintää ja kuljetuskäytänteitä kehittämällä
Pitkän aikavälin harkittaviksi toimenpiteiksi tunnistimme,
Toimiva 116117 sotearvio (tällä hetkellä vain terveydenhuollon arvio)
Palveluohjaus toimii virka-ajan ulkopuolella (tällä hetkellä vain virka-aikana)
Potilaskoordinaatio toimii virka-ajan ulkopuolella (tällä hetkellä vain virka-aikana)
Jatkohoito vuodeosastolla 24/7 (tällä hetkellä vain virka-aikana)
Kaikilla palvelun piirissä olevilla on lääketieteellinen ennakoiva hoitosuunnitelma (tällä hetkellä vain hyvin harvoilla)
Akuuttitilanteiden perhehoito (tällä hetkellä ei ole tarjolla)
Päivystykseen neuvontapiste ja/tai vahvistetaan yhteispäivystyksen so-ohjauksen osaamista (tällä hetkellä ei so-puolen osaajia)
Kaikkia koskevat toimenpiteet:
Verkostoidutaan rohkeasti toisten ammattilaisten/yksiköiden kanssa
Informoidaan ja sitoutetaan yksikköjä kehittämiseen ja muutoksien tekemiseen
Arvioidaan toiminta-ohjeiden olemassaolo ja tehdään niitä tarvittaessa
Markup - Hero - Imagine and try
Kuvittele ja kokeile
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen
Akuuttitilanteessa ei ole voitu aloittaa uudelle asiakkaalle kotihoidon palvelua heti, vaan se on edellyttänyt asiakasohjauksen palvelutarpeen arviointia, jolloin aloituksen viive asiakkaalle on vähintään ollut yksi arkipäivä.
Ideointi
Akuuttitilanteessa kotihoidon palvelu pitää pystyä aloittamaan viivytyksettä, jotta vältytään asiakkaan ohjaamiselta yhteispäivystykseen tai kriisipaikalle. Vaihtoehtoina on, että palvelutarpeen arviointi pystytään toteuttamaan asiakasohjauksesta päivystyksellisesti virka-ajan ulkopuolella tai se, että palvelu aloitetaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen ja kotihoidon yhteistyönä ja palvelutarpeen arviointi tehdään mahdollisimman pian virka-aikana.
Idean valinta
Kutsuimme asiakasohjauksen, kotihoidon ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen johtajia yhteistyökokoukseen, jossa kerroimme haasteesta sekä esitimme vaihtoehtoisia tapoja kehittää toimintatapaa. Toimijoiden lisääminen virka-ajan ulkopuolelle satunnaisten tehtävien hoitamiseksi on taloudellisesti kuormittava vaihtoehto. Ideaksi valittiin se, että virka-ajan ulkopuolella uuden asiakkaan kotihoito aloitetaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen ja kotihoidon toimesta asiakkaalle.
Idean konkretisointi ja visualisointi
Uuden asiakkaan kotihoidon aloituksen prosessin kuvaamiseksi päätettiin järjestää työpaja ammattilaisille. Työpaja toteutettiin Teams-yhteydellä ja sinne kutsuttiin ammattilaisia sosiaali- ja kriisipäivystyksestä, asiakasohjauksesta sekä kotihoidon arviointi- ja kuntoutustiimistä sekä työnjaosta. Työpajoissa ammattilaiset jaettiin kahteen ryhmätilaan pohtimaan kuvitteellista asiakastilannetta ja sitten kokoonnuttiin vielä yhteiseen tilaan keskustelemaan tehdyistä ratkaisuehdotuksista. Työpajojen tuottaman materiaalin avulla tehtiin luonnokset prosessikuvauksesta ja toimijoiden vastuunjakotaulukosta, jotka lähetettiin vielä työpajoihin osallistuneille kommentoitavaksi. Luonnokset käsiteltiin johdon yhteistyökokouksessa ja sovittiin, miten uusi toimintatapa perehdytetään ammattilaisille ja jalkautetaan käyttöön 01.10.2024 alkaen. Ensimmäinen seuranta/arviointikokous sovittiin marraskuulle -24.
Idean testaus asiakkaalla
Ideaa ei ole tarkoitus pilotoida. Uusi toimintatapa otetaan koko alueella käyttöön samaan aikaan ja sitä tarvittaessa hienosäädetään matkan varrella.
Ratkaisun testaaminen
Uusi toimintamalli otettiin käyttöön 1.10.2024. Ensimmäinen arviointikokous pidettiin marraskuussa -24. Kokouksessa todettiin toimintamalli toimivaksi mutta akuuttien tilanteiden ratkaisuun sitä käytettiin ensimmäinen kuukauden aikana vähän eli 4 kertaa.
Kokeilun tavoitteet
Ikääntyneen akuuttitilanteessa uutena ratkaisuvaihtoehtona on kotiin tuotettava palvelu ja hänen ei välttämättä tarvitse mennä yhteispäivystykseen tai kriisipaikalle avun saamiseksi. Asiakkaalle saadaan nopeasti aloitettua kotiin annettava palvelu.
Kokeilussa opittua
Toimintamallista tuli toimiva, koska tunnistettiin riittävästi ketkä ammattilaiset prosessiin osallistuvat ja otettiin heidät tekemään toimintamallia yhdessä.
Markup - Hero - Describe and share
Kuvaa ja jaa
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
Markup - Required info - Describe and share
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Ratkaisun perusidea
Asiakas saa nopeasti tarkoituksenmukaista palvelua oikeassa paikassa.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
Toimintamallien kehittäminen ja juurruttaminen vaatii yhteistyötä yli toimiala- ja yksikkörajojen. Pitää olla yhteinen tavoite ja kaikilla tahtoa siihen sitoutua. On määriteltävä hyvin selkeät tavoitteet ja toimenpiteet sekä pitää huolta että kaikki toteuttavat niitä sovitussa aikataulussa. Toimintamallien juurruttamisen onnistumisen edellytys on että sen käyttöönotto perustellaan ja siihen perehdytetään koko henkilöstö hyvin. Uuden toimintamallin juurruttamisessa tarvitaan alkuvaiheessa tiheään tahtiin seurantaa ja arviointia. Arviointia ja seurantaa ei voida kokonaan lopettaa mutta tahtia voidaan harventaa vasta kun asiat toimivat kuten pitää. Tässä toimintamallissa ei ole lisätty resurssia, vaan tehdään asioita uudella tavalla. Toimintamallin kehittämisen koordinointityötä on tehty RRP2-hankkeen tuella ja toimintamallin koordinaatiovastuu siirtyy jatkossa hyvinvointialueelle.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä
Hyvinvointialueella on kiinnitetty huomiota kriisipaikkojen käyttömääriin, jaksojen kestoihin ja kriisijoitusten syihin. Tarvitaan jatkokehittämistä edelleen asiakasprosessien ja eri toimijoiden yhteistyön sujuvoittamiseksi sekä siihen, että tunnistetaan keinoja joilla asiakkaiden tilanteiden aktisoitumista/kriisiytymistä voidaan ennaltaehkäistä.
Markup - Methods info - Realise and understand
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Markup - Methods info - Imagine and try
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Markup - Methods info - Describe and share
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Kehittämisen vaihe
Valmis
Markup - Development phase info
Merkitse valmiiksi
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.