Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kehittämisessä sitoudumme Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategian neljän painopistealueen edistämiseen:
Järjestämme vaikuttavat palvelut
Suunnittelemme ja järjestämme palvelumme niin, että ne vastaavat asiakasryhmien kokoa ja tarpeita. Vaikuttavuus saavutetaan oikein mitoitettujen palvelujen tehokkaalla tuottamisella ja systemaattisella kehittämisellä.
Autamme sopivalle polulle
Sopivan palvelupolun löytyminen vaatii asiakasymmärrystä ja näkemystä - syliä, johon voi tukeutua.
Osaamme ennakoida
Toimimme aidon ennakoivasti ja varaudumme ympäristön muutoksiin niin, että kaikki kantahämäläiset voivat paremmin.
Onnistumme toisiimme luottaen
Pyrimme johtamisessamme selkeyteen ja johdonmukaisuuteen. Hyvä johtaminen ja luottamus ovat avaimia työhyvinvointiin ja yhteiseen onnistumiseen.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muodostaa 11 kuntaa, joita kuvaa hajautuneisuus kolmeen seutuun: Forssan seutuun (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä), Hämeenlinnan seutuun (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala) ja Riihimäen seutuun (Hausjärvi, Loppi, Riihimäki). Vuoden 2023 lopussa Kanta-Hämeen asukkaista 75-vuotta täyttäneitä oli 22 111henkilöä.
Lähtötilanne:
- asiakkaan palveluprosessi sekava ja läpimenoaika pitkä
- ei kotiin tarjottavia palveluita, asiakas ohjattu raskaiden palveluiden piiriin (yhteispäivystys, kriisipaikka)
Juurisyyt:
- liikaa yhteydenottokanavia
- palveluntarve virka-ajan ulkopuolella, mutta toimijoita ja resursseja käytettävissä vähemmän
- akuuttitilanteessa kotiin vietävien palveluiden valikoima puutteellinen
- ammattilaisten/yksiköiden yhteistyö ei toimi ja yhteiset toimintaohjeet puuttuvat
- näkymät järjestelmissä ja tilannekuvan luominen vaikeaa
- ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa ei riittävästi tarjolla.
Kohderyhmänämme on ikäihmiset, joilla on kotona pärjäämisen haasteita akuutisti. He ohjautuvat päivystykseen/kriisipaikalle tai heidän tilanteestaan soitetaan 112.
Akuuttitilanteella tarkoitamme ikäihmisten äkillistä avuntarvetta, jossa kotona pärjäämättömyyteen on ammattilaisten yksin tai yhdessä toisen ammattilaisen kanssa reagoitava välittömästi.
Lupauksemme asiakkaalle:
”Yksi yhteydenotto ja etsimme kanssasi ratkaisuja akuuttitilanteeseesi ”
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Pohjantähtitavoite:
Yli 75-vuotiaiden yhteispäivystyskäynnit/kriisisijoitukset vähenevät 20 % ja asiakaskokemus paranee vuoden 2025 loppuun mennessä
Välitavoitteet:
- Akuuttitilanteessa kotiin annettavien palveluiden aloitusten määrä nousee 20 %/vuosi
- Asiakas tietää mihin ottaa yhteyttä, yhteydenotto palveluihin on helppoa ja vastausaika lyhyt.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Kohderyhmän ja ilmiön tavoittaminen käytössä olevien lukuisien eri järjestelmien tuottaman datan valossa oli hyvin haastavaa. Lähtötilanteen selvittämiseksi keräsimme toimialoilta informaatiota joka voisi liittyä kehitettävään ilmiöön. Kehittämisen tueksi ja ilmiön tarkentamiseksi toteutimme ammattilaisille kyselyjä asiakasohjauksessa, sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, ensihoidossa ja yhteispäivystyksessä. Järjestelmien luvut ja ammattilaiskyselyt vahvistivat valmennusryhmän käsitystä ilmiön olemassaolosta ja sen juurisyistä.
Pohjantähti- ja välitavoitteiden sekä PDSA-suunnitelmien asettamisen reunaehtona oli, että niitä pitää pystyä mittaamaan kehittämisen aikana. Päädyimme siihen, että mittaamme ja seuraamme valmennuksen ajan kuukausittain seuraavia asioita yli 75- vuotiaiden osalta.
Asiakasohjaus: Yhteydenottomäärät, tuen tarpeen ilmoitukset, turvapuhelinhälytykset.
Ensihoito: Ensihoidon tehtävämäärä, d-tehtävät, käynnit ja puhelut.
Kotisairaala: Gerbiilin käyntien ja puheluiden määrä.
Sosiaali- ja kriisipäivystys: Kriisisijoitusten määrä, akuuttitilanteissa aloitetut kotihoidon käynnit.
Yhteispäivystys: Yli 75-vuotiaiden käyntimäärät, läpimenoaika, e-käyntien määrä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallien kehittäminen ja juurruttaminen vaatii yhteistyötä yli toimiala- ja yksikkörajojen. Pitää olla yhteinen tavoite ja kaikilla tahtoa siihen sitoutua. On määriteltävä hyvin selkeät tavoitteet ja toimenpiteet sekä pitää huolta että kaikki toteuttavat niitä sovitussa aikataulussa. Toimintamallien juurruttamisen onnistumisen edellytys on että sen käyttöönotto perustellaan ja siihen perehdytetään koko henkilöstö hyvin. Uuden toimintamallin juurruttamisessa tarvitaan alkuvaiheessa tiheään tahtiin seurantaa ja arviointia. Arviointia ja seurantaa ei voida kokonaan lopettaa mutta tahtia voidaan harventaa vasta kun asiat toimivat kuten pitää. Tässä toimintamallissa ei ole lisätty resurssia, vaan tehdään asioita uudella tavalla. Toimintamallin kehittämisen koordinointityötä on tehty RRP2-hankkeen tuella ja toimintamallin koordinaatiovastuu siirtyy jatkossa hyvinvointialueelle.
