SENIORITUPA-KONSEPTI | Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

SenioriTupa tarjoaa monipuolista tukea ja ohjausta arjen hyvinvointiin omatoimisille ikäihmisille. Kohtaamispaikka, jossa on viriketoimintaa, ikäneuvola ja digitukea saman katon alla - yhteistyössä terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Kts. tallenne.

Toimintaympäristö

SenioriTupa-konseptin kehittämiseen vaikuttavat monet toimintaympäristön tekijät. Väestön ikääntyminen lisää tarvetta yhteisöllisille ja helposti saavutettaville palveluille. Poliittisesti ja lainsäädännöllisesti korostetaan ennaltaehkäisevien palveluiden merkitystä ja hyvinvointialueiden sekä kuntien roolit ohjaavat palveluiden järjestämistä. Taloudelliset resurssit edellyttävät yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät, kuten ikäihmisten tottumukset ja yksinäisyyden ehkäisy, vaikuttavat palveluiden muotoiluun. Lisäksi esteettömyys ja saavutettavuus ovat keskeisiä ympäristötekijöitä, erityisesti haja-asutusalueilla.

Toteutussuunnitelma

Prosessikuvaus

Kartoita 

  • Hankesuunnitelman mukainen tarve; Ikäihmisten kohtaamispaikka, viriketoimintaa, ikäneuvola ja digitaalinen tuki saman katon alle
  • Kokoa tietoperustaa – olemassa olevia käytäntöjä hyvinvointialueella
  • Koosta alustava suunnitelma SenioriTupa -konseptista
  • Esittele alustavaa suunnitelmaa eri tahoilla
  • Hankejohtaja vie suunnitelman strategiseen ohjausryhmään
  • Kokoa kehittämistyöryhmä
  • Kartoita pilotointitahot

Kehitä 

  • Koosta toimintamallia työryhmän kanssa – ”raamit” pilotoinnille
  • Kysy kohderyhmän mielipide toimintamallista ja palvelujen tarpeesta
  • Jalosta toimintamallia tarpeen mukaan

Toteuta 

  • Käynnistä pilotointi
  • Jatkokehitä toimintamallia tarvittaessa kokemusten pohjalta - ketterät kehittämistoimet myös pilotoinnin aikana
  • Arvioi toimintamallin käyttökelpoisuus, tarve ja vakiintuminen koko hyvinvointialueelle
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ikäihmisten osallistamiseksi tehtiin yli 65-vuotiaille kohdistettu mielipidekysely SenioriTupa -konseptiin liittyen (LIITE 1.). Kyselyä levitettiin työryhmän, verkostojen ja Facebookin kautta. Kyselyyn oli mahdollisuus vastata sekä sähköisesti että paperilla. 

SenioriTupa -konseptin kohderyhmänä ovat etenkin haavoittuvimmat ikäihmiset (yli 65v.)

  • Yksin asuvat, joilla ei ole läheisiä tai säännöllistä yhteyttä läheisiin
  • Muistisairaat (todettu tai alkava)
  • Toimintarajoitteiset
  • Pitkäaikaissairaat
  • Iäkkäät omaishoitajat 

Koronan vaikutuksesta korostuneet ongelma-alueet tunnistettiin

  • Yksinäisyys ja virikkeetön arki
  • Heikentynyt toimintakyky
  • Lisääntyneen verkko- ja etäasioinnin haasteet
  • Perustoimeentulon ongelmat
  • Kotona-asumisen tuen puute
  • Kotihoidon palvelujen rajoittaminen
  • Palvelutarpeen arviointien viivästyminen
  • Päiväkeskustoiminnan alasajo
  • Kiireettömien lääketieteellisten hoitojen rajoittaminen
  • Suunniteltujen hoitokäyntien toteutumattomuus
  • Kuntoutuskäyntien peruuntuminen
  • Tilapäishoidon tarpeen lisääntyminen, etenkin tehostetussa palveluasumisessa
Ratkaisun perusidea

SenioriTupa-konsepti kehitettiin matalan kynnyksen toimintamalliksi, joka kokosi yhteen ennaltaehkäiseviä palveluja ikäihmisten arjen hyvinvoinnin tueksi. Malli vastasi koronapandemian jälkeiseen hoito-, palvelu- ja kuntoutusvelkaan, joka kosketti erityisesti yksinäisiä ikäihmisiä ja ikäneuvolapalveluja tarvitsevia. SenioriTupa tarjosi kohtaamispaikan, viriketoimintaa, ikäneuvolavastaanottoa ja digitukea saman katon alla. Tavoitteena oli parantaa palvelujen saatavuutta, vahvistaa digiosaamista, vähentää yksinäisyyttä ja tunnistaa tuen tarpeet ajoissa. Toimintamalli perustui kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyöhön ja sen käyttöönottoa toivottiin koko hyvinvointialueelle.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

-

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vaikka SenioriTupa-konsepti sai ikäihmisiltä vahvaa kannatusta (495 vastausta mielipidekyselyyn) ja sitä myös pilotoitiin kahdella paikkakunnalla kunta- ja järjestöyhteistyönä, ei SenioriTupa-konsepti jäänyt pysyväksi malliksi mm. resurssihaasteiden vuoksi. Digituen osalta ikäihmisten digiosaamista saatiin vahvistettua mm. hyvinvointialueen digitaalisten terveyspalvelujen osalta. Ikäneuvolan palveluista ja kunnan/järjestön toteuttamasta viriketoiminnasta ikäihmisten antama palaute oli positiivista. Parempana ajankohtana voisi konsepti perusajatusta edelleen jalostamalla, taipua monenlaiseen muotoon ikäihmisten ennaltaehkäisevien palvelujen tueksi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

-