Polku tarjoaa tukea nuorille, jotka haluavat saada tukea mielenterveyteen, päihteiden käytön vähentämiseen tai ihan vain vahvistaa omaa jaksamistaan. Polku sisältää tietoa itsehoidosta ja siitä, millaista apua ja tukea nuorten on mahdollista saada.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Vaikka suurella enemmistöllä kymenlaaksolaisista nuorista asiat ovat hyvin, on hyvinvointi kuitenkin eriarvoistunut. Erityisesti, nuorten ja nuorten aikuisten psyykkinen hyvinvointi on heikentynyt. Tämä näyttäytyy ahdistuksen, kuormittavuuden ja masentuneisuuden hoidontarpeen lisääntymisenä. Myös perheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää nuorten palvelujen tarvetta. Nuorille ja perheille suunnatun avun, tuen ja palvelujen hajanaisuus sekä asiakkaiden kokonaisvaltaisen kohtaamisen haasteet vauhdittavat eriarvoisuuden kehityskulkua. Ne myös heikentävät palveluiden vaikuttavuutta sekä lisäävät erityispalveluiden käyttöä.
Mahdollistaaksemme nuoren ja perheen suotuisan kehityskulun tarvitsemme sekä laajoja koko kasvu- ja kehitysympäristöön vaikuttavia ratkaisuja että yksilöllisiä palveluita. Tavoitteena on edistää tarpeenmukaisia ja vaikuttavia palveluita kymenlaakson nuorille siten, että perustasolta saadaan vaikuttavaa hoitoa ja näin ollen riski mielenterveyden häiriöiden kroonistumiselle pienenee. Tämä näkyy käytännössä toimivassa ennaltaehkäisyssä, vaikuttavissa palveluissa ja eri kanavien saatavuuden paranemisessa.
Nuorille suunnattujen palvelujen palvelu- ja hoitopolkuja ja ammattilaisten välistä yhteistyötä kehitetään Kymenlaakson hyvinvointialueella yhdessä. Kymenlaakson hyvinvointialueen ammattilaiset ovat valmiina yhteisiin tekoihin, jotta kaikki nuoret voivat mahdollisimman hyvin.
Kehittämistyön alussa kymenlaaksolaiset nuoret kokivat muun muassa, että apua ja tukea tulisi saada kotoa vanhemmilta, apu ja tuki tulisi olla kevyttä ja tietyissä tilanteissa anonyymia ja ennen kaikkea, että apua on helposti saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan. Nuoret eivät myöskään välttämättä tienneet, mistä tai mitä palveluita Kymenlaakson hyvinvointialueella on saatavilla nuorten mielenterveys- tai päihdehaasteisiin.
Hyvinvointialuestrategian tahtotilana on hyvinvoivat kymenlaaksolaiset ja tavoitteena se, että kaikki saavat tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut silloin, kun niitä tarvitaan. Palveluiden tulee myös olla saavutettavia kaikille, joten itsehoitopolun tavoitteena oli tuoda strategian mukaisesti palvelut nuorten lähelle, myös digitaalisesti.
Polun käyttöönoton myötä nuoret saavat tietoa ja apua helposti ja matalalla kynnyksellä silloin, kun sitä tarvitsevat.
Tämänkaltaista itsehoitopolkua ei ole ollut aiemmin olemassa, joten muutosta mitataan yleisesti ottaen polun kävijämäärillä. Suunnitteilla asiakaskokemuksen mittaaminen polulla.
Kohderyhmänä itsehoitopolulla ovat ensisijaisesti kymenlaaksolaiset 13-17-vuotiaat nuoret. Polku ei kuitenkaan vaadi ammattilaista polun käynnistämiseen, joten polulta löytyvää tietoa voivat nuorten lisäksi hyödyntää muun muassa heidän huoltajat ja muut läheiset sekä tarvittaessa nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset.
Itsehoitopolun kehittämisen eri vaiheissa osallistettiin nuoria muun muassa kuulemalla heidän toiveitaan kehittämistarpeista. Itsehoitopolkua lähdettiin toteuttamaan nuorten toiveita ja organisaatiossa olemassa olevia toteutusmahdollisuuksia hyödyntäen. Itsehoitopolun tärkeimpänä tavoitteena oli koota tieto olemassa olevista hyvinvointialueen palveluista yhteen, helposti saavutettavaan paikkaan, niin nuorille itselleen kuin heidän huoltajilleenkin.
Nuoret pääsivät osallistumaan polun kehittämiseen myös osallistumalla polun nimen suunnitteluun. Tätä varten toteutettiin nuorille suunnattu somekampanja, jossa nuoret saivat äänestää valmiina olevista nimivaihtoehdoista tai ehdottaa omaa nimeä. Kuten koko itsehoitopolku, myös anonyymi nimiäänestys oli suunnattu lähtökohtaisesti nuorille itselleen, mutta siihen sai osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet.
Ennen polun käyttöönottoa nuoret pääsivät testaamaan polkua ja antamaan palautetta sen sisällöstä ja toimivuudesta. Testaus toteutettiin oppilaitosvierailuilla yläkoulun ja 2. asteen oppilaille. Polku viimeisteltiin nuorilta saadun palautteen perusteella.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Selkee suunta! -digitaalinen itsehoitopolku 13-17-vuotiaille nuorille
Itsehoitopolku on nimenomaisesti nuorelle itselleen tarkoitettu. Polulla nuoren on mahdollista tutustua kattavaan tietopakettiin ja linkkeihin siitä, mikä kuuluu nuoruuteen ja mitä jokainen nuori voi, oman jaksamisen salliessa, itse tehdä oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Polulla olevat testit ja tehtävät ovat nuoren oman pohdinnan tueksi tarkoitettuja, mitään diagnostisia mittareita ei polulta ole saatavilla. Klikkaukset, pohdinnat tai tehdyt testit ja tehtävät jäävät vain nuoren tietoon, eikä mitään lähetetä ammattilaisille. Polku on nuoren oma tila, jossa voi rauhassa tutkia, miettiä ja oppia.
Itsehoitopolku on toteutettu Kymenlaakson hyvinvointialueella käytössä olevaan BeeHealthyn alustalle, eli Oma Kymenlaaksoon. Oma Kymenlaakso vaatii vahvan tunnistautumisen, mutta sitä lukuun ottamatta polku on kaikkien käytettävissä. Polku on avoinna kuusi kuukautta. Tämän jälkeen polku on löydettävissä hoitopolkujen historia-tiedoista ja se on myös aina avattavissa uudelleen.
Itsehoitopolkua on esitelty laajasti hyvinvointialueen palveluille, LAPE-verkostolle, koulun toimijoille sekä nuorten vanhemmille. Nuorille polkua on mainostettu some-kanavissa. Polun jalkautuksessa on panostettu kattaviin viestinnän materiaaleihin (mm. julisteet, some-mainokset, esittelydiat, Wilma-viestit), jotka on jaettu laajasti nuorten kanssa toimiville ammattilaisille heidän hyödynnettäväkseen.
Polun ylläpito ja jatkokehittäminen siirtyvät suunnitellusti palveluille. Suunnitelma on käyty läpi ja hyväksytty palveluiden johdon kanssa.
Polun saama positiivinen palaute ja vastaanotto on ollut mieluinen huomio. Polulle on saatu koottua hyvin valtakunnallisten ja paikallisten toimijoiden palveluita helposti löydettäväksi. Näin ollen myös polun hyödyllisyys ja hyödyntäminen on tunnistettu monen ammattilaisen toimesta. Ammattilaiset ovat ottaneet polun omakseen ja he ovat panostaneet polusta viestimiseen.
Polun käyttäjämääriä saadaan ensimmäisen kerran marraskuussa 2025, jolloin tiedot päivitetään myös tänne.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.