Selkee suunta! -digitaalinen itsehoitopolku 13-17-vuotiaille nuorille, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Polku tarjoaa tukea nuorille, jotka haluavat saada tukea mielenterveyteen, päihteiden käytön vähentämiseen tai ihan vain vahvistaa omaa jaksamistaan. Polku sisältää tietoa itsehoidosta ja siitä, millaista apua ja tukea nuorten on mahdollista saada.
Toimintamallin nimi
Polku tarjoaa tukea nuorille, jotka haluavat saada tukea mielenterveyteen, päihteiden käytön vähentämiseen tai ihan vain vahvistaa omaa jaksamistaan. Polku sisältää tietoa itsehoidosta ja siitä, millaista apua ja tukea nuorten on mahdollista saada.
Kuva
Selkee suunta! -digitaalinen itsehoitopolku 13-17-vuotiaille nuorille
- Polku nostaa linkkien kautta eri toimijoiden tuottamaa luotettavaa tietoa helposti löydettäväksi ja luettavaksi.
- Polku antaa tietoa siitä, millaista apua ja tukea kymenlaaksolaisten nuorten on mahdollista saada mielenterveys- ja päihdehaasteisiin silloin, kun elämä tuntuu raskaalta tai sekavalta.
- Polku antaa selkeää tietoa siitä, miten eri palveluihin voi ottaa yhteyttä ja missä ne sijaitsevat.
- Polulta löytyy vinkkejä ja harjoituksia, jotka auttavat nuorta voimaan paremmin arjessa.
Itsehoitopolku on nimenomaisesti nuorelle itselleen tarkoitettu. Polulla nuoren on mahdollista tutustua kattavaan tietopakettiin ja linkkeihin siitä, mikä kuuluu nuoruuteen ja mitä jokainen nuori voi, oman jaksamisen salliessa, itse tehdä oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Polulla olevat testit ja tehtävät ovat nuoren oman pohdinnan tueksi tarkoitettuja, mitään diagnostisia mittareita ei polulta ole saatavilla. Klikkaukset, pohdinnat tai tehdyt testit ja tehtävät jäävät vain nuoren tietoon, eikä mitään lähetetä ammattilaisille. Polku on nuoren oma tila, jossa voi rauhassa tutkia, miettiä ja oppia.
Itsehoitopolku on toteutettu Kymenlaakson hyvinvointialueella käytössä olevaan BeeHealthyn alustalle, eli Oma Kymenlaaksoon. Oma Kymenlaakso vaatii vahvan tunnistautumisen, mutta sitä lukuun ottamatta polku on kaikkien käytettävissä. Polku on avoinna kuusi kuukautta.
Vaikka suurella enemmistöllä kymenlaaksolaisista nuorista asiat ovat hyvin, on hyvinvointi kuitenkin eriarvoistunut. Erityisesti, nuorten ja nuorten aikuisten psyykkinen hyvinvointi on heikentynyt. Tämä näyttäytyy ahdistuksen, kuormittavuuden ja masentuneisuuden hoidontarpeen lisääntymisenä. Myös perheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää nuorten palvelujen tarvetta. Nuorille ja perheille suunnatun avun, tuen ja palvelujen hajanaisuus sekä asiakkaiden kokonaisvaltaisen kohtaamisen haasteet vauhdittavat eriarvoisuuden kehityskulkua. Ne myös heikentävät palveluiden vaikuttavuutta sekä lisäävät erityispalveluiden käyttöä.
Mahdollistaaksemme nuoren ja perheen suotuisan kehityskulun tarvitsemme sekä laajoja koko kasvu- ja kehitysympäristöön vaikuttavia ratkaisuja että yksilöllisiä palveluita. Tavoitteena on edistää tarpeenmukaisia ja vaikuttavia palveluita kymenlaakson nuorille siten, että perustasolta saadaan vaikuttavaa hoitoa ja näin ollen riski mielenterveyden häiriöiden kroonistumiselle pienenee. Tämä näkyy käytännössä toimivassa ennaltaehkäisyssä, vaikuttavissa palveluissa ja eri kanavien saatavuuden paranemisessa.
Nuorille suunnattujen palvelujen palvelu- ja hoitopolkuja ja ammattilaisten välistä yhteistyötä kehitetään Kymenlaakson hyvinvointialueella yhdessä. Kymenlaakson hyvinvointialueen ammattilaiset ovat valmiina yhteisiin tekoihin, jotta kaikki nuoret voivat mahdollisimman hyvin.
Kohderyhmänä itsehoitopolulla ovat ensisijaisesti kymenlaaksolaiset 13-17-vuotiaat nuoret. Polku ei kuitenkaan vaadi ammattilaista polun käynnistämiseen, joten polulta löytyvää tietoa voivat nuorten lisäksi hyödyntää muun muassa heidän huoltajat ja muut läheiset sekä tarvittaessa nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset.
Itsehoitopolun kehittämisen eri vaiheissa osallistettiin nuoria muun muassa kuulemalla heidän toiveitaan kehittämistarpeista. Itsehoitopolkua lähdettiin toteuttamaan nuorten toiveita ja organisaatiossa olemassa olevia toteutusmahdollisuuksia hyödyntäen. Itsehoitopolun tärkeimpänä tavoitteena oli koota tieto olemassa olevista hyvinvointialueen palveluista yhteen, helposti saavutettavaan paikkaan, niin nuorille itselleen kuin heidän huoltajilleenkin.
Nuoret pääsivät osallistumaan polun kehittämiseen myös osallistumalla polun nimen suunnitteluun. Tätä varten toteutettiin nuorille suunnattu somekampanja, jossa nuoret saivat äänestää valmiina olevista nimivaihtoehdoista tai ehdottaa omaa nimeä. Kuten koko itsehoitopolku, myös anonyymi nimiäänestys oli suunnattu lähtökohtaisesti nuorille itselleen, mutta siihen sai osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet.
Ennen polun käyttöönottoa nuoret pääsivät testaamaan polkua ja antamaan palautetta sen sisällöstä ja toimivuudesta. Testaus toteutettiin oppilaitosvierailuilla yläkoulun ja 2. asteen oppilaille. Polku viimeisteltiin nuorilta saadun palautteen perusteella.
Itsehoitopolkua on esitelty laajasti hyvinvointialueen palveluille, LAPE-verkostolle, koulun toimijoille sekä nuorten vanhemmille. Nuorille polkua on mainostettu some-kanavissa. Polun jalkautuksessa on panostettu kattaviin viestinnän materiaaleihin (mm. julisteet, some-mainokset, esittelydiat, Wilma-viestit), jotka on jaettu laajasti nuorten kanssa toimiville ammattilaisille heidän hyödynnettäväkseen.
Polun ylläpito ja jatkokehittäminen siirtyvät suunnitellusti palveluille. Suunnitelma on käyty läpi ja hyväksytty palveluiden johdon kanssa.
Polun saama positiivinen palaute ja vastaanotto on ollut mieluinen huomio. Polun hyödyllisyys ja hyödyntäminen on tunnistettu monen ammattilaisen toimesta. Lisäksi polulle on saatu koottua hyvin paikallisten toimijoiden palveluita helposti löydettäväksi.
Kansikuva
