Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Luotu 17.02.2023
Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

DigiFinlandin sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella tarjoaa keskitetyn, asiakaslähtöisen ja helposti saavutettavan palvelualustan perheille, nuorille ja perhekeskustyön ammattilaisille.

Sähköinen perhekeskus yhdistää olemassa olevan luotettavan tiedon, tuen, itsehoito-ohjelmat ja palvelut yhteen digitaaliseen ratkaisuun, jossa kohderyhmät voivat saada tarvitsemansa tiedon ja avun joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta. Verkkopalvelu myös ohjaa oikeisiin palveluihin ja yhdistää ammattilaiset saumattomaan yhteistyöhön. Tämä parantaa palvelujen saavutettavuutta ja sujuvoittaa monialaista yhteistyötä. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Lapset ja varhaisnuoret
Nuoret
Nuoret aikuiset
Perheet

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

DigiFinland
Omaperhe - Keski-Pohjanmaa
Sähköinen perhekeskus - Omahelpperi
Sähköinen perhekeskus ammattilaisille
Soite Perhekeskus
Eu logo

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) ja perhekeskustoimintamalli toimivat lähtökohtana Sähköiselle perhekeskukselle. Lapsi- ja perhepalveluiden uudistamisessa olennaisena osana ovat toimivat, ajantasaiset sähköiset palvelut.  

Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotolla pyritään ratkaisemaan tiedon ja palveluiden hajanaisuuteen ja saavutettavuuteen liittyviin ongelmia. Tavoitteena on oikea-aikaisuus, ennaltaehkäisevien palvelujen parantaminen ja korjaavien toimenpiteiden tarpeen vähentäminen.

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella on kolme perhekeskusaluetta: Kokkolan, Lestijokilaakson sekä Perhonjokilaakson. Kokkolassa perhekeskus toimii verkostomallilla, ilman fyysistä rakennusta. Lestijokilaakson alueella Kannuksen perhekeskus ja Perhonjokilaakson alueella Kaustisella sijaitseva Pajalan perhekeskus kokoavat alueen perhekeskuspalveluita yhteen paikkaan. Perhekeskustoiminta rakentuu tiiviille yhteistyölle hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 

Perhekeskuksen sähköinen kanava kuitenkin puuttuu, mikä heikentää yhdenvertaista, ajantasaisen tiedon saantia ja sujuvaa palveluihin ohjautumista. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten palvelustrategiassa korostetaan digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa, resurssien tehokasta kohdentamista sekä yhteistyön tiivistämistä. 

Kehittämisprosessi

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti sähköisen perhekeskuksen kehitystyön rakenneuudistusrahoituksella vuonna 2021 Tulevaisuuden sote-keskus 2.0-hankkeessa. Vuoden 2022 aikana työ jatkui Tulevaisuuden sote-keskus 2.1-hankkeen osana, ja 1.1.2023 alkaen kehitystyö siirtyi RRF2-hankkeeseen.

Projektissa on ollut mukana sekä nimetyt alueelliset että valtakunnalliset toimijat. Aluekoordinaattori/projektipäällikkö on vastannut Keski-Pohjanmaan osalta kehittämisestä ja pääkäyttäjätehtävistä. Kehitystyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen toimijoiden, kuntien ja 3. sektorin kanssa niin alueen sisällä, kuin eri alueiden välillä. Työ on sisältänyt erilaisia kehitys- ja työpajoja, joissa on hyödynnetty eri alojen asiantuntijoiden osaamista.

Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto on merkittävä parannus ja laajennus perhekeskustoiminnan digitaalisiin palveluihin.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite vastaa sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen tavoitteena on toteuttaa palvelut asiakaslähtöisesti, alueelliset olosuhteet huomioiden, saavutettavasti ja kustannustehokkaasti. Palveluita kehitetään alueen asiakkaille valtakunnallisissa hankkeissa sekä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hyvin voimme on lupauksemme, johon pyrimme eri tavoin. 

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella toteutettiin DigiFinland Oy:n sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto, johon kuuluvat Omaperhe.fi, Omahelpperi.fi ja sähköinen perhekeskus ammattilaisille -palvelut. Sähköinen perhekeskus kokoaa yhteen perhekeskustyön sisällöt, perheiden ja nuorten palvelut sekä tapahtumat. Se tarjoaa luotettavaa tietoa, parantaa tuen saantia, tehostaa palvelujen saavutettavuutta sekä toimii yhteisenä alustana kaikille perhekeskustyön ammattilaisille. Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto tukee alueen ja valtakunnallista tavoitetta lisätä digitaalisten palvelujen käyttöä. 

Sähköinen perhekeskus palveluiden käyttöönoton toimintaympäristöä muovaavat useat ulkoiset ja sisäiset tekijät, jotka vaikuttavat hankkeen onnistumiseen ja tulevaisuuteen. Keski-Pohjanmaa on väestöltään maan pienin hyvinvointialue. Väestöennusteissa väestömäärä ja myös nuorten osuus väestöstä pienenee, vaikka syntyvyys on maan suurinta. Väestön ikärakenteen muutokset, alueelliset erot ja etäisyydet korostavat digitaalisten ratkaisujen merkitystä. Hyvinvointialueuudistus korostaa digitaalisten ratkaisujen roolia palvelujen yhdenvertaisuuden ja tehokkuuden varmistamisessa. Sähköinen perhekeskus on käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta, mikä vuoksi se voi vähentää fyysisten käyntien tarvetta ja helpottaa perheiden arkea. Myös taloudellinen tilanne edellyttää resurssien optimointia. Kun henkilöstön resursseja ja aikaa säästyy neuvonnan, tuen ja palveluohjauksen osalta, sitä voidaan kohdentaa täsmällisemmin. 

  • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategia, tavoitteet, digitalisaatio ja taloudelliset realiteetit tukevat DigiFinlandin sähköisen perhekeskuksen käyttöönottoa. 

Kansallisen sähköisen perhekeskuksen kansallinen kehittämistyö on alkanut vuoden 2021 alusta DigiFinlandin koordinoimana ja kehittämistyötä on toteutettu yhteiskehittämisperiaatteella hyvinvointialueiden, kuntien-, järjestö- ja seurakuntatoimijoiden sekä kansallisten toimijoiden kanssa. Sähköisen perhekeskuksen suunnittelutyö on aloitettu Lape-ohjelmakaudella 2017–2018. 

Investoinnin rahoitus tulee käyttöönottomaksujen osalta RRP2 P4I4.

Tavoitteena on uudistaa perhekeskustoimintaa sähköisten palveluiden avulla. Tämä tarkoittaa saavutettavuuden, oikea-aikaisuuden parantamista sekä siirtymistä kohti digitaalista ja ennaltaehkäisevää palvelumallia. Sähköinen perhekeskus tuo konkreettisia parannuksia eri tasoilla, muun muassa vahvistamalla vanhemmuutta ja hyvinvointia sekä olemalla ammattilaisten työn tukena.

Asiakkaat 

  • Tarve: Saada ajantasaista ja luotettavaa tietoa ja oikea-aikaista tukea helposti ja yhdenvertaisesti riippumatta asuinpaikasta.
  • Miksi: Tällä hetkellä olemassa oleva tieto ja palvelut ovat hajallaan. Perheet tai nuoret eivät aina tiedä, mistä apua saa ja onko saatu tieto luotettavaa.
  • Muutos: Sähköinen perhekeskus kokoaa luotettavan tiedon yhteen paikkaan, helpottaa tiedon saamista ja tuo palvelut helposti löydettäviksi. 

Ammattilaiset

  • Tarve: Hajanaisen tiedon yhteen kokoaminen sekä parempi yhteistyö eri toimijoiden välillä.
  • Miksi: Resurssit ovat rajalliset, ja päällekkäistä työtä tehdään samojen perheiden kanssa.
  • Muutos: Digitaalinen tietoalusta helpottaa tiedon ja palveluiden löytämistä ja niihin ohjaamista, mikä vapauttaa resursseja. Selkeyttää palveluprosesseja ja tukee ammattilaisten yhteistyötä.

Organisaatio (Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue)

  • Tarve: Parantaa palvelujen saavutettavuutta, oikea-aikaisuutta ja kustannustehokkuutta.
  • Miksi: Nykyiset toimintatavat eivät vastaa Soiten palvelustrategian tavoitteita digitalisaation, joustavuuden ja resurssien tehokkaan käytön osalta.
  • Muutos: Sähköinen perhekeskus säästää ammattilaisten työaikaa, tukee ennaltaehkäiseviä palveluja ja vähentää raskaan palvelutarpeen kasvua.

Yhteiskunta

  • Tarve: Vahvistaa lasten ja perheiden hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien kärjistymistä.
  • Miksi: Korjaavien palvelujen kustannukset kasvavat, ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen oikea-aikaisesti on yhteiskunnan kannalta kriittistä.
  • Muutos: Sähköinen perhekeskus tukee yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta, vähentää alueellisia eroja ja parantaa peruspalveluiden tavoitettavuutta.

Palveluiden kohderyhmä koostuu Keski-Pohjanmaan alueen perheistä, perhettä suunnittelevista ja nuorista, jotka tarvitsevat tietoa, tukea ja palveluohjausta arjessaan. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat perhekeskustyön ammattilaiset eri palveluista sekä sidosryhmät.

Asiakasymmärryksen kerryttäminen:

  • Hankkeen alkuvaiheessa on kansallisesti kartoitettu asiakasymmärrystä verkkopalvelukäyttäjien tarpeista ja odotuksista. 
  • Palveluiden suunnittelussa hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä ja yhteiskehittämistä.

Osallistaminen:

  • Yhteiskehittämiseen osallistuneilla alueilla kohderyhmän edustajia (perheitä, nuoria ja ammattilaisia) osallistettiin palveluiden kehittämiseen työ- ja kehityspajojen ja pilotointien aikana.
  • Käyttäjiltä kerättiin palautetta koko kehittämisprosessin ajan, ja heidän toiveensa otettiin huomioon palveluiden muokkaamisessa ja parantamisessa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Hankkeen tavoitteena oli ottaa käyttöön sähköisen perhekeskuksen verkkopalvelut Keski-Pohjanmaan alueella. 

Sähköisen perhekeskuksen käytön tavoitteet:

  • Parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta, tiedon ja tuen saantia ja oikea-aikaisuutta koko alueella.
  • Vahvistaa perhekeskustoimintamallia, tiivistää yhteistyötä ja vähentää päällekkäisiä toimintoja.
  • Vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluja vähentäen korjaavien ja raskaampien palveluiden tarvetta.
  • Tukea valtakunnallisia digiohjelmia kustannustehokkailla ja saavutettavilla ratkaisuilla. 
  • Olla vuoden 2025 lopussa ensisijainen asiointikanava perheellisille, nuorille ja perhekeskuspalveluiden ammattilaisille.

Lisäksi hankkeella pyrittiin vastaamaan valtakunnallisiin RRP-rahoituksen tavoitteisiin, jotka korostavat digitaalisen asioinnin ja itsehoidon lisäämistä sekä pitkäaikaisia ja pysyviä muutoksia hyvinvointialueen palveluissa.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Arviointikriteerit ja indikaattorit:

  • Käyttöaste: Käyttäjämäärät, kirjautumiset ammattilaisten osioon ja palveluiden sisällön hyödyntäminen.
  • Vaikuttavuus: Asiakaspalautteet, kyselyt; Perheiden kokemukset verkkopalveluiden saavutettavuudesta ja laadusta.
  • Organisaatiovaikutukset: Kyselyt ja työajanseuranta; Työntekijöiden kokemus palveluiden käytettävyydestä, työn sujuvuudesta ja ajan säästöstä.
  • Kustannustehokkuus: Palveluiden palvelumaksut ja saavutettujen hyötyjen välinen suhde.

Menetelmät:

  • Tilastollinen seuranta verkkopalveluiden käytöstä.
  • Kyselyt kohderyhmille; asukkaat, henkilöstö.
  • Vertailu ennen ja jälkeen -asetelmassa: esimerkiksi palveluihin ohjautuvien kontaktien tai asiakkaiden määrät ja prosessien nopeutuminen.

Omaperhe palautekyselyt:

Kyselyiden tarkoituksena oli kerätä tietoja Omaperhe.fi palvelun käyttökokemuksista, kuinka laajasti palvelua käytetään kohderyhmän keskuudessa, sen tuttuudesta, luotettavuudesta ja onko se parantanut perheiden mahdollisuuksia saada tukea ja ohjausta tai asiakkaan ohjaamisesta palveluihin. Lisäksi kysyttiin ehdotuksia tunnettuuden lisäämiseen sekä kartoitettiin tarvetta markkinointimateriaalille omaan organisaatioon. Kyselyihin vastaaminen oli mahdollista, vaikkei ollut käyttänyt Omaperhe.fi -palvelua. 

Omaperhe ollut käytössä 15.5.2023 lähtien.

  1. Omaperhe palautekysely sote-ammattilaisille
    • Soiten alueen ammattilaiskysely perhekeskuspalveluiden sote-ammattilaisille. Kysely jaettu perhekeskuksen vastuualueille (n.248). 
    • Kyselyn vastausaika oli 26.3–30.4.2024. Kyselyä jakoi palvelualuejohtaja sähköpostitse. 
    • Vastauksia saatiin 43. Vastausprosentti 17.3 %. 
       
  2. Omaperhe.fi – palvelun käyttökokemuksia Keski-Pohjanmaan perheiltä ja perhettä suunnittelevilta
    • Kysely kaikille Keski-Pohjanmaan perheille ja perhettä suunnitteleville.
    • Kysely toteutui Centria ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijan kehittämistehtävänä yhteistyössä sähköinen perhekeskus aluekoordinaattorin kanssa. 
    • Kyselyn vastausaika oli 17.6.24-31.8.24. Kyselyä jaettiin Facebookin mammat-ryhmän ja Instagramin kanavilla.
    • Vastauksia saatiin 72 vastaajaa.
       
  3. Keski-Pohjanmaan perhekeskus-palveluiden ammattilaisille (muut kuin sote)
    • Kysely kaikille muille Keski-Pohjanmaan perhekeskustyön ammattilaisille, paitsi sote-ammattilaisille. 
    • Kysely toteutui Centria ammattikorkeakoulun kahden terveydenhoitajaopiskelijan kehittämistehtävänä, yhteistyössä alueen Omaperhe-aluekoordinaattori. 
    • Vastausaika oli 30.9. – 25.10.24. Kysely jaettiin sähköpostin välityksellä.
    • Vastauksia saatiin 24 eri palveluista.
Omaperhe palautekysely Soiten perhekeskus- ammattilaisille (1.45 MB)
Omaperhe.fi – palvelun käyttökokemuksia Keski-Pohjanmaan perheiltä ja perhettä suunnittelevilta (1.69 MB)
Keski-Pohjanmaan perhekeskus-palveluiden ammattilaisille (muut kuin sote) (1.12 MB)
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Tehtävät ja prosessi:

  1. Tietoisuuden lisääminen:
    • Viestintäkampanjat palveluista kohderyhmille ja sidosryhmille monikanavaisesti.
    • Esittelytilaisuudet ja infot henkilöstölle.
  2. Koulutus ja osaamisen varmistaminen:
    • Henkilöstön perehdytys ja kouluttaminen palveluiden käyttöön.
    • Markkinointimateriaalin jakaminen ja muun tukimateriaalin laatiminen.
  3. Palveluiden integrointi arkeen:
    • Palveluiden käyttöönottaminen osana päivittäisiä asiakaskohtaamisia.
    • Käytön seurantajärjestelmien ja tukipalveluiden (esim. tekninen tuki) varmistaminen.
  4. Juurruttaminen ja jatkuvuus:
    • Käyttökokemusten säännöllinen kerääminen ja analysointi.
    • Verkkopalveluiden sisällyttäminen prosesseihin, organisaation strategisiin tavoitteisiin ja budjettiin.

Resurssit:

  • Hankekauden jälkeen palveluiden jalkauttamiseen ja tarvittaviin koulutuksiin varataan noin 6–12 kuukautta.
  • Käyttökoulutuksia tarvitaan sähköinen perhekeskus ammattilaisille -käyttöön, Omaperhe ja Omahelpperi -palveluiden käyttöön prosesseissa ja ohjauksessa sekä asiakaspalvelussa.
  • Varmistetaan palvelumaksujen ja pääkäyttäjyydestä tulevat kustannukset organisaation budjetista. Pääkäyttäjän tehtävinä kehittäminen, jalkauttaminen ja yhteyshenkilönä ja tukena oleminen alueella. 

Vaiheet:

  1. Käynnistys: Organisaation palveluiden ja yhteistyökumppaneiden sitouttaminen ja projektisuunnitelmien laatiminen.
  2. Kehittäminen: Yhteiskehittäminen ja palveluiden testaus ja pilotointi.
  3. Käyttöönotto: Palveluiden käyttöönotot, alkuvaiheen tuki ja markkinointi.
  4. Vakiinnuttaminen: Vaikuttavuuden seuranta ja jatkuva kehittäminen. 

Näiden toimenpiteiden avulla varmistetaan, että toimintamalli juurtuu osaksi arkea, palveluprosesseja ja täyttää hankerahoituksen tavoitteet pitkäaikaisesta muutoksesta.

Toimintamallin ydinsisältö

DigiFinlandin sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella tarjoaa keskitetyn, asiakaslähtöisen ja helposti saavutettavan palvelualustan perheille, nuorille ja perhekeskustyön ammattilaisille.

Sähköinen perhekeskus yhdistää olemassa olevan luotettavan tiedon, tuen, itsehoito-ohjelmat ja palvelut yhteen digitaaliseen ratkaisuun, jossa kohderyhmät voivat saada tarvitsemansa tiedon ja avun joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta. Verkkopalvelu myös ohjaa oikeisiin palveluihin ja yhdistää ammattilaiset saumattomaan yhteistyöhön. Tämä parantaa palvelujen saavutettavuutta ja sujuvoittaa monialaista yhteistyötä. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Hankkeen aikana verkkopalvelut otettiin käyttöön hankesuunnitelman mukaisesti ja aikataulussa. Hankesuunnitelman mittarit, jotka keskittyivät käyttöönottoihin, täyttyivät. Alueen asukkaat ja ammattilaiset ovat hiljalleen löytämässä sähköisen perhekeskuksen verkkopalvelut. Juurruttamistyön ja hyötyjen osoittamisen kannalta hankeaika kuitenkin loppui kesken, mutta työ niiden suhteen, kuten myös käyttöasteen lisäämisen suhteen jatkuu ensi vuonna, kun verkkopalvelut siirtyvät osaksi alueen pysyviä digitaalisia palveluita.

Keski-Pohjanmaalla hankkeeseen on palkattu yksi työntekijä, joka vastasi projektin toteutuksesta ja koordinoi toimintaa. Alueelta yhteistyöhön osallistuneet perhekeskustyön ammattilaiset ja muut toimijat ovat toimineet oman päätyönsä ohella, joka on asettanut haasteita resurssien ja ajankäytön suhteen. Yllättäviä ja odottamattomia muutoksia on aiheuttanut myös organisaation haastava tilanne ja muutokset. Tästä huolimatta alueen perhekeskuspalveluiden oman ja muiden organisaatioiden johto sekä työntekijät ovat osoittaneet erinomaista sitoutumista ja joustavuutta hankkeen toteutuksessa. Vaikka ajankäyttö on ollut haasteellista, osallistujat ovat löytäneet aikaa kehittämistyöhön osallistumiseen ja mahdollistaneet pilotoinnit ja käyttöönottojen onnistumisen sekä hankkeen etenemisen suunnitelman mukaisesti. Lisäksi viestinnän tuki ja apu heidän niukoista resursseistaan huolimatta on ollut erittäin tärkeää, jota ilman moni asia ei olisi onnistunut. Tämä osoittaa vahvaa yhteishenkeä ja halua kehittää yhteisiä perhekeskuspalveluita Keski-Pohjanmaan alueen asukkaille. 

Verkkopalveluiden käyttöönottoprosessit sujuivat teknisesti hyvin, DigiFinlandilta saatu asiantuntijuus ja tuki olivat erittäin osaavaa, tarvekohtaista ja yhteistyö sujuvaa. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamalli on sovellettavissa eri hyvinvointialueille ja kohderyhmille, jokaisen alueen erityispiirteet huomioiden.

Toimintamallin käyttöönottaminen vaatii riittävää tukea ja taloudelliset sekä henkilöstöresurssit. On tärkeää varata riittävästi aikaa kehitystyölle, pilotoinnille ja juurruttamiselle. Pitkäjänteinen tuki henkilöstölle ja palveluiden vaikuttavuuden seuranta ovat avainasemassa pysyvien muutosten saavuttamisessa. Näin voidaan varmistaa, että kehittämistyö vastaa siihen mitä sillä tavoiteltu, palvelee asukkaita ja ammattilaisia ja veronmaksajien sekä yhteiskunnan kokonaisetua.

On tärkeää, että organisaation johto, henkilöstö ja kohderyhmät ovat mukana muutoksissa alusta alkaen. Lisäksi on tärkeää, että kaikki ovat tietoisia mitä tavoitellaan, mihin muutoksella pyritään ja miten se aiotaan toteuttaa. Sitoutumisen varmistamiseksi kannattaa panostaa osallistamiseen ja viestintään. Muutoksen juurtuminen puolestaan vaatii aikaa ja jatkuvaa tukea. Siirtymä hankerahoituksesta vakiintuneeseen toimintaan tulisi suunnitella hyvin ja riittävän ajoissa. Organisaatioiden tulisi ennen hankerahoituksen hakemista arvioida realistisesti, onko pysyvien muutosten toteuttamiseen riittävä tahtotila ja resurssit. Lisäksi hankesuunnitelmassa tulisi painottaa vaikutusten arviointia ja määritellä selkeät toimenpiteet palveluiden jatkuvuuden varmistamiseksi.

Hanketyöntekijöiltä ja organisaation avainhenkilöiltä vaaditaan asiantuntemusta sekä sähköisten palveluiden kehittämisessä että muutosten johtamisessa. Digitaalisten palveluiden kehittämisessä on huolehdittava, että palvelut ovat aidosti hyödyllisiä ja käytettäviä, eivätkä pelkästään alustoja, joilla pyritään lisäämään digipalveluvalikkoa. 

Hanketyö sisältää tilanteita, joissa tavoitteet ja tulokset eivät välttämättä ole heti tai aina selkeitä. Tämä vaatii hanketyöntekijöiltä hyvää paineensietokykyä ja kykyä navigoida epävarmuuden keskellä sekä uskoa kehittämisaiheeseensa. Hanketyössä tarvitaan strategista ajattelua, kokonaisuuden hahmottamista, kykyä suunnitella pitkän aikavälin tavoitteita, viestintätaitoja, innovatiivisuutta eli empatiaa, innokkuutta, joustavuutta paineensietokykyä, nopeaa oppimis- ja omaksumiskykyä ja valmiutta mukautua odottamattomiin tilanteisiin.  

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite - Suomen kestävän kasvun ohjelma
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)