RRP1-vaiheen selvitykset, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, (RRP, P4, I1, I4)
RRP1-vaiheen selvitykset, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, (RRP, P4, I1, I4)
Liitteenä olevissa selvityksissä kuvataan Kestävän Kasvun hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana tehtyjä selvityksiä toimintamallien kehittämisen tueksi Itä-Uudellemaalle.
Toimintamallin nimi
Liitteenä olevissa selvityksissä kuvataan Kestävän Kasvun hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana tehtyjä selvityksiä toimintamallien kehittämisen tueksi Itä-Uudellemaalle.
Kestävän kasvun hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin useita selvityksiä, joiden tavoitteena oli yhtenäistää ja parantaa Itä‑Uudenmaan hyvinvointialueen palvelurakennetta, digitaalisia ratkaisuja ja palvelupolkuja. Selvitykset loivat perustan kehittämistyölle digisotekeskuksessa (HyVä‑digi), digitaalisten palveluiden laajentamisessa, liikkuvien palveluiden kokonaisuuden ymmärtämisessä, nuorisoaseman palveluprosessin kehittämisessä sekä pitkäaikaissairaiden palveluketjujen yhdenmukaistamisessa.
Toimintamallin ydin on tuottaa alueelle yhdenvertaiset, saavutettavat ja oikea-aikaiset palvelut, joita tuetaan digitaalisilla ratkaisuilla, moniammatillisella yhteistyöllä ja yhtenäisillä prosesseilla. Selvitykset toivat näkyviin myös nykyiset pullonkaulat ja kehittämistarpeet, joiden pohjalta on rakennettu uudet toimintamallit palveluiden sujuvoittamiseksi.
Kehittämiseen vaikuttavat hyvinvointialueuudistus, tiukentuva lainsäädäntö ja palvelujen yhdenvertaisuutta korostavat velvoitteet. Talouspaineet, digitalisaatio, väestön ikääntyminen, nuorten lisääntyvät tuen tarpeet sekä palvelujen saavutettavuuden haasteet ohjaavat voimakkaasti kehittämistä. Toimintaympäristöä muokkaavat myös järjestöyhteistyön muutokset, kriisit ja varautumisen vaatimukset.
Selvitykset tehtiin ammattilaisten ja konsulttien yhteistyönä, jotta saatiin kokonaiskuva siitä, mitä tulee kehittää, missä järjestelmässä on rakenteellisia esteitä ja miten digitaalisten sekä perinteisten palvelujen roolit tulee uudistaa tulevaisuuden tarpeisiin.
Selvitysten kohderyhmänä olivat asiakkaat, joiden palvelupolkuja haluttiin kehittää: digipalveluiden käyttäjät, nuoret, pitkäaikaissairaat sekä liikkuvien ja matalan kynnyksen palveluiden asiakkaat. Asiakasymmärrys kerrytettiin pääasiassa aiemmin tehtyjen selvitysten, palveludatan, ammattilaisten kokemustiedon ja palveluprosessikuvausten avulla.
Asiakkaita ei tässä vaiheessa osallistettu laajasti, vaan asiakasymmärrys muodostettiin välillisesti hyödyntämällä jo olemassa olevia kyselyitä, raportteja, analytiikkaa ja aikaisempia hankkeita. Tämä mahdollisti yhtenäisen kokonaiskuvan siitä, millaisia tarpeita ja haasteita kohderyhmillä on palvelujen saavutettavuudessa, ohjautumisessa ja digipalveluiden käytössä.
- Riittävä työaika sekä tiedonkeruuseen että sen analysointiin. Selvitystyö vaatii rauhallista paneutumista – kiireessä hukkuu helposti olennainen.
- Moniammatillinen osallistuminen: tiedon pitää tulla palveluista, käyttäjistä, ammattilaisista, johdosta ja yksiköistä. Laaja osallistuminen tuottaa realistisen kuvan toiminnasta.
- Kyky koostaa ja tiivistää tietoa siten, että siitä muodostuu ymmärrettävä kokonaisuus päätöksenteon ja kehittämisen tueksi.
- Palveluprosessien hahmottamisen taito – selvitystyö vaatii ymmärrystä siitä, miten palvelut oikeasti toimivat arjessa, ei vain miten niiden oletetaan toimivan.
- Tietojärjestelmä- ja digiosaaminen, kun tarkastellaan esimerkiksi digitaalisten palveluiden saavutettavuutta, käyttöönoton edellytyksiä ja prosessien integraatiota.
- Yhteistyövalmiudet: useat selvitysaiheet (digipalvelut, nuorisoasema, liikkuvat palvelut, pitkäaikaissairaat) koskevat useita yksiköitä ja toimialoja.
Selvitysten perusteella palveluiden tilanne on parantunut seuraavasti:
- Digipalveluiden saatavuus ja yhdenvertaisuus lisääntyivät: HyVä‑digin käyttöönotto, laajat etäpalvelut, keskitetyt chat‑palvelut ja sähköiset palvelupolut otettiin käyttöön kaikissa kunnissa.
- Asiakkaiden ohjautuminen sujuvoitui: Omaolon oirearvioiden ja palveluarvioiden laajennus toi asiakkaat nopeammin oikean avun piiriin, ja palveluketjujen läpinäkyvyys parani.
- Pitkäaikaissairaiden palveluketjut selkeytyivät ja etäkuntoutus vahvistui.
- Nuorisoaseman palvelut ja hoidon porrastus mallinnettiin, mikä paransi nuorten ohjautumista ja yhteistyötä MiePä‑palveluiden kanssa.
- Yllättävä hyöty oli moniammatillisen yhteistyön vahvistuminen, erityisesti digitaalisten palveluiden käyttöönoton kautta.
Kansikuva
