Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet
Investointi 1
Hankkeen tavoitteena on purkaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa ensisijaisesti alueen mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä nuorten matalankynnyksen mielenterveyspalveluista vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2022 tavoitteena on laatia selvitys, analyysi ja suunnitelma hoitojonojen purkamiseksi edellä mainituissa palveluissa hyödyntämällä alueella käyttöönotettavaa tiedolla johtamisen ja tiedon analysoinnin työkalua. Hankkeen tavoitteena on huomioida myös sosiaalipalvelujen ja prevention jonotilanteet, jolloin resursseja kohdentamalla voidaan vaikuttaa hoitotakuun toteutumiseen koko hyvinvointialueella. Palvelujen piiriin pääsyä nopeutetaan jatkamalla toimintamallien uudistamista ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa vuosina 2023-2025, sekä panostetaan seurantaan, jotta uudet toimintamallit juurtuvat ja synnyttävät haluttua loppuvaikuttavuutta. Hankkeen tavoitteena on osaltaan edistää sote-uudistuksen toteutumista.
Tavoitteena on, että mielenterveys- ja päihdepalvelujen jonot saadaan purettua ja hoitotakuun määräajat toteutuvat alueen kunnissa vuoteen 2025 mennessä. Uusien toimintamallien myötä palvelujen oikea-aikaisuus paranee, jolloin asiakas saa oikean avun tilanteeseensa nähden, ja ammattilaisten työpanosta pystytään kohdentamaan paremmin ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. Hyödyntämällä tehokkaasti perusterveydenhuollon, 3. sektorin ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä, ammattilaisten työkuorma tasaantuu.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden matalankynnyksen palvelujen saatavuutta ja parantaa pitkäaikaissairauden riskissä olevien henkilöiden tunnistamista varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on myös panostaa sekundaaripreventioon, jotta pitkäaikaissairaiden komplikaatioita pystytään ennaltaehkäisemään.
Tavoitteena on lisätä palvelujen yhdenvertaisuutta, monikanavaisuutta ja kynnyksettömyyttä. Hankkeen tavoitteena on että Itä-Uusimaa osallistuu kansalliseen yhteiskehittämiseen ja on osaltaan lisäämässä alueiden välistä yhteistyötä mm. digitaalisiin ratkaisuihin liittyen. Hankeaikana käynnistetään mm. digisotekeskustoiminta.
Tavoitteena nuorisoasematoiminnan käynnistämiselle on parantaa nuorten mielenterveys-ja päihdepalveluihin pääsyä ja tarjota tukea keskivaikeisiin psykososiaalisiin haasteisiin. Tavoitteena on, että vahvempaa tukea tarvitsevat nuoret saavat palvelun jatkossa nuorisoasemalta, jolloin matalan kynnyksenpalveluiden jonot lyhenevät. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä 3.sektorin toimijoiden kanssa kumppanuustalotoimintaa kehittämällä ja näin tasata työkuormaa julkisissa palveluissa.
Tavoitteena Omaolon oirearvioiden käytön lisäämisessä on nopeuttaa asiakkaiden palvelun saantia vuorokaudenajasta riippumatta, lyhentää terveysasemien puhelinpalvelun takaisinsoittoaikaa, vastata kaikkiin puhelinpalveluun jätettyihin soittopyyntöihin saman päivän aikana.
Investointi 2
Tavoitteena on jatkaa rakenneuudistushankkeessa käynnistettyä suunnittelua vuonna 2022. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossa sekä hyvinvointialueiden että kuntien vastuulla. Tärkeänä yhteistyökumppanina kokonaisuudessa ovat myös alueen järjestöt ja yhdistykset.
HYTE-toiminta on järjestetty alueen kunnissa erilaisin tavoin ja hyvinvointialueella toiminta on vielä jäsentymätöntä. HYTE-toiminta koskettaa kaikkia alueen asukkaita, joten yhteistyötä ja sujuvia toimintakäytäntöjä on tärkeää suunnitella heti hyvinvointialueen toiminnan käynnistyessä.
Tavoitteena on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisentoimintamallit on sovittu ja otettu käyttöön. HYTE-työ näyttäytyy asiakkaalle yhtenäisenä kokonaisuutena. Alueellinen HYTE-suunnitelma toimii pohjana HYTE-työskentelylle.
Investoinnissa 2 on valmisteltu palvelutietovarannon tietoja hyödyntävän monialaisen sähköisen palvelutarjottimen käyttöönottoa ja kehitystyötä jatketaan RRP 4-kokonaisuudessa.
Palveluvalikko on sekä ammattilaisten, yhteistyökumppaneiden että asiakkaiden käytettävissä hyvinvointialueen verkkosivuilla. Palveluvalikon kautta asiakkaat löytävät tarvitsemansa palvelut helposti jo varhaisessa vaiheessa. Palveluvalikon suunnittelussa huomioidaan kuntiin jäävät palvelut, hyte- ja yhdyspintatyöskentely sekä 3. sektori. Asiakkaiden tuen tarpeeseen pystytään vastaamaan paremmin myös 3. sektorin palveluita hyödyntäen. Terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut ovat helposti löydettävissä, oli palvelun tuottajana kunta, 3. sektori tai hyvinvointialue.
Tavoitteena on, että sähköinen palveluvalikko osaltaan edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla palvelujen saatavuutta varhaisessa vaiheessa, jonka avulla pitkäaikaissairauden riskissä olevat henkilöt löytävät palveluiden piiriin varhaisemmassa vaiheessa. Tavoitteena on myös vertaistuen vahvistaminen sähköisen palveluvalikon avulla ennalta ehkäisevissä palveluissa.
Sähköinen palveluvalikko tulee myöhemmin olemaan osa investointi 4:ssa kuvattua asiointiportaalia ja kytkeytyy myös kansalliseen sähköisen perhekeskuksen kokonaisuuteen. Tässä palvelu laajennetaan koskemaan alueen kaikkia asiakasryhmiä.
Investointi 3
Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjätulevalla hyvinvointialueella, sekä sopia käytännöt ajantasaisesta seurannasta. Vuonna 2022 painotus sosiaalialan kirjaamisissa, 2023-2025 otetaan mukaan terveydenhuollon kirjaamiskäytännöt.
Tavoitteena on, että Kanta-palveluja käyttävät sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaiset hallitsevat rakenteisen kirjaamisen perusteet ja kansalliset toimintamallit ja -tavat. Alueelle saadaan yhtenäinen tapa kirjata ja tilastoida asiakas-ja potilastietoja ja alueen jonotilannetta pystytään seuraamaan yhtenäisesti. Ajantasaisen seurannan myötä resurssointia pystytään kohdentamaan tarpeen mukaan. Tavoitteena on näin vahvistaa kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaaja vaikuttavuusperusteista ohjausta. Kirjaamiskäytännöissä huomioidaan asiakas-ja potilastietojärjestelmien kehitys alueella.
Investointi 4
Tavoitteena on vuonna 2022 lisätä sähköisten yhteydenotto- ja asiointikanavien käyttöä ja näin tarjota asiakkaille vaihtoehtoja siihen, miten ja milloin ottaa yhteyttä sosiaali-ja terveyspalveluiden yksiköihin. Sähköisien palveluiden käyttöä lisäämällä säästetään ihmisten liikkumista paikasta toiseen, mikä tukee hankkeen kestävän kehityksen tavoitteita ja edistetään hoitotakuun toteutumista.
Tavoitteena on, että vuoteen 2024 mennessä sähköiset palvelut löytyvät kootusti yhdestä portaalista / sivustolta, eivätkä eri kuntien tai hyvinvointialueen eri palveluiden sivuilta. Palveluiden käyttö lisääntyy, kun niiden pariin löytää entistä helpommin. Vuosina 2023-2025 tavoitteena on lisätä ja kehittää sähköisiä palveluja uusien käyttökohteiden osalta.
Hankkeen tavoitteena on, että sähköisten palveluiden käyttö lisääntyy ja alue pääsee kansalliseen tavoitteeseen, jossa 35 % kontakteista hoidetaan etänä sähköisin välinein vuoden 2025 loppuun mennessä. Vuoden 2022 aikana alueen digipalveluiden kypsyystaso on tiedossa, ja sen pohjalta on laadittu suunnitelma digitaalisten palveluiden sekä osaamisen lisäämiseksi.
Osana investointia 4 kehitetään mm. ratkaisua johdon työpöydäksi sekä ammattilaisten ja kansalaisten digitaalisia järjestelmiä. Tavoitteena on ottaa käyttöön uusia digitaalisia työvälineitä pitkäaikaissairaidenhoitoon, huomioiden kotihoidon palveluiden piirissä olevat asiakkaat. Hankkeen aikana otetaan käyttöön asiakassegmentoinnin työväline.
