Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP: P4, I3, TP2)
Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP: P4, I3, TP2)
Toimintamalli tukee hyvinvointialueita sosiaalihuoltolain (1301/2014) 7 §:n mukaisten rakenteellisen sosiaalityön velvoitteiden toteuttamisessa sekä yhtenäistää raportointia ja tiedontuotantoa sosiaalihuollon tietoon perustuvan kehittämisen tueksi.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli tukee hyvinvointialueita sosiaalihuoltolain (1301/2014) 7 §:n mukaisten rakenteellisen sosiaalityön velvoitteiden toteuttamisessa sekä yhtenäistää raportointia ja tiedontuotantoa sosiaalihuollon tietoon perustuvan kehittämisen tueksi.
Toimintamalli tukee hyvinvointialueita sosiaalihuoltolain (1301/2014) 7 §:n mukaisten rakenteellisen sosiaalityön velvoitteiden toteuttamisessa. Mallin avulla yhtenäistetään rakenteellisen sosiaalityön raportointia ja tiedontuotantoa sosiaalihuollon tietoon perustuvan kehittämisen tueksi.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma toimii työvälineenä, joka ohjaa tiedon tuottamista ja hyödyntämistä sosiaalihuollon kehittämisessä ja tietojohtamisessa. Toteutussuunnitelmalla pyritään varmistamaan rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuuden hallinta, rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä ja tietojohtamisessa sekä rakenteellisen sosiaalityön työkäytäntöjen edistäminen.
Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittämisprojekti toteutettiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, joka muodostui vuoden 2023 alussa 27 kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, pelastuspalveluista, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä (VSSHP) sekä vapaaehtoisista kuntayhtymistä. Hyvinvointialueuudistus on ollut merkittävä hallinnollinen muutos, jonka vaikutukset näkyvät ja jonka jälkeistä kehittämistyötä tehdään edelleen sosiaalityön rakenteissa, johtamisessa ja tiedonhallinnassa.
Rakenteellinen sosiaalityö on lakisääteinen tehtävä (sosiaalihuoltolaki 1301/2014) ja yksi sosiaalityön keskeisistä orientaatioista. Sen tavoitteena on tehdä näkyväksi ja muuttaa rakenteita, jotka ylläpitävät sosiaalisia ongelmia. Työ kohdistuu yksilöiden tukemisen lisäksi yhteisöihin ja yhteiskuntaan, ja sen avulla pyritään vaikuttamaan päätöksentekoon ja palvelujen kehittämiseen.
Rakenteellisen sosiaalityön toteutuminen ja kehittäminen on ollut pitkälti hanketyön sekä yksittäisten työntekijöiden kiinnostuksen ja oma-aloitteisuuden varassa.
Rakenteellisen sosiaalityön ensisijaisena kohderyhmänä ovat Varsinais-Suomen alueen asukkaat sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden asiakkaat. Toiminnan tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja osallisuutta kehittämällä ja toteuttamalla rakenteellista sosiaalityötä. Kestävän kasvun Varsinais-Suomi-hankkeessa (2023–2025) tehty kehittämistyö kohdistui erityisesti hyvinvointialueen organisaatioon, sen johtoon sekä henkilöstöön.
Rakenteellista sosiaalityötä on kehitetty Varsinais-Suomen hyvinvointialueella hankevetoisesti osana Tulevaisuuden sote-keskus- (2021–2023) ja Kestävän kasvun Varsinais-Suomi-hankkeita (2023–2025).
Rakenteelliselle sosiaalityölle ei ole hankekausien jälkeen osoitettu pysyvää kehittämis- tai asiantuntijaresurssia hyvinvointialueella, mikä on tunnistettu riski jatkokehittämisen ja alueellisessa toteutussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen sekä uusien toimintamallien kehittämisen ja juurruttamisen kannalta.
Rakenteellisen sosiaalityön tekemiselle ja kehittämiselle on turvattava riittävät resurssit, rakenteet sekä monitoimijaiset yhteistyöverkostot ja käytännöt kaikille toiminnan tasoille, aina asiakas- ja tiimityöstä johtoon, poliittiseen päätöksentekoon ja valtakunnalliseen ohjaukseen asti.
Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma vuosille 2025–2029 ohjaa toimintaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueella sosiaalihuoltolain 7 §:n mukaisesti. Suunnitelma määrittää rakenteellisen sosiaalityön rakenteet, roolit, vastuut sekä tiedon tuotannon ja hyödyntämisen periaatteet alueellamme. Suunnitelma on hyväksytty 17.12.2025 sosiaalityön johtajan toimesta Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hallintosäännön 48§:n 11 kohdan nojalla. Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman toimintamalli käyttöönotettiin suunnitelman hyväksynnän myötä.
Kestävän kasvun Varsinais-Suomi –hankkeen (2023-2025) aikana laadittiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma vuosille 2025-2029. Suunnitelmassa kuvataan alueellisen rakenteellisen sosiaalityön organisoitumisen ja käytäntöjen nyky- ja tavoitetilaa sekä suunnitellut toimenpiteet 1) rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuuden hallinnan kehittämiseksi, 2) rakenteellisen sosiaalityön osaamisen ja roolin vahvistamiseksi sekä 3) rakenteellisesta sosiaalityöstä nousevan tiedon hyödyntämiseksi. Suunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttaminen ja suunniteltujen toimenpiteiden toteuttaminen vaatii jatkovalmistelua ja kehittämistä edelleen.
Toteutussuunnitelmaan on koottu tieto rakenteellisen sosiaalityön keskeisistä tietolähteistä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella: asiakas- ja rekisteritieto, valvontatieto, asiakaskokemustieto ja ammattilaisten havaintotieto. Sosiaalisen raportoinnin kehittäminen ja tiedon hyödyntäminen ovat tärkeimpiä tulevan kehittämisen painopisteitä. Tavoitteena on hyödyntää systematisoitua ja analysoitua tietoa palvelujen suunnittelussa, resurssien kohdentamisessa, päätöksenteossa ja ilmiöiden ennakoinnissa.
Toteutussuunnitelman käyttöönoton ja siihen pohjautuvan kehittämisen myötä alueella on mahdollista parantaa tiedon hyödynnettävyyttä, mikä vahvistaa tietoon perustuvaa johtamista ja päätöksentekoa sekä varmistaa sosiaalihuollon äänen kuulumisen strategisessa päätöksenteossa ja ohjauksessa. Systemaattinen tiedonkeruu ja raportointi tukevat vaikuttavuuden arviointia ja jatkuvaa kehittämistä, mikä vahvistaa alueen valmiuksia vastata asukkaiden ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.
Kansallinen rakenteellisen sosiaalityön tietotuotanto toimii tulevaisuudessa yhtenä rakenteellisen sosiaalityön työvälineenä, jonka avulla on mahdollisuus vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön asemaa sosiaalihuollon kehittämisessä ja vaikuttavuuden seurannassa. Kansallisen tietotuotannon mallin toimeenpano on liitetty osaksi hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmaa. Alueelliseen toteutussuunnitelmaan on kirjattu rakenteellisen sosiaalityön kansallisen tietotuotannon jatkovalmistelun ja raportointipalvelun kehittymisen seuranta.
Kansikuva
