Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen Satakunnassa:
- Rakenneuudistushankkeessa (-2021)
- Satakunnan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa (2022-2023)
- Kestävän Kasvun Satakunta 2 -hankkeessa (2023-2025)
-Osana sosiaalialan osaamiskeskustyötä (-2025)
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen on tartuttu vahvasti myös Satakunnassa. Hyvinvointialueen aloitettua toimintansa ja Kestävän kasvun hankerahoituksen myötä rakenteellisen sosiaalityön kehittämiselle on ollut erityinen tilaus alueellisesti ja kansallisesti.
Rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen on Satakunnassa ryhdytty vuonna 2021 osana Rakenneuudistushanketta. Hankkeessa teemaksi valikoitui erityisesti sosiaalisen raportoinnin kehittäminen. Työtä on jatkettu osana Satakunnan Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta vuosina 2022-2023. Työ jatkui edelleen 2023-2025 Kestävän Kasvun Satakunta 2 -hankkeen toimesta.
Kehittämistyön arvioimisen apuna käytettäviä mittareita:
- Alueella tehtyjen sosiaalisten raporttien lukumäärä
- Alueen toimijoiden näkemys siitä, miten rakenteellinen sosiaalityö toteutuu Satakunnassa
- Rakenteelliseen sosiaalityön liittyvien tilaisuuksien herättämä kiinnostus (mm. osallistujamäärät) ja sen kehitys
- Alueella vallitseva, rakenteelliseen sosiaalityöhön liittyvä asenneilmapiiri ja siinä tapahtuvat muutokset
Rakenteellinen sosiaalityö on sosiaalityön koordinoimaa, mutta siihen osallistumiselle ei ole rajoja. Esimerkiksi sosiaalisia raportointeja voi tehdä kuka tahansa aktiivinen kansalainen tai järjestötoimija. Rakenteellisen sosiaalityön teemaviikoilla on hyvin erilaisille kohderyhmille suunnattua ohjelmaa, ja esim. palveluiden käyttäjät ovat osallistuneet viikon ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen.
Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittämisen (Kestävän kasvun Satakunta 2) kehittämistyön kolme pääteemaa yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa:
Kestävän kasvun Satakunta 2 -kehittämistyön tuloksena Satakuntaan on laadittu rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, joka on hyväksytty Sata-alueen SOTE-joryssä 26.5.2026. https://innokyla.fi/sites/default/files/2025-06/Rake_Toteutussuunnitelma_Satakunta.pdf
Satakunnan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa rakenteellisen sosiaalityön kehittämisessä keskityttiin kolmeen pääteemaan:
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Tutustumisen arvoisia toimintamalleja ovat mm.:
Vasson Sosiaalisen raportoinnin työkalu
Päijät-Hämeen rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittämistyö
Rake-kehittämistyö Pohjois-Savossa
THL:n Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projekti
Sosiaalinen raportointi gerontologisessa sosiaalityössä Helsingissä
Sekä tietenkin Vaikuttava rakenteellinen sosiaalityö -julkaisu!
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Rakenteellinen sosiaalityö on lakisääteistä toimintaa (SHL 7 §), mutta sen ymmärtäminen ja toteuttaminen vaativat tietoisuuden ja osaamisen vahvistamista. Tämän lisäksi hyvin alkanutta sosiaalisen raportoinnin kehittämis- ja juurruttamistyötä jatketaan. On myös tärkeää panostaa rakenteellisen sosiaalityön ujuttamiseen sosiaalialan työn tekemisen arkeen ja rakenteisiin. Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittämisen lopputuloksena on toteutussuunnitelma, jossa rakenteellisen sosiaalityö ja sen raportointi on kuvattu toimijoita ohjaavasti.
Rake arkeen ja rakenteisiin -tavoite edellytti kahden ensimmäisen tavoitteen (tietoisuus & sosiaalinen raportointi) toteutumista; ilman tietoa ei tavasta voi tulla arkista, ja ilman toimivia käytäntöjä tekemistä ei ole mahdollista saada osaksi rakenteita.
Rakenteellinen sosiaalityö vaatii johdon tuen. Tämä on iso haaste hyvinvointialueilla, kun pyrkimys kohti integraatiota ja "sote":a vie herkästi huomiota "so":n alueelle kuuluvista erityispiirteistä ja -tarpeista.
Koska terveydenhuollossa on pidemmät ja vankemmat kehittämisen (TKIO) perinteet, merkittävä osa uusien hyvinvointialueiden kehittämisestä vastaavasta henkilöstöstä on terveydenhuollon ammattilaisia. Tämä on iso haaste rakenteelliselle sosiaalityölle, joka vaatii syvää ymmärrystä sosiaalityöstä sekä yhteiskuntatieteellistä näkemystä systeemiin.
Kuitenkin eri puolilla lisääntyvä kiinnostus ja innostus rakenteellista sosiaalityötä kohtaan sekä varovaisesti lisääntyvä ymmärrys sen tuottamista hyödyistä luovat toivoa sille, että rakenteellisella sosiaalityöllä on alueilla valoisa tulevaisuus osana sosiaalialan ammattilaisten jokapäiväistä työtä ja alueidemme rakenteita.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen päättyessä vuonna 2023 maailma ei ole valmis edes näiltä osin, mutta matkalla ollaan selvästi pidemmällä kuin esim. vuonna 2020; rakenteellisesta sosiaalityöstä selvästi puhutaan enemmän, sosiaalisia raportteja tehdään jonkun verran ja alueelle on saatu kehittämistä jatkavia henkilöitä (mm. professiojohtaja ja hankekoordinaattori).
Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy & Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen Rakenteellisen sosiaalityön raportointi -osa-alue (Satakunnan hyvinvointialue) ovat julkaisseet helmikuussa 2024 ensimmäisen KATSAUS RAKENTEELLISEEN SOSIAALITYÖHÖN SATAKUNNASSA -raportin. Raportti syntyi tarpeesta koota satakuntalaisesta rakenteellisesta sosiaalityöstä olemassa oleva tieto ja tekeminen yksiin kansiin. Raportti voi toimia lähteenä rakenteellisesta sosiaalityöstä puhuttaessa sekä työkaluna rakenteellista sosiaalityötä tehtäessä. Lisäksi raportti toimii käynnissä olevan rakenteellisen sosiaalityön hankekehittämisen arvioinnin tukena. Raportti on tehty yhteistyönä ja sen tausta-aineistona toimi loka-marraskuussa 2023 tehty, laaja rakenteellisen sosiaalityön alueellinen kysely.
Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen myötä tietoisuus rakenteellisesta sosiaalityöstä ja siihen liittyvä osaaminen ovat kasvaneet. Osaamisen vahvistamiseksi on järjestetty kahdesti vuodessa rakenteellisen sosiaalityön teemaviikkoja, korkeakouluyhteistyönä Rake-Agentti-projektiopintoja, hyvinvointialueen henkilöstölle Rake ABC-moodlekurssi sekä toteutettu neljä ammattilaisille suunnattua videota. Sosiaalisen raportoinnin työkalua on Satakunnassa käytetty jo vuosia, mutta Kestävän kasvun hankkeen myötä raportointien käsittely on saatu rakenteisiin.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.