Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
TARVE UUDELLE TOIMINTATAVALLE
Rikostaustaisten työmarkkina-asema on usein heikko jo ennen rangaistuksen alkamista. Rangaistuksen jälkeen työmarkkinoille pääsyyn liittyy useita haasteita, jotka liittyvät muun muassa rangaistuksen aiheuttamaan leimautumiseen, rikosrekisterimerkinnän aiheuttamaan ammattialojen rajautumiseen, vapausrangaistuksen työelämään aiheuttaman katkon vaikutuksiin sekä rikostaustaisen mahdollisiin päihde- ja mielenterveysongelmiin, koulutuspuutteisiin tai muihin työ- ja toimintakyvyn rajoitteisiin.
Rikosseuraamuslaitos ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat tehneet yhteistyösopimuksen, jossa todetaan tavoitteeksi jo rangaistuksen aikana tukea henkilön työ- ja koulutussuunnitelmia. Rangaistusaikana käynnistyneiden prosessien ei pitäisi katketa rangaistuksen suorittamisen jälkeen. TE-toimiston prosessit eivät myöskään katkea rangaistuksen täytäntöönpanon alkaessa.
Osapuolina ovat vankilan työntekijät ja erityisesti vapautumista odottavat vangit. Vankilan ulkopuolella osapuolia ovat TE-toimisto ja paikalliset TYPit, joiden kautta asiakas voi ohjautua muihin palveluihin. Esimerkiksi sote-palvelujen ja vankilan yhteistyön välittäjänä voi toimia järjestö, joka kulkee vapautuvan vangin vierellä ja välittää tietoa ja ohjaa palveluihin.
Kehitetyn toiminnan myötä entisellä vangilla on vankilasta vapauduttuaan parempi mahdollisuus integroitua palveluihin ja yhteiskuntaan. Rise saa yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa tukea uusintarikollisuuden vähentämiseen. Samalla Risen kuntoutus- ja työllisyyspalveluiden yhteistyökumppanit saavat paremman asiakastuntemuksen, valmista tietoa asiakkaista, ja pystyvät siten tarjoamaan jouhevamman siirtymän palveluun ja siirtymiä palvelujen välillä. Yhteiskunnan tasolla parannetaan turvallisuutta, hyvinvointia ja resurssien tehokkaampaa käyttöä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Vapautuvien vankien eheiden palveluketjujen toteuttamiseksi on kehitetty rakenteita ja hyväksi havaittuja toimintatapoja tiedon kokoamiseksi sekä sen siirtämiseksi eri toimijoiden välillä. Ennen henkilön vankilasta vapautumista kartoitusjakson aikana kootaan tietoja hänen tilanteestaan, kuten työ- ja toimintakyvystä, työ- ja koulutushistoriasta, toimeentulosta, sekä palveluiden tarpeesta. Asiakas on prosessissa aktiivinen toimija, ja hänen motivaationsa ja tavoitteensa otetaan huomioon kartoituksessa. Työntekijät TE- ja TYP-palveluista jalkautuvat rangaistuslaitoksiin palvelutarpeen arvioimiseksi. Palvelutarpeen arviointi voidaan tehdä myös etänä videoyhteydellä. Vapautuvasta vangista kootut tiedot voidaan myös lähettää hänen suostumuksellaan eteenpäin palvelujärjestelmässä TE-toimistolle tai TYP-palveluihin jo ennen hänen vapautumistaan. Suunnitelma asiakkaan palvelupolusta tehdään valmiiksi ennen vapautumista. Näin pyritään varmistamaan, että asiakas pääsisi tarvitsemiinsa palveluihin sujuvasti, jotta palveluissa ei tulisi katkoja. Asiakas saa jo varhaisessa vaiheessa tietoa palveluista ja tuesta, jota on tarjolla. Vankeusaikana laadittu suunnitelma edistää vapautuvan vangin pääsyä työhön, koulutukseen tai kuntoutukseen.
PALVELUTARPEEN KUVAUS -LOMAKE
Palveluntarpeen kuvaus -lomake on suunnattu vapautuville vangeille. Lomakkeen avulla voidaan tunnistaa asiakkaan sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluiden tarve. Lomakkeella kerätyt tiedot voidaan lähettää eri palveluihin jo ennen vapautumista, mikä sujuvoittaa kokonaisvaltaista palvelutarpeeseen tutustumista ja monialaisten palveluiden järjestämistä asiakkaalle. Tietojen lähettämiseen tarvitaan vangin suostumus. Vaihtoehtona palvelutarpeen kuvaus -lomakkeelle voidaan käyttää vapautumissuunnitelmaa, joka täytetään kaikista vangeista ennen vapautumista. Suunnitelman täyttäjälle on ohjeet palvelutarvetiedon kuvaamiseksi. Suunnitelman mukana tulee toimintaohje, jonka mukaisesti lomakkeella kerättyä tietoa toimitetaan palvelujärjestelmälle laitoksen ulkopuolelle. Ohjeissa otetaan huomioon mm. tietosuoja sekä tietojen välitysajankohta.
TE- ja TYP-YHTEISTYÖ
Täytetty palvelutarpeita kuvaava lomake lähetetään TE-toimiston RISE-yhteyshenkilölle tai TYP-verkostolle 3-6 kuukautta ennen vangin vapautumista. Joillain alueilla RISEllä on TE-yhdyshenkilöjärjestelmä tukemassa tiedonvaihtoa. Myös TYPissa voi olla RISE-yhdyshenkilöitä alueesta riippuen. Esimerkiksi jos asiakkaalla on monialaisen yhteispalvelun tarve (TE, kunta, KELA), hän on työtön ja hänen tavoitteenaan on työllistyminen tai koulutus 2 vuoden sisällä, otetaan yhteyttä TYP-verkostoon. Vankilaan jalkautuva TE-toimiston työntekijä tarjoaa kaikkia TE-palveluja, joita on mahdollista toteuttaa vankilaympäristössä: työnhaun aloittaminen, palvelutarpeen kartoittaminen, ammatinvalintaohjaus, työllistymissuunnitelma, kuntapalvelut sekä neuvontapalvelu. TE-toimiston asiantuntija tuntee vangin suunnitelman sekä vangin ja vankilan työntekijän, jolloin vankeusaikana alkanutta yhteistyötä on helppo jatkaa vapautumisen jälkeen. Ennen vapautumista voidaan myös tehdä valmiiksi kuntouttavan työtoiminnan sopimus tai sopimusta työkokeilusta.
