Palautetietoinen työskentely (Feedback informed treatment FIT), Länsi-Uudenmaan HVA (RRP,P4,I1)
Palautetietoinen työskentely (Feedback informed treatment FIT), Länsi-Uudenmaan HVA (RRP,P4,I1)
Palautetietoinen työskentely on näyttöön perustuva asiakaslähtöinen lähestymistapa sosiaali- ja terveysalan asiakastyön arviointiin sekä laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseen.
Toimintamallin nimi
Palautetietoinen työskentely on näyttöön perustuva asiakaslähtöinen lähestymistapa sosiaali- ja terveysalan asiakastyön arviointiin sekä laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseen.
Palautetietoinen työskentely FIT (Feedback Informed Treatment) on näyttöön perustuva asiakaslähtöinen lähestymistapa sosiaali- ja terveysalan asiakastyön reaaliaikaiseen arviointiin sekä laadun kehittämiseen. Scott Miller on alun perin kehittänyt työotteen terapiatyöhön, mutta sen soveltamista on laajennettu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
FIT:ssä käytetään kahta mittaria: käynnin alussa asiakas täyttää ORS-mittarin (Outcome Rating Scale), jonka avulla seurataan asiakkaan kokeman hyvinvoinnin edistymistä. Käynnin lopussa asiakas täyttää SRS-mittarin (Session Rating Scale), jonka avulla seurataan asiakkaan ja työntekijän yhteistyösuhdetta. Palautteen keräämisessä ja analysoinnissa käytetään Open FIT-sovellusta. Saadun palautteen mukaan työskentelyä muokataan siten, että asiakas kokee hyötyvänsä siitä enemmän. Näin kunkin asiakkaan yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduksi työskentelyssä.
Mittareilla saadun datan avulla voidaan kiinnittää huomiota vaikuttavuuden kannalta tärkeään seikkaan: työskentelysuhteeseen ja sen toimivuuteen. Tuloksia voidaan hyödyntää yksilöllisissä asiakasprosesseissa, työntekijän oman kehittymisen tukena ja työn kehittämisessä koko organisaatiossa.
Hyvinvointialueuudistus on keskeisin rakenteellinen muutos, joka on vaikuttanut palvelujen järjestämiseen, integraatioon ja toimintakulttuureihin. Tämä siirtymä on luonut tarpeen yhtenäistää toimintatapoja ja kehittää yhteistä asiakaslähtöistä palvelujärjestelmää – mihin systeeminen työote ja sitä tukeva palautetietoinen työskentely (FIT) vastaavat hyvin. Yhdenvertaisten palvelujen toteuttamista kuitenkin haastaa Länsi-Uudenmaan maantieteelliset eroavaisuudet, sillä alueella on sekä nopeasti kasvavia kaupunkikeskuksia että harvemmin asutettuja seutuja. Systeeminen työskentely ja FIT voivat luoda yhtenäisen työtavan koko alueelle näistä eroista huolimatta.
Poliittinen painopiste on jo pidempään kohdistunut ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja peruspalvelujen vahvistamiseen, mikä on näkynyt myös kansallisissa ohjelmissa (Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelma). Lainsäädännöllisesti valmistelussa olevat sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain uudistukset tukevat monialaisen yhteistyön, asiakasosallisuuden ja oikea-aikaisen tuen vahvistamista. FIT sopii näihin tavoitteisiin, koska sen ydintä ovat asiakasosallisuus ja palvelun vaikuttavuuden ja laadun varmistaminen.
Palvelujen toteuttamista, kehittämistä ja uudistamista haastavat kuitenkin hyvinvointialueiden taloudellisen toimintaympäristön haasteet ja talouden sopeutustarpeet heijastuvat palvelutuotantoon. Tämä luo tarpeen vaikuttavalle, monialaiselle ja asiakaslähtöiselle työlle, jossa resursseja käytetään parhaalla mahdollisella tavalla.
Kohderyhmänä on alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa ja läheisverkostonsa sekä lasta odottavat perheet Espoon perheneuvoloissa, perhesosiaalityössä ja lastensuojelun avohuollossa ja perhekuntoutuksessa. Pilottiyksiköt on valittu sellaisista toiminnoista, joissa toteutuu pidempikestoinen psykososiaalinen asiakasprosessi.
Menetelmä itsessään on vahvasti asiakasta osallistava, ja asiakkaat ovat suhtautuneet siihen positiivisesti.
FIT:n käyttöönotto tarvitsee koordinaattorin menetelmän kokonaishallinnointiin ja tukirakenteen luomiseen sekä ylläpitämiseen. Käyttöönotto on isossa organisaatiossa pitkä ja monivaiheinen prosessi, joka vaatii menetelmäkoordinaattorin lisäksi vahvaa johdon ja lähiesimiesten tukea, henkilöstön koulutusta ja osaamisen kehittämisen tukea.
FIT:n käyttö aloitetaan muutaman kymmenen hengen pilottiryhmällä ja sitä laajennetaan asteittain. Henkilöstö koulutetaan yhden päivän peruskoulutuksella sekä kaksi tuntia kestävällä OpenFIT-sovelluksen koulutuksella. Käyttöönoton etenemistä seuraa lähiesimiehistä, palveluyksikköpäälliköistä ja kouluttajista koostuva muutoksenohjausryhmä, joka myös linjaa käyttöön liittyviä kysymyksiä. Käytön tueksi yksiköistä voidaan valita mentoreita, jotka organisoivat menetelmän käyttöä tukevat kuukausittaiset FIT-klinikat. Uuden toimintamallin omaksuminen vie aikaa, ja tämä on hyvä huomioida käyttöönottovaiheen suoritetavoitteissa. OpenFIT-sovelluksen käyttö vaatii pääkäyttäjät tunnusten hallintaan ja tilastojen tuottamiseen sekä käyttäjien tekniseen tukemiseen. Kustannuksia aiheuttavat koulutus- ja kouluttajakoulutusmaksut sekä jatkuvana kustannuksena OpenFIT-lisenssit.
Työntekijöille tehdyn kyselyn mukaan FIT tuo työhön hyötyjä erityisesti palautetietoisuuden, työn vaikuttavuuden seurannan ja asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Se tukee sekä asiakkaiden että työntekijöiden tarpeita tekemällä työskentelyn tavoitteet ja vaikutukset näkyviksi. Toisaalta FIT:n hyödyt toteutuvat parhaiten, kun tekniset ja käytännön haasteet saadaan ratkaistua, ja työkalua voidaan käyttää sujuvasti osana työn arkea.
Asiakkaille: FIT lisää asiakkaan osallisuutta ja mahdollisuutta tuoda esiin omia kokemuksiaan sekä auttaa asiakkaita hahmottamaan työskentelyn tavoitteita ja vaikutuksia.
Työntekijöille: FIT tukee työn arviointia ja kehittämistä konkreettisten mittareiden avulla. Se tuo työhön systemaattisuutta ja auttaa tunnistamaan asiakkaan tarpeita tarkemmin.
Yhteisvaikutukset: FIT parantaa vuorovaikutusta ja työn kohdentamista asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Se auttaa tekemään työskentelyn vaikutukset näkyviksi sekä asiakkaalle että työntekijälle, mikä lisää työn vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.