Lapin hyvinvointialue (Lapha) on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Lapin hyvinvointialue jakautuu neljään eri palvelualueeseen: kaakkoinen, lounainen, itäinen ja pohjoinen.
Ennen hyvinvointialueelle siirtymää VASA -hanke toteutti syksyllä 2022 selvityksen, jossa kartoitti koronapandemian aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien osalta. VASA -hankkeen selvityksen mukaan Lapissa päihteiden käyttö on yleistä ja tilastojen mukaan alkoholin käyttö on muuta maata korkeampaa. Huumeiden käyttö on tehdyn selvityksen mukaan etenkin nuorilla, alle 25-vuotiailla, lisääntynyt. Päihde- ja riippuvuushoidossa ja -työssä näkyy vielä kunta-ajan vaikutukset, jolloin palvelut järjestettiin hyvin eri tavoin kunnasta riippuen. Lappi on maantieteellisesti laaja-alue, jossa onkin nähtävissä kaksi erilaista aluetta. Toisaalta hyvinvointialueella on harvaan asuttuja väestöltään pieniä paikkakuntia, joissa näkyy erityisesti alkoholinkäyttö. Toisaalta hyvinvointialueella on myös kaupunkikeskittymät. Kaakkoisella palvelualueella kaupunkikeskittymänä on Rovaniemi ja lounaisella palvelualueella Kemi ja Tornio. Rovaniemen, Kemin ja Tornion alueella näkyy myös kasvava huumeidenkäyttö. Vuonna 2023 Lapin hyvinvointialueella ei ollut omana toimintana toteutettavaa laitosmuotoista päihdehoitoa tai -kuntoutusta. Lapin päihdeklinikka lakkautettiin vuonna 2020. VASA –hankkeen selvityksessä nousi Lapin alueen ammattilaisilta esiin tarve päihdepalveluiden kriteerien ja palvelupolkujen selkeyttämiselle. Selvityksessä nostettiin esiin, kuinka Lapin alueen ammattilaiset toivoivat selkeitä hoitopolkuja ja tietoa eri toimijoista ja heidän tarjoamista palveluista.
Samaan aikaan hyvinvointialueiden aloittaessa päihde- ja riippuvuuspalveluja koskien tapahtui uudistuksia myös lainsäädännöllisellä tasolla. Päihdelainsäädäntö uudistui 1.1.2023 siten, että päihdehuoltolakiin jäi vain tahdosta riippumatonta hoitoa koskeva sääntely, ja muu päihdepalveluja koskeva sääntely siirrettiin sosiaali- ja terveydenhuoltolakeihin. Muutoksen tavoitteena oli muun muassa selkeyttää sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä ja niiden yhteensovittamista. Lainsäädännöllisen uudistuksen myötä selkiytettiin, että sosiaalihuollossa toteutetaan ja järjestetään päihde- ja riippuvuustyötä ja terveydenhuollossa puolestaan päihde- ja riippuvuushoitoa.
Lapin hyvinvointialueella mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut toteuttavat päihde- ja riippuvuushoitoa. Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa toimivat riippuvuuksien poliklinikat. Näistä Rovaniemen ja Kemin ovat moniammatillisia riippuvuuksien poliklinikoita, joissa työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Pääsääntöisesti Lapin hyvinvointialueella mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa päihde- ja riippuvuushoitoa toteuttavat terveydenhuollon ammattilaiset, jotka toteuttavat myös mielenterveyshoitoa potilailleen. Lapin hyvinvointialueella työikäisten ja päihdepalvelut/aikuissosiaalityö toteuttaa puolestaan päihde- ja riippuvuustyötä sekä päihde- ja riippuvuustyön erityispalveluja.
VASA 2 -hanke toteutti yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa päihde- ja riippuvuustyön kyselyn keväällä 2024. Päihde- ja riippuvuustyön kyselyllä kartoitettiin osaamisen ja yhteistyön kehittämistarpeita Lapin hyvinvointialueella. Kysely suunnattiin Lapin sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden ammattilaisille.
Kyselyyn vastasi yhteensä 221 työntekijää. Suurimpia vastaajaryhmiä olivat aikuissosiaalityö (14 %), psykiatrinen poliklinikka/mielenterveystoimistot (13 %) ja varhaiskasvatus (13 %). Mikäli vastaajan työtehtävät jakautuivat useammalle toimipaikalle, vastaajat merkitsivät ne ”muu, mikä” -kohtaan.
Kyselyn tulosten perusteella keskeinen yhteistyön kehittämistarve liittyi palveluohjauksen ja hoitopolkujen selkiyttämiseen.
- Vastaajista 87 prosenttia koki, että päihteistä ja riippuvuuksista haittoja kokevien asiakkaiden palveluketjujen toimivuutta pitäisi kehittää.
- Kyselyyn vastanneista 74 prosenttia tiesi, minne ohjata päihteistä tai riippuvuuksista haittoja kokevan asiakkaan, jos ei itse osaa auttaa häntä. Kuitenkin 79 prosenttia vastaajista toivoi, että käytössä olisi nykyistä selkeämmät ohjeet siitä, miten ja minne voi ohjata päihteistä tai riippuvuuksista haittoja kokevan asiakkaan.
- Valtaosa vastaajista (86 % täysin / jokseenkin samaa mieltä) koki tarvitsevansa lisää tietoa siitä, minkälaisia palveluja eri toimijat tarjoavat päihteitä käyttäville tai riippuvuuksista haittoja kokeville asiakkaille.
- Kyselyn tulosten perusteella päihdealan järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö näyttäytyi vähäisenä, sillä 45 prosenttia vastaajista tunsi alueella toimivia päihdealan järjestöjä ja vain 17 prosenttia teki yhteistyötä päihdealan järjestöjen kanssa.
Päihde- ja riippuvuuspalveluketju on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työkaluksi. Palveluketjun asiakas/potilaskohderyhmänä ovat 18-64-vuotiaat henkilöt. Palveluketjuun on kuvattu päihde- ja riippuvuusasiakasprosessia. Päihdeongelmien lisäksi palveluketju pitää sisällään tuen myös toiminnallisiin riippuvuuksiin (esimerkiksi rahapeliongelma).
Asiakas/asukasosallisuus päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisessä
Päihde- ja riippuvuuspalveluketjun eri vaiheissa ja toimintamallien kehittämisessä on ollut mukana kehittäjäasiakkaita yhdessä ammattilaisten rinnalla työstämässä kokonaisuuksia.
- Kehittäjäasiakkaat ovat osallistuneet yhdessä ammattilaisten kanssa työpajoihin ja työskennelleet yhteistyössä ammattilaisten kanssa.
- Päihde- ja riippuvuuspalveluketjun kehittämisessä on järjestetty mielenterveys- ja riippuvuustyön kaksi kehittäjäasiakaskahvilaa ja kolme päihde- ja mielenterveystyön kansalaistapahtumaa. Kansalaistapahtumat järjestettiin yhteistyössä VASA 2-hankkeen päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisen osuuden sekä A-klinikkasäätiön järjestölähtöinen päihdetyön kehittämistoiminnan ja eri järjestöjen kanssa yhteistyössä. Tilaisuuksissa saatiin kansalaisten näkemyksiä päihde- ja riippuvuushoidon ja -työn kehittämiseen.