Omaolon terveystarkastus osa elintapaohjausta Pohjois-Pohjanmaalla (RRP2, P4, I1)
Toimintamallin tavoitteena on yhtenäistää Omaolon terveystarkastukset keskittämällä ne digitaalisesti elintapaohjaukseen erikoistuneille ammattilaisille.
Toimintamallin nimi
Toimintamallin tavoitteena on yhtenäistää Omaolon terveystarkastukset keskittämällä ne digitaalisesti elintapaohjaukseen erikoistuneille ammattilaisille.
Omaolon digitaalinen terveystarkastus vastaa Pohjois-Pohjanmaan alueella havaittuun tarpeeseen vahvistaa sähköisten asiointi- ja palvelukanavien käyttöä. Palvelun laajentaminen tukee alueellista yhdenvertaisuutta ja mahdollistaa oikea-aikaisen palvelujen saatavuuden riippumatta asiakkaan asuinpaikasta tai palvelujen fyysisestä saavutettavuudesta.
Asiakas voi tehdä terveystarkastuksen itsenäisesti Omaolossa, joka ohjaa käyttäjän tarkoituksenmukaisiin jatkotoimenpiteisiin, kuten omahoitoon, ajanvaraukseen tai yhteydenottoon terveydenhuollon ammattilaiseen. Palvelu madaltaa kynnystä osallistua oman terveyden arviointiin.
Terveystarkastuksen avulla ammattilaiset voivat tunnistaa ja priorisoida kiireelliset tapaukset sekä ohjata asiakkaat tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Tämä vähentää tarpeettomia vastaanottokäyntejä ja vapauttaa resursseja terveydenhuollossa.
Digitaalinen järjestelmä tukee terveyden edistämistä alueellisesti, sillä sen avulla voidaan tunnistaa väestötasolla keskeisiä terveyshaasteita ja elintapamuutostarpeita. Terveystarkastus auttaa tunnistamaan esimerkiksi diabetesriskissä olevia henkilöitä, jotka hyötyvät elintapaohjauksesta ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta ja myös yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista. Hyvinvointialueen keskiössä on pohjoispohjalainen ihminen ja painopiste on peruspalveluissa ja varhaisessa ongelmien ehkäisyssä. Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Pohteella on töissä noin 18 000 ammattilaista, joiden hyvinvointia ja osaamista halutaan vaalia.
Pohde on saanut rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta. Ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Tämä on mahdollistanut Pohteella Omaolopalvelun jatkokehittämisen, käyttöönoton ja integroinnin alueen digitaalisiin palveluihin ja ammattilaisten järjestelmiin.
Omaolon terveystarkastus on digitaalinen palvelu, joka on suunnattu yli 15-vuotiaille henkilöille. Palvelu perustuu Kustannus Oy Duodecimin STAR-terveystarkastuskyselyyn, jonka avulla arvioidaan yksilön eliniänodotteeseen ja sairastumisriskiin vaikuttavia tekijöitä. Terveystarkastus tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden kartoittaa omaa terveydentilaansa ja hyvinvointiaan sekä ohjaa tarvittaessa tarkoituksenmukaisiin jatkotoimenpiteisiin tai palveluihin.
Palvelu huomioi käyttäjän yksilölliset taustatekijät, kuten iän, sairaushistorian ja elintavat, ja tuottaa asiantuntevaa, selkeää ja käyttäjälähtöistä palautetta. Tavoitteena on madaltaa kynnystä osallistua terveyden arviointiin sekä vahvistaa luottamusta digitaalisiin terveyspalveluihin.
Palvelua pilotoitiin vuosina 2023–2024 kolmessatoista kunnassa osana elintapaohjauksen toimintamallia. Pilotin aikana saatiin arvokasta asiakasymmärrystä siitä, millaiset käyttäjät hyötyvät erityisesti digitaalisista omahoito-ohjeista, valmennuksista, elintapaohjauksista, etävastaanotoista sekä kuntien liikuntaohjauksista. Terveystarkastuksen perusteella asiakkaat ohjautuivat elintapaohjaajien etävastaanotoille.
Pilotin myötä ammattilaiset oppivat tunnistamaan terveystarkastuksen avulla ne asiakkaat, jotka hyötyvät erityisesti elintapaohjauksesta, itsehoitovalmennuksesta tai liikkumisen lisäämisestä. Tämä asiakasymmärrys tukee palvelun kehittämistä entistä vaikuttavammaksi ja kohdennetummaksi.
Pilotin aikana elintapaohjaukseen koulutetut ammattilaiset toimivat keskeisessä roolissa uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. He tukivat asiakasohjauksessa sekä digitaalisten työkalujen hyödyntämisessä osana hoidon tarpeen arviointia. Tämä mahdollisti yhtenäisen toimintatavan juurtumisen ja vahvisti ammattilaisten osaamista digitaalisessa asiakasohjauksessa.
Johdon sitoutuminen ja tuki ovat keskeisiä edellytyksiä toimintamallin onnistuneelle juurruttamiselle. Käyttöönoton suunnittelussa laaditaan selkeä suunnitelma, jossa määritellään aikataulut, vastuut ja tarvittavat resurssit.
Toimintamallia pilotoitiin osana elintapaohjauksen toimintamallia 1.1.2024 alkaen valituissa kunnissa, jotta sen toimivuutta voitiin testata ja hienosäätää ennen laajempaa käyttöönottoa. Pilotissa terveystarkastuksen asiantuntijoina toimivat elintapaohjaajat. Pilotissa hyödynnettiin kahta työjonoa: toisessa kaikki asiakkaat saivat lähettää terveystarkastuksen tuloksen työjonolle, toisessa vain ne asiakkaat, joiden vastauksissa ilmeni riskejä. Pilotin aikana havaittiin, että asiakkaat, joilla asiat ovat kunnossa hyötyvät mahdollisuudesta lähettää tuloksensa työjonolle. Tämän seurauksena nykyisessä toimintamallissa kaikki asiakkaat voivat lähettää terveystarkastuksen tuloksen työjonolle. Lisäksi elintapasairauksien osalta riskiryhmään kuuluville asiakkaille oli tarjolla sähköinen ajanvarausmahdollisuus, mikä paransi palvelun sujuvuutta. Potilastietojärjestelmän vaihdos poisti kuitenkin tämän integraation.
Nykyisessä toimintamallissa asiantuntijoina toimivat elintapaohjaukseen koulutetut ammattilaiset. Heille järjestetään kattava koulutus ja perehdytys, jotta he osaavat hyödyntää Omaolo-palvelua tehokkaasti ja ymmärtävät sen vaikutukset asiakaspalveluun ja työprosesseihin.
Toimintamallin viestintä on aktiivista ja jatkuvaa. Sen tarkoituksena on varmistaa, että sekä ammattilaiset että asukkaat ymmärtävät muutoksen tavoitteet ja hyödyt. Viestintä toteutetaan koko Pohteen alueella.
Seurantaan ja arviointiin määritellään selkeät mittarit, joiden avulla arvioidaan käyttöönoton onnistumista ja vaikutuksia. Toimintamalli integroidaan osaksi Pohteen arjen työprosesseja ja käytäntöjä, jolloin siitä muodostuu luonnollinen osa palvelutoimintaa.
Omaolon terveystarkastuspalvelu on otettu käyttöön laajasti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella, lukuun ottamatta yhtä kuntaa, jossa terveyspalvelut on ulkoistettu. Terveystarkastukset käsitellään keskitetysti koko alueella, mikä tukee yhtenäisiä toimintatapoja ja resurssien tehokasta käyttöä.
Vuonna 2023 palvelun kautta tehtiin 517 terveystarkastusta ja vuonna 2024 määrä nousi 1610:een, mikä osoittaa palvelun käytön kasvua ja vakiintumista.
Toimintamallin avulla asiakkaille on tarjottu helppokäyttöinen ja saavutettava väline oman terveydentilan arviointiin. Tämä tukee ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja ohjaa asiakkaita tarvittaessa tarkoituksenmukaisiin palveluihin.