Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta ja myös yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista. Hyvinvointialueen keskiössä on pohjoispohjalainen ihminen ja painopiste on peruspalveluissa ja varhaisessa ongelmien ehkäisyssä. Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Pohteella on töissä noin 18 000 ammattilaista, joiden hyvinvointia ja osaamista halutaan vaalia.
Pohde on saanut rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta. Ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Tämä on mahdollistanut Pohteella Omaolopalvelun jatkokehittämisen, käyttöönoton ja integroinnin alueen digitaalisiin palveluihin ja ammattilaisten järjestelmiin.
Digitaalisia palveluita on tarjottu alueen kansalaisille vähäisesti, eriarvoisesti.
Digitaalisten asiointi- ja palvelukanavien käyttö Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on vaihtelevaa. Omaolopalvelun laajentamisella alueella tuetaan sähköisen asiointikanavien käyttöä ja mahdollistetaan oikea-aikainen ja tasavertainen palvelujen saanti. Toimintamalliin kuuluu yhtenäinen palveluprosessi, tavoitetila, palveluohjaukset ja kirjaaminen. Toimintamallissa on huomioitu pohjoispohjalainen ihmislähtöinen hyvinvointikäsite. Toimintamallilla lisätään palvelun laatua ja saatavuutta sekä tuetaan itsehoitoa.
Omaolon terveystarkastus on digitaalinen palvelu, joka on suunnattu yli 15-vuotiaille henkilöille. Palvelu perustuu Kustannus Oy Duodecimin STAR-terveystarkastuskyselyyn, jonka avulla arvioidaan yksilön eliniänodotteeseen ja sairastumisriskiin vaikuttavia tekijöitä. Terveystarkastus tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden kartoittaa omaa terveydentilaansa ja hyvinvointiaan sekä ohjaa tarvittaessa tarkoituksenmukaisiin jatkotoimenpiteisiin tai palveluihin.
Palvelu huomioi käyttäjän yksilölliset taustatekijät, kuten iän, sairaushistorian ja elintavat, ja tuottaa asiantuntevaa, selkeää ja käyttäjälähtöistä palautetta. Tavoitteena on madaltaa kynnystä osallistua terveyden arviointiin sekä vahvistaa luottamusta digitaalisiin terveyspalveluihin.
Palvelua pilotoitiin vuosina 2023–2024 kolmessatoista kunnassa osana elintapaohjauksen toimintamallia. Pilotin aikana saatiin arvokasta asiakasymmärrystä siitä, millaiset käyttäjät hyötyvät erityisesti digitaalisista omahoito-ohjeista, valmennuksista, elintapaohjauksista, etävastaanotoista sekä kuntien liikuntaohjauksista. Terveystarkastuksen perusteella asiakkaat ohjautuivat elintapaohjaajien etävastaanotoille.
Pilotin myötä ammattilaiset oppivat tunnistamaan terveystarkastuksen avulla ne asiakkaat, jotka hyötyvät erityisesti elintapaohjauksesta, itsehoitovalmennuksesta tai liikkumisen lisäämisestä. Tämä asiakasymmärrys tukee palvelun kehittämistä entistä vaikuttavammaksi ja kohdennetummaksi.
Pilotin aikana elintapaohjaukseen koulutetut ammattilaiset toimivat keskeisessä roolissa uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. He tukivat asiakasohjauksessa sekä digitaalisten työkalujen hyödyntämisessä osana hoidon tarpeen arviointia. Tämä mahdollisti yhtenäisen toimintatavan juurtumisen ja vahvisti ammattilaisten osaamista digitaalisessa asiakasohjauksessa.
