Omahelpperi.fi – Nuorten sähköisen palvelualustan käyttöönotto ja yhteiskehittäminen Varhassa (RRP, P4, I1, I4)

Tiivistelmä

Omahelpperi.fi on nuorille (13–29-vuotiaille) suunnattu digitaalinen palvelualusta, joka kokoaa yhteen luotettavan tiedon, palvelut ja tuen helposti saavutettavaan ja selkeään verkkoympäristöön. Omahelpperi toimii nuorille matalan kynnyksen digitaalisena ohjaus- ja neuvontakanavana. Alusta mahdollistaa:

anonyymin ja omatoimisen palveluiden selaamisen ja hyödyntämisen
keskitetyn alustan alueen, kuntien ja järjestöjen nuorille suunnattuihin palveluihin
yhteistyön ammattilaisten kesken, jotka voivat hyödyntää Omahelpperiä palveluohjauksessa ja asiakasohjauksessa

Toimintamallina Varhassa

Omahelpperin käyttöönottokokeilu Varhassa on vaiheittainen prosessi, jossa yhdistyvät tekninen kehittäminen, yhteiskehittäminen nuorten ja ammattilaisten kanssa sekä käyttöönoton tuki.

Toimintamallin vaiheet:

Yhteiskehittäminen nuorten, ammattilaisten ja palveluntarjoajien kanssa
Käyttökokeilun esittely ja testaus eri kunnissa ja kohderyhmien kanssa
Koulutus, viestintä ja käyttöönoton tuki
Juurruttaminen osaksi Varhan sähköistä perhekeskusta ja nuorten palvelupolkua

Tavoitteena on parantaa nuorten yhdenvertaista pääsyä tukeen, lisätä palveluiden näkyvyyttä ja tarjota teknologisesti saavutettava, turvallinen ja helppokäyttöinen kanava palveluohjaukseen.

Kohderyhmä

Paljon palveluita tarvitsevat

Perheet

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Omahelpperi Varhassa

Sähköinen perhekeskus Varhassa

Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Lähtötilanne: hajanaiset palvelut vaikeuttavat tuen oikea-aikaisuutta

Varsinais-Suomen nuorten palvelurakenne on tällä hetkellä pirstaleinen ja vaikeasti hahmotettava. Palvelut sijaitsevat eri alustoilla ja kanavissa, eikä keskitettyä, saavutettavaa digitaalista asiointipaikkaa ole. Tiedon hajanaisuus koskettaa niin nuoria kuin ammattilaisia – ja tämä viivästyttää tuen saamista, lisää epävarmuutta ja kasvattaa myöhemmin raskaampien palveluiden tarvetta.

Ratkaisuna Omahelpperi.fi – osallisuutta ja saavutettavuutta lisäävä toimintamalli

Kehitettävä toimintamalli kokoaa nuorten palvelut yhteen saavutettavaan digialustaan Omahelpperi.fi:n kautta. Malli mahdollistaa matalan kynnyksen palveluohjauksen, lisää osallisuutta ja tukee sekä ammattilaisten että nuorten tiedonsaantia ja toimintakykyä. Digitaalinen ratkaisu parantaa palveluiden löydettävyyttä, tukee ennaltaehkäisevää työotetta ja vapauttaa ammattilaisten resursseja tehokkaampaan asiakastyöhön.

Strategiset kytkennät

Toimintamalli tukee useita strategisia tavoitteita ja kansallisia kehittämisohjelmia:

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia (STM 2024):
Strategian tavoitteena on kehittää digitaalisia palveluita, jotka tukevat ihmisten omatoimista hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämistä – samalla keventäen raskaiden palvelujen tarvetta.

→ Omahelpperi.fi tukee omatoimisuutta, parantaa varhaista tukea ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen strategia 2022–2026:
Strategia korostaa oikea-aikaisia, sujuvia ja saavutettavia palveluita sekä monikanavaisia digitaalisia ratkaisuja.

→ Omahelpperi.fi vastaa näihin tavoitteisiin tarjoamalla yhden luukun periaatteella toimivan palvelualustan.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2023–2025 (Varha):
Suunnitelma ohjaa alueen lasten ja nuorten hyvinvointityötä esimerkiksi tiedolla johtamisen, osallisuuden ja eri toimijoiden välisen yhteistyön näkökulmista.

→ Omahelpperi.fi tukee tämän suunnitelman tavoitteita tarjoamalla digialustan nuorten osallisuudelle, palveluiden oikea-aikaisuudelle ja monialaiselle yhteistyölle.

Osallisuussuunnitelma | Varha:
Osallisuussuunnitelma painottaa asukkaiden ja ammattilaisten osallistamista palvelujen kehittämiseen.

→ Omahelpperi.fi tukee tätä tavoitetta toimimalla välineenä käyttäjälähtöiseen yhteiskehittämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen.

EU:n Kestävän kasvun RRP-rahoitus:
Rahoitusohjelma ohjaa investointeja digitaalisiin ratkaisuihin, osallisuuteen ja tiedolla johtamiseen.

→ Omahelpperi.fi:n kehittäminen ja käyttöönotto toteuttavat näitä tavoitteita konkreettisesti.

Yhteistyössä DigiFinlandin ja DVV:n kanssa mallin kehittäminen tukee myös kansallisia digipalveluiden standardeja ja mahdollistaa palvelutietojen laajamittaisemman hyödyntämisen tulevaisuudessa.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Omahelpperin käyttökokeilu Varsinais-Suomessa

DigiFinlandin Omahelpperi.fi-palvelun käyttökokeilu (2–12/2025) on osaltaan vahvistanut Varhan alueen palvelujärjestelmän kokonaisuutta ja resurssitehokkuutta. Käyttökokeilun aikana nuorten palvelut koottiin ensimmäistä kertaa yhteiselle digitaaliselle alustalle, mikä paransi palvelujen löydettävyyttä ja saavutettavuutta. Ratkaisun avulla nuoret saivat varhaisempaa tukea ja ohjausta luotettavasta lähteestä, yhdestä paikasta.

Myös ammattilaiset hyötyvät palvelusta: Omahelpperi kokoaa nuorten palvelut yhteen yli organisaatiorajojen, mikä helpottaa ohjaustyötä, vähentää päällekkäistä neuvontaa ja tukee resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä koko palvelujärjestelmässä.

Poliittiset ja lainsäädännölliset lähtökohdat

Omahelpperi.fi-verkkopalvelu kokoaa nuorten palvelut yhteen saavutettavaan digitaaliseen kanavaan ja tukee sähköistä yhteiskehittämistä sekä digiosallisuutta vahvistavia, matalan kynnyksen palveluja (OKM 2024, VANUPO 2024–2027).

Omahelpperin käyttöönottoon Varsinais-Suomen hyvinvointialueella vaikuttavat useat poliittiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset tekijät. Digipalveluiden kehittäminen tukee valtionhallinnon tavoitteita yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi (Valtiovarainministeriö 2021). Lainsäädännöllisesti nuorten osallisuus ja palvelujen saatavuus on kirjattu mm. nuorisolakiin (1285/2016) sekä Tulevaisuuden sote-keskus- ja LAPE-ohjelmien tavoitteisiin (STM 2019 ; STM 2020).

Kohderyhmä: Nuoret Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomessa 13–29-vuotiaita nuoria on noin 97 550 (2023), eli lähes viidennes väestöstä. Kohderyhmä on moninainen – nuoriin kuuluu mm. peruskoululaisia, opiskelijoita, työelämässä olevia sekä työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia. Käyttöönotossa Varsinais-Suomessa on pyritty tavoittamaan monimuotoinen joukko nuoria, mukaan lukien vieraskieliset sekä erityistä tukea tarvitsevat nuoret (THL 2023). Tavoittaminen edellyttää helposti lähestyttäviä ja saavutettavia palveluratkaisuja, jotka huomioivat myös vieraskieliset ja erityistä tukea tarvitsevat nuoret.

Digitaalinen asiointi ja osallisuus

Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat palveluihin pääsyn ajasta ja paikasta riippumatta sekä tukevat kestävän kehityksen ja saavutettavuuden tavoitteita (OKM 2021; THL 2024). Omahelpperi.fi kokoaa nuorille suunnatut palvelut yhteen digitaaliseen kanavaan ja mahdollistaa matalan kynnyksen tuen löytämisen myös niille nuorille, jotka eivät tunnista omaa palvelutarvettaan tai eivät halua asioida kasvotusten. Kehittämisessä on huomioitu digiosallisuuden ja digitaalisen eriarvoisuuden kysymykset, mm. kielitausta, kulttuuriset erot ja vaihtelevat digitaidot. Digipalveluiden kehittäminen tukee valtionhallinnon tavoitteita yhdenvertaisuuden ja palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi (Valtiovarainministeriö 2021).

Osallistava kehittäminen

Nuoria on osallistettu sovelluksen arviointiin ja yhteiskehittämiseen useilla tavoilla, kuten käyttökokeiluryhmissä ja palvelusuunnistuksissa. Kehittämistyö on toteutettu kouluissa, opiskeluhuollossa, työpajoissa ja muissa arjen ympäristöissä. Lisäksi mukana on ollut eri alojen ammattilaisia kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen palveluista. Kehittäminen on painottunut asiakasymmärrykseen ja siihen, että palvelu todella vastaa nuorten todellisiin tiedontarpeisiin ja käytännön tilanteisiin.

Osa sähköistä perhekeskusta ja alueellista palvelurakennetta

Omahelpperi on osa sähköisen perhekeskuksen kokonaisuutta (Omaperhe – Omahelpperi – ammattilaisalusta), jonka kehittämisestä vastaa DigiFinland yhdessä hyvinvointialueiden ja kansallisten toimijoiden kanssa. Varsinais-Suomessa käyttöönotto toteutetaan Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeen puitteissa (Next Generation EU -rahoitus) vuoden 2025 loppuun saakka. Omahelpperi täydentää perhekeskustoimintaa tarjoamalla digitaalisesti saavutettavan väylän nuorten ohjaukseen ja tuen löytämiseen osana Varhan Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuutta.

Rahoitus ja jatkuvuus

Omahelpperin kehittämistä rahoitetaan osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Palvelun jatkuvuus ja juurtuminen edellyttävät kuitenkin alueellista strategista sitoutumista ja resurssien turvaamista myös hankekauden jälkeen. Tämä koskee niin teknistä ylläpitoa kuin sisällöntuotantoa ja palveluohjauksen tukirakenteita.

Kehitystyön taustalla olevat tarpeet ja käyttöönoton perustelut

Omahelpperi-käyttökokeilu toteutettiin yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Yhteiskehittäminen vahvisti toimijoiden yhteistä ymmärrystä nuorten tarpeista ja loi mallin moniammatilliselle digipalvelujen kehittämiselle.

Asiakas (nuori)

Nuorten palvelujen löydettävyys ja saavutettavuus ovat yhä merkittäviä haasteita. Palvelut ovat hajautuneet eri toimijoille, eikä niitä ole koottu helposti lähestyttävään, käyttäjälähtöiseen kokonaisuuteen. Tämä heikentää erityisesti niiden nuorten asemaa, jotka eivät entuudestaan tunne palvelujärjestelmää. Yhteinen digitaalinen alusta tukee varhaista ohjautumista, madaltaa avun hakemisen kynnystä ja vahvistaa nuorten tunnetta omasta toimijuudestaan.

Ammattilainen

Ammattilaiset nuorten parissa kohtaavat hajanaisen ja pirstaleisen palveluviidakon. Ilman keskitettyä työvälinettä ajantasainen palvelutuntemus ja tehokas ohjaus oikeaan tukeen ovat haastavia. Omahelpperi.fi helpottaa tiedonsaantia, parantaa palveluohjausta ja vähentää päällekkäistä työtä. Se tukee myös monialaista yhteistyötä ja toimii käytännön välineenä yhteiskehittämisessä.

Organisaatiot

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella nuorten palveluja tuottavat 27 kunnan lisäksi lukuisat järjestöt, seurakunnat ja alueelliset toimijat. Tämä monimuotoinen palvelukenttä on hajautunut eri organisaatioihin ja toimintaympäristöihin, mikä vaikeuttaa kokonaisuuden hallintaa ja heikentää yhtenäistä asiakaskokemusta. Omahelpperi.fi kokoaa eri palveluntuottajien sisällöt yhteen, tukee tiedolla johtamista, tehostaa resurssien käyttöä ja auttaa saavuttamaan alueellisia strategisia tavoitteita.

Yhteiskunta

Ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen on tärkeä keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä, kaventaa hyvinvointieroja ja hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua. Digitaalisten palvelujen yhdenmukaistaminen parantaa saavutettavuutta, edistää yhdenvertaisuutta ja luo kestävää pohjaa vaikuttavalle ja osallistavalle hyvinvointityölle.

Kohderyhmä: Nuoret Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomessa palveluiden löydettävyydessä ja saavutettavuudessa on merkittäviä haasteita. Kehitystyön tavoitteena on tarjota nuorille matalan kynnyksen verkkopalvelu, joka kokoaa hajallaan olevat palvelut yhteen ja mahdollistaa oikea-aikaisen tuen.

Omahelpperi-verkkopalvelu on suunnattu 13–29-vuotiaille nuorille, jotka ovat hyvin monimuotoinen ryhmä. Heihin kuuluu esimerkiksi:

peruskoululaisia
toisen asteen opiskelijoita ja korkeakouluopiskelijoita
työelämässä olevia
työelämän ja opintojen ulkopuolella olevia
nuoria vanhempia

Palveluiden käyttöön vaikuttavat nuoren elämäntilanteen lisäksi myös asuinalue (kaupunki, maaseutu, saaristo), kielitausta, perhetilanne ja koulutustaso.

Varsinais-Suomessa asuu noin 97 550 nuorta (2023), mikä on 19,7 % alueen väestöstä. Heistä yli puolet asuu Turussa. Noin 84 % nuorista asuu kaupunkialueilla ja 16 % maaseudulla tai saaristossa. Suomenkielisiä on 83 %, ja vieraskielisten osuus on jo yli 10 %. (Tilastokeskus 2024a; Tilastokeskus 2024b.)

Kohderyhmä: Nuorten palveluissa työskentelevät ammattilaiset

Palvelua hyödyntävät myös monet nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella toimii noin 24 000 ammattilaista, joista noin 1700 työskentelee lasten, nuorten ja perheiden tulosryhmässä (Varsinais-Suomen hyvinvointialue, 2025). Lisäksi kunnissa työskentelee yli 300 nuoriso- ja hyvinvointipalveluiden ammattilaista, yli 7000 opetushenkilöstöön kuuluvaa ammattilaista sekä lähes 800 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja säätiötä. (OAJ/Varsinais-Suomi 2023; Nuorisotilastot 2024; Kuntaliitto 2022; Soste 2025.)

Asiakasymmärryksen kerryttäminen
Kohderyhmän ymmärtämiseksi on hyödynnetty:

väestö- ja hyvinvointitilastoja
ammattilaisten kokemustietoa eri puolilta Varsinais-Suomea (haastattelut ja keskustelut)
työpajoja, joissa on syvennetty nuorten ja ammattilaisten näkemyksiä

Näiden pohjalta on laadittu käyttäjäprofiileja, jotka ovat ohjanneet palvelun suunnittelua. On myös huomioitu, että nuorten digitaidot ja tuen tarve vaihtelevat: osa käyttää digipalveluita sujuvasti, osa tarvitsee ammattilaisten tukea.

Asiakkaiden osallistaminen

Nuoret ovat olleet monipuolisesti mukana kehittämistyössä. Kolme käyttökokeiluryhmää testasi Omahelpperiä noin kuuden kuukauden ajan ja antoi palautetta käytettävyydestä, soveltuvuudesta ja osallisuuden kokemuksesta.

Käyttökokeiluun osallistui:

Yläkoulun 8. luokka saaristokunnasta (N=21)
Kaksi toisen asteen opiskelijaryhmää kaupungista (N=19)

Lisäksi järjestettiin Omahelpperi-suunnistuksia, joissa eri taustoista tulevat nuoret testasivat palvelua käytännössä ja antoivat palautetta (N=99).

Myös ammattilaisia on osallistettu laajasti:

Työpajojen ja foorumeiden kautta on kerätty tietoa palvelun hyödyistä ja käyttöönoton esteistä (N=246)
Mukana on ollut mm. opiskeluhuollon työntekijöitä, kuntien nuoriso- ja opetushenkilöstöä sekä järjestöjen työntekijöitä

Nuorten Omahelpperi (DigiFinland Oy)

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä digikäyttäjien määrät Varsinais-Suomen hyvinvointialueella

Lasten, nuorten ja perheiden digikäyttäjät Varsinais-Suomen hyvinvointialueella

Kuvassa viisi nuorten profiilia eri taustoista: maaseudulla asuva 15-vuotias poika, joka kokee yksinäisyyttä ja hakee tietoa netistä; 14-vuotias tyttö esikaupungista, jolla on keskittymishaasteita ja saa tukea vanhemmalta; 17-vuotias kaupunkilainen tyttö, jolla on aktiivinen sosiaalinen elämä mutta huolia kotona; 23-vuotias poika, jolla on mielenterveyshaasteita ja vähenevät verkostot; sekä nuori aikuinen, joka ei opiskele tai käy töissä, tarvitsee selkokielistä tukea ja on aktiivinen somessa.

Erilaisia käyttäjäprofiileja, joita laadittu Omahelpperin käyttöönoton aikana ja tueksi

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Omahelpperi.fi:n käyttökokeilun tavoitteena on tuoda nuorten arkeen saavutettava, matalan kynnyksen digitaalinen palveluohjauksen väline, ja samalla kerätä tietoa sen toimivuudesta, hyödystä ja kehittämistarpeista. Kokeilussa testataan, miten digitaalinen palvelualusta tukee nuoria ja ammattilaisia oikea-aikaisessa tiedonsaannissa ja palveluihin ohjautumisessa.

Tavoiteltavat muutokset käyttökokeilun aikana ovat:

Käyttäjälähtöisen palvelun toimivuuden testaus arjessa: Selvitetään, kuinka hyvin Omahelpperi tavoittaa eri elämäntilanteissa olevat nuoret (esimerkiksi koulussa, opintojen ulkopuolella tai saaristoalueilla), ja tukeeko se heidän tiedontarpeitaan aidossa käyttötilanteessa.
Nuorten osallisuuden ja omatoimisuuden vahvistuminen: Kokeilussa tarkastellaan, lisääkö Omahelpperin kehitystyöhön osallistuminen nuorten kokemusta osallisuudesta, mahdollisuutta löytää tukea itse sekä vaikutusmahdollisuuksia digitaalisten palveluiden kehittämisessä.
Ammattilaisten hyöty työn tueksi: Palvelua kokeilevat myös nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Tarkastellaan, tukeeko Omahelpperi ohjaustilanteita, säästääkö se aikaa ja helpottaako palveluiden näkyvyyttä ja yhteistyötä.
Saavutettavuuden ja alueellisen yhdenvertaisuuden parantaminen: Käyttökokeilu selvittää, kuinka hyvin palvelu toimii eri kunnissa ja erilaisilla kieli- ja käyttäjäryhmillä – tuoden esiin teknisiä, kielellisiä tai toiminnallisia saavutettavuuden haasteita.
Kehittämisalueiden ja hyötyjen tunnistaminen jatkoa varten: Kokeilu tuottaa tietoa siitä, mitkä sisällöt ja ominaisuudet ovat nuorille ja ammattilaisille merkityksellisiä, mitä palveluun toivotaan lisää ja miten se voidaan skaalata laajempaan käyttöön.

Käyttökokeilun myötä saadaan arvokasta tietoa siitä, miten Omahelpperi tukee ennaltaehkäisevää työtä, oikea-aikaista ohjautumista ja palveluiden parempaa näkyvyyttä. Tulokset ohjaavat jatkokehitystä ja auttavat arvioimaan palvelun laajamittaisen käyttöönoton edellytyksiä hyvinvointialueella.

Omahelpperin käyttökokeilun aikana arvioitavat neljä osa-aluetta

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Omahelpperi.fi:n arviointi – päätöksenteon ja kehittämisen tukena

Omahelpperi.fi:n käyttökokeilun arviointi on suunniteltu tukemaan päätöksentekoa palvelun jatkokehittämisestä, mahdollisesta laajemmasta käyttöönotosta sekä hyvinvointialueen digitaalisen palveluohjauksen suunnittelusta. Arviointi tuottaa arvokasta tietoa siitä, miten palvelu toimii arjessa, tavoittaako se nuoria ja tukee ammattilaisten työtä. Sen avulla seurataan, ollaanko menossa kohti tavoiteltua muutosta ja mitä kehittämistarpeita esiin nousee.

Lisäksi arviointi tuottaa kehitystyöhön arvokasta tietoa siitä, millaisia digipalveluiden käyttäjiä ja käyttäjäprofiileja Varsinais-Suomen hyvinvointialueella tunnistetaan. Näiden käyttäjäprofiilien tunnistamisen avulla pyritään ymmärtämään paremmin, millaisia digikäyttäjiä meillä on nyt ja millaisia tarpeita voi tulevaisuudessa nousta esiin. Tätä tietoa voidaan hyödyntää laajemminkin hyvinvointialueella, kun suunnitellaan ja otetaan käyttöön digitaalisia palveluita.

Tavoite 1: Nuorten varhainen tavoittaminen ja oikea-aikainen ohjautuminen

Arvioidaan: Löytävätkö nuoret Omahelpperin ja käyttävätkö he sitä tilanteissa, joissa jokin asia askarruttaa? Ohjautuvatko he palvelun kautta tarkoituksenmukaisiin tukipalveluihin?

Mittarit ja menetelmät:

Sähköisen perhekeskuksen tukiportaalin kautta saatavan käyttäjäanalytiikan seuranta, nuoria puhuttelevien sisältöjen seuranta (esim. ”Mielen hyvinvointi”, ”Keho ja hyvinvointi”) sekä nuorten liikkumisen seuranta palvelun sisällä (klikkauspolut)
Pilottiryhmiin osallistuneiden nuorten arviot avun löytymisestä
Taitaja2025-tapahtumassa 500 nuorta testasi Omahelpperiä, joista 85,4 % kertoi voivansa käyttää sitä jatkossa.
Käyttäjien ikäjakauma ja kielivalinnat (esim. albania, ukraina, vietnam) huomioitu saavutettavuuden arvioinnissa.

Tavoite 2: Osallisuuden ja omatoimisuuden vahvistaminen

Arvioidaan: Tukeeko Omahelpperi nuorten kokemusta siitä, että he voivat löytää tietoa ja tukea itsenäisesti sekä osallistua palvelun kehittämiseen?

Mittarit ja menetelmät:

Osallisuuden kokemuksen muutosta mitataan THL:n osallisuusindikaattorin avulla käyttökokeiluryhmissä: esim. yhdessä ryhmässä 7/8 nuoresta koki saavansa apua tarvittaessa. (Alkukysely keväällä 2025, käyttöönoton seurantakysely syksyllä 2025)
Osallisuusfoorumin ja oppilaitosyhteistyön (Naantalin yläkoulu, Turun AMK) kautta kerätty palaute.
Palautekyselyt, yhteiskehittämistyöpajat ja avopalautteet eri kieliryhmiltä.

Tavoite 3: Ammattilaisten työn tukeminen

Arvioidaan: Hyödyntävätkö ammattilaiset Omahelpperiä työssään ja helpottaako se palveluohjausta?

Mittarit ja menetelmät:

1 352 ammattilaista osallistunut Omahelpperi-infoihin alkuvuonna 2025.
Motivaatiomittari (esim. Soihtu-tiimin keskiarvo 8,6/10).
Koulutukset, teemahaastattelut ja palautelomakkeet eri ammattilaisryhmiltä.
Koulujen opetushenkilöstön ja Varhan opiskeluhuollon henkilöstön keskuudessa arviointia toteutetaan Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä syksyn 2025 aikana. Haastatteluilla selvitetään Omahelpperin soveltuvuutta oman työn tueksi pilottikoulujen ammattilaisten näkökulmasta.

Tavoite 4: Palvelun saavutettavuus ja yhdenvertaisuus kokonaisvaltainen käyttökokemus huomioiden

Arvioidaan: Millainen käyttökokemus Omahelpperista syntyy? Toimiiko palvelu eri kieliryhmillä ja alueilla? Tavoittaako se myös ne nuoret, joille digipalvelut ovat aiemmin olleet vaikeasti saavutettavia?

Mittarit ja menetelmät:

Käyttödata eri kunnista ja kieliryhmistä, saavutettavuustestaus (WCAG), käytettävyystarkastelut.
CSAT-kysely, jossa käyttökokemusta arvioidaan kuuden eri osa-alueen kautta (asiakastyytyväisyys, keskiarvo 4,4/5) ja NPS (suositteluhalukkuus, 6–7/10).
Service Safari -menetelmä nuorten asiakaskokemuksen simuloimiseksi.

Tiedon hyödyntäminen kehittämisessä

Arviointitietoa kerätään systemaattisesti koko käyttökokeilun ajan. Tulokset raportoidaan yhteistyötahoille ja niitä hyödynnetään palvelun jatkokehittämisessä sekä mahdollisen laajamittaisen käyttöönoton suunnittelussa. Taustamateriaalina toimii myös opinnäytetyö “Yhteiskehittämisen voima: nuorten osallisuuden ja terveyden edistäminen digitaalisen palvelualustan avulla” (2025), jossa tarkastellaan Omahelpperin hyötyjä nuorten näkökulmasta. Kehittämistyössä arvioidaan myös organisaation tasolla saavutettavia hyötyjä, kuten työajan säästöä, parempaa palveluohjausta ja kustannustehokkuutta.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Käyttöönoton haasteet ja kehittäminen
Omahelpperi on nuorille suunnattu digitaalinen palvelu, jonka onnistunut käyttöönotto vaatii huolellista suunnittelua, riittäviä resursseja ja selkeää käyttäjätukea. Aito nuorten osallistuminen prosessiin on elintärkeää – pinnallinen osallistaminen heikentää sitoutumista ja käyttöastetta.
Viestinnän tulee olla nuorille suunnattua, helposti lähestyttävää ja heidän kanavissaan. Käyttökokeiluvaiheessa saadun palautteen perusteella käyttöliittymältä toivotaan selkeyttä ja visuaalisuutta.
Samalla ammattilaisille on tarjottava työkalut, koulutus ja jatkuva tuki, jotta Omahelpperi tukee tehokkaasti palveluohjaustyötä.
Näitä oppeja on hyvä hyödyntää kaikissa käyttöönoton vaiheissa ja eri hyvinvointialueilla.

Toimintamallin ydinsisältö

anonyymin ja omatoimisen palveluiden selaamisen ja hyödyntämisen
keskitetyn alustan alueen, kuntien ja järjestöjen nuorille suunnattuihin palveluihin
yhteistyön ammattilaisten kesken, jotka voivat hyödyntää Omahelpperiä palveluohjauksessa ja asiakasohjauksessa

Toimintamallina Varhassa

Omahelpperin käyttöönottokokeilu Varhassa on vaiheittainen prosessi, jossa yhdistyvät tekninen kehittäminen, yhteiskehittäminen nuorten ja ammattilaisten kanssa sekä käyttöönoton tuki.

Toimintamallin vaiheet:

Yhteiskehittäminen nuorten, ammattilaisten ja palveluntarjoajien kanssa
Käyttökokeilun esittely ja testaus eri kunnissa ja kohderyhmien kanssa
Koulutus, viestintä ja käyttöönoton tuki
Juurruttaminen osaksi Varhan sähköistä perhekeskusta ja nuorten palvelupolkua

Tavoitteena on parantaa nuorten yhdenvertaista pääsyä tukeen, lisätä palveluiden näkyvyyttä ja tarjota teknologisesti saavutettava, turvallinen ja helppokäyttöinen kanava palveluohjaukseen.

Käyttöönoton vaiheiden kokonaisuus tiivistetysti

Käyttöönoton vaiheet ja toimenpiteet tiivistetysti esitettynä

Toimintamallin aikaansaama muutos

Kevään 2025 aikana testasimme Omahelpperiä yli 600 nuoren ja ammattilaisen kanssa. Tulokset vahvistivat palvelun tarpeellisuuden – ja toivat esiin konkreettisia kehittämisehdotuksia, joista osa voitiin viedä välittömästi DigiFinlandin tuotekehityksen jonoon ja on jo huomioitu kehitystyössä. Osa ehdotuksista puolestaan jää osaksi iteratiivista jatkokehittämistä, jota edistetään pidemmällä aikavälillä.

Keskeiset tulokset

Omahelpperi.fi tukee varhaista tunnistamista tarjoamalla nuorille luotettavaa tietoa ja ohjausta arjen, mielenterveyden ja opiskelun teemoihin. Palvelu madaltaa kynnystä hakeutua tuen ja tiedon äärelle, sillä nuori voi anonyymisti ja omaan tahtiin etsiä vastauksia itseään askarruttaviin asioihin. Pilottiryhmiin osallistuneista nuorista (N=40) yli puolet löysi Omahelpperistä itselleen hyödyllisiä palveluja ja 80 % piti palvelua helppokäyttöisenä. Eniten nuoret kokivat hyötyvänsä siitä, että tiesivät käytön jälkeen mistä hakea tarvittaessa tukea ja apua.

Käyttökokeilussa (2–12/2025) kerättiin palautetta nuorilta ja ammattilaisilta käytettävyydestä, soveltuvuudesta, osallisuudesta ja motivaatiosta. Arviointi toteutettiin työpajoissa, tapahtumissa, infoissa ja digikyselyillä, ja sitä hyödynnettiin iteratiivisesti palvelun kehittämisessä. Mittareina käytettiin CSAT- ja NPS-lukuja, THL:n osallisuusindikaattoria, käyttäjäanalytiikkaa ja laadullista palautetta. Nuorten käyttökokemuksen arvosana oli 4,4/5, NPS 8/10 ja 85 % käyttäisi palvelua jatkossakin. Omahelpperi.fi-sivustolla vierailtiin yli 20 000 kertaa (~2 900 yksittäistä kävijää), ja keskimääräinen vierailuaika oli yli 3 minuuttia.

Palaute vahvisti nuorten osallisuutta: Pilotointiryhmien nuorten osallisuuden kokemus kasvoi ryhmätasolla, joskaan ei tilastollisesti merkittävästi. Merkittävää oli kuitenkin, että niiden nuorten määrä, joilla on vahva osallisuuden kokemus (yli 75 pistettä), kasvoi toiminnan aikana.

Palaute myös lisäsi ymmärrystä käyttäjien tarpeista ja tuki palvelun jatkokehittämistä sekä kustannushyötyjen arviointia.

Arvioinnin tulokset

Kokeilun aikana toteutimme nuorille yhdeksän työpajaa (N=99), kolme käyttökokeiluryhmää sekä laajan ammattilaiskyselyn. Lisäksi Omahelpperiä testattiin Taitaja2025-tapahtumassa 500 nuoren toimesta. Mukana oli monipuolisesti eri taustoista tulevia nuoria: yläkoululaisia saaristokunnasta, toisen asteen opiskelijoita suurkaupungista, nuorisoverstaan osallistujia sekä korkeakouluopiskelijoita. Testaukseen osallistui myös kahdeksaa eri kieltä puhuvia nuoria, mikä auttoi arvioimaan palvelun saavutettavuutta ja selkeyttä eri kieliryhmien näkökulmasta. Ammattilaiskyselyyn vastasi laaja joukko koulun, sosiaalipalveluiden, opiskeluhuollon ja järjestöjen työntekijöitä. Omahelpperin käyttöönottoa esiteltiin lisäksi yli 3 000 ammattilaiselle (28 tilaisuutta). Yhteistyö nuorten palveluntuottajien kanssa lisäsi eri toimijoiden valmiuksia ja motivaatiota hyödyntää digitaalisia ratkaisuja ja vahvisti verkostomaista toimintatapaa.

Nuorten havainnot:

Tarve yhdelle, luotettavalle ja ajantasaiselle palvelupaikalle (erityisesti mielenterveys, opinnot ja asuminen)
Mobiiliystävällisyys ja selkeä käyttöliittymä ovat ratkaisevia
Lisää selkokielisyyttä ja visuaalisia elementtejä toivottiin
Osallistuminen lisäsi nuorten kokemusta vaikutusmahdollisuuksista
85,4 % nuorista käyttäisi palvelua jatkossakin
Käytettävyysarvosana 4,7 / 5 Taitaja2025-tapahtumassa

Ammattilaisten näkökulmat:

Tarve työkalulle, joka tukee ohjaustyötä ja mahdollistaa myös anonyymin tuen
Käyttöönoton motivaatioasteikko: keskiarvo 8,5 / 10
Ammattilaisten kokemuksia Omahelpperin käytöstä oman työn tukena arvioitiin erillisenä opinnäytetyönä. Palvelu nähtiin ajankohtaisena ja tarpeellisena nuorille ja sen käytön arvioitiin nopeuttavan ammattilaisen tekemää palveluohjausta.

Kehittämistoimenpiteet esitetty DigiFinlandille:

Käyttöliittymän selkeyttäminen
Etusivun rakenteen uudistaminen
Tietosisältöjen laajentaminen
Hakutoimintojen logiikan parantaminen

Taulukossa esitetään ammattilaisten arvioimia hyötyjä Omahelpperin käytöstä omassa työssä sekä esitetään havaintoja jatkokehitystä ja käyttöönottoa ajatellen

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin käyttöönotto vaatii riittäviä resursseja, selkeää vastuunjakoa ja käyttäjien tukemista eri vaiheissa. Erityisesti lyhyessä käyttöönottoajassa on tärkeää varmistaa, että tekniset ja organisatoriset valmiudet ovat kunnossa. Käyttöönotto sujuu parhaiten, kun mukana on sekä nuoria että ammattilaisia – suunnittelusta koulutukseen ja viestintään.

Omahelpperi on kehitetty 13–29-vuotiaille nuorille, mikä tekee kohderyhmästä on monimuotoisen. On tärkeää huomioida, että etenkin ikäjakauman loppupäässä palvelutarpeet ulottuvat myös aikuisten palveluihin, kuten työllisyyspalveluihin. Näin ollen käyttöönotossa on keskeistä tarkastella palvelukokonaisuuksia nuoren elämänkulun näkökulmasta – ei pelkästään lapsiperheiden palveluina.

Omahelpperiä voivat hyödyntää myös ammattilaiset omassa asiakastyössään – esimerkiksi ohjauksessa, tiedottamisessa, palvelutarpeen arvioinnissa tai ryhmätoimintojen tukena. Palvelu toimii tukivälineenä erityisesti silloin, kun halutaan vahvistaa nuoren omaa osallisuutta ja helpottaa palveluihin ohjautumista. Myös järjestötoimijat ja kuntien henkilöstö voivat ottaa palvelun osaksi omaa arkeaan.

Opit ja sudenkuopat – mitä kannattaa välttää?

Nuoria ei tavoiteta aidosti mukaan: Jos osallistaminen jää nimelliseksi tai päälle liimatuksi, nuorten kokemus kuulluksi tulemisesta kärsii – tämä heikentää sitoutumista ja palvelun osuvuutta.
Viestintä on liian yleisluontoista tai aikuislähtöistä: Nuorten tavoittaminen vaatii erikseen mietittyä sävyä, kanavia ja ajoitusta. Jos viestintä ei tunnu relevantilta, palvelu jää helposti huomaamatta.
Ammattilaisten perehdytystä ja tukea ei järjestetä riittävästi: Jos ammattilaiset eivät ymmärrä palvelun hyötyjä omassa työssään, käyttö jää satunnaiseksi tai kokonaan pois.
Käyttöönoton vakiinnuttaminen: Käyttöönoton vakiinnuttaminen edellyttää tunnettuuden parantamista, selkeämpiä rakenteita, vastuunjakoa ja koulutusta
Kehittämiseen ei varata riittävästi aikaa tai resursseja: Kiireellä toteutettu käyttöönotto ilman selkeää vastuuta, suunnitelmaa ja jatkokehityspolkua jää usein pinnalliseksi.
Tekninen käyttöönotto nähdään riittävänä: Pelkkä digitaalisen palvelun käyttöönotto ei riitä, jos siihen ei liity koulutusta, viestintää ja yhteistä omistajuutta.
Palvelun käytettävyys tai kieli ei vastaa kohderyhmän tarpeita: Jos palvelu on vaikeaselkoinen, visuaalisesti kuiva tai liian monimutkainen, käyttö jää vähäiseksi – erityisesti niiden keskuudessa, jotka eniten palvelua tarvitsisivat.
Liiallinen luottamus siihen, että “kaikki nuoret osaavat käyttää digipalveluita”: Tuki ja ohjaus ovat ratkaisevia erityisesti heikommassa asemassa olevien nuorten kohdalla.

Toimintamallia voi soveltaa myös muille erityisryhmille – kuten vieraskielisille tai erityistä tukea tarvitseville nuorille – kunhan saavutettavuus, kieli ja käytettävyys käyttöönotossa suunnitellaan huolellisesti. Malli toimii parhaiten, kun sen toteuttamisessa yhdistyvät nuorten tarpeet, ammattilaisten arjen realiteetit ja organisaation strateginen sitoutuminen.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue

Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Kehittäjäorganisaatiot

Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Toimintaympäristö

Kestävän kasvun Varsinais-Suomi –hanke, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Rahoittaja

Muu EU-rahoitus

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Omahelpperi.fi – Nuorten sähköisen palvelualustan käyttöönotto ja yhteiskehittäminen Varhassa (RRP, P4, I1, I4)

Primary tabs

Tiivistelmä

Kohderyhmä

Arviointi

Linkit (2), Kuvat (1)

Toimintamallin kuvaus

Tarve, tavoite, mittarit ja edellytykset

Ydinsisältö

Tulokset ja vaikutukset

Siirrettävyys

Taustatiedot