Olemuskielellä viestivän asiakkaan osallistuminen RAI-arviointiin

Luotu 21.10.2025
Olemuskielellä viestivän asiakkaan osallistuminen RAI-arviointiin
Olemuskielellä viestivän asiakkaan osallistuminen RAI-arviointiin

Tiivistelmä

Toimintamalli tukee olemuskielellä viestivien asiakkaiden osallisuutta RAI-arvioinnissa vahvistamalla heidän mahdollisuuksiaan tulla kuulluksi ja osallistua itseään koskevien asioiden käsittelyyn. Malli auttaa ammattilaisia tunnistamaan ja tulkitsemaan asiakkaan viestintää hyödyntämällä havainnointia, vuorovaikutusta vahvistavia menetelmiä, asiakkaan elämäntarinaa, mieltymyksiä ja aiemmin ilmaistua tahtoa. Lisäksi malli vahvistaa läheisten ja moniammatillisen tiimin osallistumista arviointiin.

Toimintamallin tavoitteena on lisätä asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumista, yhdenmukaistaa käytäntöjä olemuskielellä viestivien asiakkaiden arvioinnissa sekä vahvistaa ammattilaisten osaamista vuorovaikutuksen ja osallisuuden tukemisessa. Lyhyellä aikavälillä toimintamallin odotetaan parantavan asiakkaan näkökulman huomioimista RAI-arvioinneissa, lisäävän yhteistyötä läheisten kanssa sekä vahvistavan moniammatillista tiedon hyödyntämistä.

Pitkällä aikavälillä toimintamalli edistää asiakaslähtöistä ja osallistavaa toimintakulttuuria, jossa myös olemuskielellä viestivien asiakkaiden tarpeet, toiveet ja tavoitteet tunnistetaan ja huomioidaan entistä paremmin palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tämä tukee yhdenvertaista osallisuutta sekä asiakkaan hyvinvointia ja elämänlaatua.

"Jokainen ansaitsee tulla kuulluksi, myös ilman sanoja."

Toimintamallin tekstien muotoilussa on hyödynnetty Copilot-tekoälyä.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

RAI-arvioinnin keskeisiin periaatteisiin kuuluvat asiakkaan osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Nämä periaatteet eivät aina toteudu sellaisten asiakkaiden kohdalla, jotka viestivät pääasiassa olemuksellaan, eivätkä puheen avulla.

Olemuskielellä viestivät asiakkaat muodostavat haavoittuvassa asemassa olevan asiakasryhmän, jonka mielipiteet, toiveet ja tarpeet jäävät muita herkemmin sivuun palveluiden suunnittelussa, päätöksenteossa ja arvioinnissa. Kyse voi olla esimerkiksi vaikeasti puhevammaisista tai kehitysvammaisista, vakavan aivovamman saaneista tai pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavista ihmisistä. 

Olemuskielellä viestivät ihmiset ilmaisevat itseään enimmäkseen katseellaan, ilmeillään, eleillään, liikkeillään, ääntelyllään ja muulla olemuksellaan. Olemuskielellä viestiminen, joka on jokaiselle ihmiselle omanlaista ja yksilöllistä, on osa myös puhumalla kommunikoivien ihmisen viestintää. On siis tärkeää tunnistaa, että asiakas kommunikoi, vaikka hän ei käyttäisi puhetta viestiäkseen ja pyrkiessään tulemaan ymmärretyksi. Olemuskielellä viestimiseen perehtymällä voidaan lisätä olemuskielellä viestivän asiakkaan kanssa toimivien ihmisten valmiuksia tunnistaa, tulkita ja hyödyntää asiakkaan olemuskielen avulla välittyneitä viestejä. 

Toimintamalli kokoaa olemuskielellä viestivien asiakkaiden osallistumista tukevia menetelmiä osaksi asiakaslähtöistä RAI-arviointia. Toimintamallissa kuvattuja menetelmiä voi kokeilla ja ottaa käyttöön yhdessä tai erikseen sekä muutoinkin asiakkaan kanssa toimiessa. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamalli on tarkoitettu RAI-arviointitoimintaan osallistuville ammattilaisille, esihenkilöille, kehittäjille sekä moniammatillisille tiimeille sosiaalipalveluissa. 

Ihmiset viestivät olemuksellaan. Puhekyvyn puuttuessa olemuskieli on usein ainut keino ilmaista itseä ja olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Toimintamallin käyttöönotosta hyötyvät erityisesti asiakkaat, jotka viestivät olemuskielellä kokonaan tai osittain. 

Toimintamallia tarvitaan, jotta asiakas tulee kuulluksi myös silloin, kun puheella keskusteleminen ei ole mahdollista. Samalla toimintamalli tukee myös läheisten osallistumista ja ammattilaisten kykyä tuoda asiakkaan näkemykset RAI-arviointiin. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamallin tarkoituksena on vahvistaa olemuskielellä viestivien asiakkaiden osallisuutta RAI-arvioinnissa ja lisätä heidän mahdollisuuksiaan tulla kuulluksi heitä itseään koskevissa asioissa.

Tavoitteena on:

  1. vahvistaa olemuskielellään viestivän asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumista ja kuulluksi tulemista RAI-arvioinnissa
  2. rohkaista ja vahvistaa ammattilaisia soveltaa vuorovaikutusta vahvistavia menetelmiä olemuskielellä viestivien asiakkaiden RAI-arvioinnissa
  3. vahvistaa olemuskielellä viestivän asiakkaan läheisen ja moniammatillisen tiimin osallistumista RAI-arviointiin
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoite 1: Vahvistaa olemuskielellään viestivän asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumista ja kuulluksi tulemista RAI-arvioinnissa

RAI-arvioinnin lähtökohtana on asiakkaan oma kokemus, tahto ja näkökulma. Kun asiakas viestii olemuskielellään, hänen osallistumisensa edellyttää ammattilaiselta herkkyyttä tunnistaa ja tulkita erilaisia viestinnän muotoja, kuten ilmeitä, eleitä, katsetta, ääntelyä, kehonkieltä ja käyttäytymistä. Tavoitteena on, että asiakkaan mieltymykset, tarpeet, toiveet ja tavoitteet tulevat näkyviksi arvioinnissa myös silloin, kun niiden ilmaiseminen sanallisesti ei ole mahdollista.

Asiakkaalle annetaan riittävästi aikaa ilmaista itseään omalla tavallaan. Vuorovaikutus järjestetään asiakkaalle tutussa ympäristössä ja hänen voimavaransa huomioiden. Lisäksi hyödynnetään tietoa asiakkaan elämäntarinasta, tottumuksista, mieltymyksistä ja aiemmista tavoista ilmaista tahtoaan. Näin vahvistetaan asiakkaan osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin.

Tavoitteen toteutumista voidaan seurata arvioimalla:

  • onko asiakkaan olemuskielellä viestimisen tapoja selvitetty ja kirjattu
  • kuinka asiakkaan oma näkemys, kokemus tai tahto näkyy RAI-arvioinnissa
  • miten asiakkaan olemuskielellä ilmaisemat näkemykset, kokemukset ja tavoitteet näkyvät asiakas- ja palvelusuunnitelmissa
  • millaisia kokemuksia asiakkailla on osallisuuden toteutumisesta.
     

Tavoite 2: Rohkaista ja vahvistaa ammattilaisia soveltamaan vuorovaikutusta vahvistavia menetelmiä olemuskielellä viestivien asiakkaiden RAI-arvioinnissa

Toimintamalli kannustaa ammattilaisia hyödyntämään erilaisia vuorovaikutusta tukevia menetelmiä osana RAI-arviointia. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten asiakkaan osallisuutta voidaan vahvistaa myös silloin, kun perinteinen sanallinen vuorovaikutus ei ole mahdollista.

Olemuskielellä viestivän asiakkaan tilanteen ymmärtäminen perustuu usein suunnitelmalliseen havainnointiin. Ammattilaiset kiinnittävät huomiota asiakkaan reagointiin, tunnetiloihin, vireyteen, mielihyvän ja epämukavuuden ilmaisuihin sekä vuorovaikutustilanteissa ilmeneviin valintoihin. Kerätty tieto auttaa muodostamaan mahdollisimman luotettavan kuvan asiakkaan tarpeista ja toiveista.

Toimintamalli tarjoaa rakenteen, jonka avulla ammattilaiset voivat systemaattisesti kerätä, jakaa ja hyödyntää tietoa asiakkaan viestinnästä. Yhteiset käytännöt tukevat arvioinnin yhdenmukaisuutta ja asiakaslähtöistä työotetta.

Tavoitteen toteutumista voidaan seurata arvioimalla:

  • miten vuorovaikutusta vahvistavia ja kommunikointia tukevia menetelmiä käytetään RAI-arvioinneissa
  • miten toimintamallin menetelmiä hyödynnetään RAI-arviointikoulutuksissa
  • millaisia kokemuksia henkilöstöllä on toimintamallin käytettävyydestä ja vaikutuksista
  • miten toimintamalli vaikuttaa ammattilaisten osaamiseen ja toimintatapoihin.


Tavoite 3: Vahvistaa olemuskielellä viestivän asiakkaan läheisen ja moniammatillisen tiimin osallistumista RAI-arviointiin

Läheisillä on usein merkittävää tietoa asiakkaan tavoista viestiä, ilmaista mieltymyksiään ja tehdä valintoja. Läheisen osallistuminen auttaa muodostamaan kokonaisvaltaisemman käsityksen asiakkaan tarpeista, voimavaroista ja toiveista sekä tukee asiakkaan tahdon selvittämistä.

RAI-arviointi toteutetaan yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa. Asiakkaan toimintakyvystä, vuorovaikutuksesta ja arjen tilanteista saatu tieto kootaan yhteen, jolloin asiakkaan tilannetta voidaan tarkastella useasta näkökulmasta. Yhteinen tiedonmuodostus auttaa tunnistamaan asiakkaan tarpeet ja tukee yksilöllisten palvelujen suunnittelua.

Tavoitteen toteutumista voidaan seurata arvioimalla:

  • miten läheiset osallistuvat arviointiin ja tuovat tietoa asiakkaan viestinnästä
  • miten moniammatillinen tieto hyödynnetään arvioinnissa
  • millaisia kokemuksia läheisillä on osallisuuden toteutumisesta
  • miten toimintamalli vahvistaa yhteistyötä asiakkaan, läheisten ja ammattilaisten välillä.
     

Toimintamallin vaikutusten seuranta

Toimintamallin kokonaisvaikutuksia arvioidaan tarkastelemalla, miten asiakkaan mieltymykset, tarpeet, toiveet ja tavoitteet on selvitetty, tulkittu, dokumentoitu ja huomioitu RAI-arvioinnissa sekä sen pohjalta laadituissa suunnitelmissa.

Arvioinnissa tarkastellaan myös sitä, miten toimintamalli vaikuttaa toimintayksikön toimintakulttuuriin, asiakaslähtöisyyteen, vuorovaikutuskäytäntöihin ja osallisuuden toteutumiseen. Tarkoituksena on tunnistaa, tukeeko toimintamalli asiakkaan kuulluksi tulemista sekä läheisten ja henkilöstön yhteistä työskentelyä muutoinkin kuin RAI-arvioinnin yhteydessä.

Hyvinvointialueet ja palveluntuottajat voivat hyödyntää RAI-vertailutietoa osallisuuden, arviointikäytäntöjen ja toimintamallin käyttöönoton seurannassa sekä toiminnan jatkuvassa kehittämisessä. Näin voidaan tunnistaa hyviä käytäntöjä ja vahvistaa asiakkaan osallisuuden toteutumista eri toimintaympäristöissä.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin onnistunut toteuttaminen edellyttää tukea vuorovaikutusta tukevien menetelmien käyttöönotossa ja toiminnan organisoinnissa, riittäviä henkilöstöresursseja sekä työyhteisön sitoutumista asiakaslähtöiseen toimintakulttuuriin ja RAI-arviointiin.

Keskeisiä edellytyksiä ovat:

  • Ammattilaisten tietoisuus olemuskielellä viestimisen periaatteista.
  • Vuorovaikutusta vahvistaviin menetelmiin perehtyminen ja niiden rohkeasti testaaminen asiakasta kohdatessa ja erityisesti RAI-arvioinnin yhteydessä. Esimerkiksi:
    • LOVIT® – viisi tekoa, joilla vuorovaikutus onnistuu
    • Voimauttavan vuorovaikutuksen toimintamalli
    • Rohkaisin -toimintatapa
    • Huomioivan yhdessäolon toimintamalli HYP®
    • Kuvakommunikaation, tukiviittomien, sosiaalisen tarinan hyödyntäminen
    • Asiakkaan yksilöllisten kommunikointikeinojen hyödyntäminen
    • Muiden yksilöllisten apuvälineiden hyödyntäminen. 
  • Läheisten osallistumisen mahdollistaminen ja moniammatillinen yhteistyö.

Toimintamalli täydentää Asiakaslähtöinen ja osallistava RAI-arviointi ja Hyvät käytännöt kehitysvammaisten henkilöiden RAI-arvioinnissa -toimintamallikokonaisuuksia. 

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallin ydinsisältönä on olemuskielellä viestivän asiakkaan osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen ennen RAI-arviointia, sen aikana ja arvioinnin jälkeen. Toimintamalli tukee asiakkaan, läheisten ja ammattilaisten yhteisen ymmärryksen muodostumista sekä vahvistaa asiakaslähtöistä toimintatapaa.

Ennen RAI-arviointia 

Ammattilainen selvittää asiakkaan yksilölliset viestintätavat, mieltymykset, elämäntilanteen sekä käytössä olevat kommunikoinnin tukikeinot yhteistyössä läheisten ja asiakkaan kanssa toimivien ammattilaisten kanssa. 

RAI-arvioinnin aikana 

Ammattilainen toteuttaa arvioinnin asiakkaan omassa toimintaympäristössä, turvallisessa vuorovaikutuksessa. Asiakkaan toimintaa ja viestintää havainnoidaan. Asiakkaan kanssa voidaan kokeilla erilaisia tekemisiä ja tarkkailla, miten hän reagoi ja ilmaisee itseään. Arvioinnin aikana voi testata ja hyödyntää vuorovaikutusta vahvistavia menetelmiä. Asiakkaan viestit tulkitaan ja varmistetaan asiakaskohtaisesti ja asiakkaan näkemykset kirjataan RAI-arviointiin.

HUOM! Katso toimintamalliin liitetyt vuorovaikutusta vahvistavat menetelmät ja hyödynnä liitetty tarkistuslista.

RAI-arvioinnin jälkeen 

Ammattilainen arvioi asiakkaan osallisuuden toteutumista. Lisäksi varmistaa, että asiakkaan kanssa käytetyt vuorovaikutuskeinot, hänen tavoitteensa, mieltymyksensä ja näkemyksensä huomioidaan palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Toimintamallin aikaansaama muutos
  1. Vaikutukset asiakastasolla
    • Toimintamallin käyttöönoton myötä olemuskielellä viestivät asiakkaat osallistuvat aiempaa useammin RAI-arviointiin. 
    • Asiakkaiden omat mieltymykset, näkemykset ja tavoitteet näkyvät paremmin arvioinneissa ja niitä hyödynnetään palvelujen suunnittelussa.
  2. Vaikutukset toimintayksikkötasolla
    • Ammattilaisten osaaminen vahvistuu ja asiakkaan viestien tulkinta muuttuu tietoisemmaksi, järjestelmällisemmäksi ja moniammatillisemmaksi. 
    • Läheisten tieto tulee nykyistä paremmin osaksi arviointiprosessia. 
  3. Vaikutukset palvelujärjestelmätasolla 
    • RAI-arviointien asiakaslähtöisyys vahvistuu ja osallisuus toteutuu yhdenvertaisemmin myös niiden asiakkaiden kohdalla, jotka eivät viesti puheen avulla.
    • Olemuskielellä viestivät asiakkaat tulevat aiempaa useammin kuulluksi.
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Toimintamallin käyttöönoton välittömiä tuloksia voidaan tässä vaiheessa ennustaa. 

Toimintamalli nostaa esille haavoittuvassa asemassa olevan asiakasryhmän erityistarpeita. Odotettavissa on, että ammattilaisten osaaminen vahvistuu olemuskielellä viestivän asiakkaan kanssa toimimisessa. Asiakkaan oma näkökulma RAI-arvioinneissa yleistyy sekä läheisten ja moniammatillisen tiimin osallistuminen arviointiprosessiin lisääntyy. Lisäksi toimintamallin käyttöönotto myötävaikuttaa mahdollisesti myös asiakastyytyväisyyteen, sillä uudella toimintatavalla voidaan lisätä asiakkaan kokemusta kuulluksi tulemisesta, vähentää väärinymmärryksiä sekä vahvistaa asiakkaan osallisuuden toteutumista arviointitilanteissa.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Pitkällä aikavälillä toimintamallin käyttöönoton vaikutukset ulottuvat asiakastasolla olemuskielellä viestivien asiakkaiden yhdenvertaiseen kohteluun, itsemääräämisoikeuden toteutumiseen ja mahdollisuuteen vaikuttaa omaan elämäänsä.

Toimintamalli edistää järjestelmätasolla asiakaslähtöistä toimintakulttuuria, jossa asiakkaan ääni pyritään tunnistamaan viestintätavasta riippumatta. Samalla se vahvistaa RAI-arviointien laatua, lisää palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja tukee asiakkaan omannäköisen elämän toteutumista.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Toimintamalli ei edellytä merkittäviä investointeja uusiin järjestelmiin tai rakenteisiin. Kustannuksia voi aiheutua henkilöstön koulutuksesta, perehdytyksestä sekä kommunikointia tukevien materiaalien käyttöönotosta.

Pitkällä aikavälillä toimintamallin odotetaan parantavan arviointien laatua, tukevan tarkoituksenmukaisten palvelujen kohdentumista ja vähentävän tilanteita, joissa asiakkaan tarpeet jäävät tunnistamatta. Tämä voi vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta sekä lisätä palveluiden vaikuttavuutta ja laatua.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamallia voi soveltaa eri asiakasryhmille, jotka kokonaan tai osittain viestivät olemuskielellä. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Innokylään kirjattu, Toimintamallin Käyttöönoton tietopaketti, kokoaa yhteen keskeiset vaiheet, kysymykset ja työkalut toimintamallin onnistuneen käyttöönoton tueksi. Tietopaketti soveltuu sekä oman toimintamallin käyttöönoton ja juurruttamisen tueksi että toisaalla kehitetyn ratkaisun käyttöönottoon. 

Toimintamallin käyttöönotto on hyvä valmistella ja suunnitella huolellisesti toimintamallin valinnasta alkaen sen vakiinnuttamiseen asti. Käyttöönottoa on hyödyllistä tarkastella vaiheittain etenevänä jatkumona. Vaiheistus tarjoaa rakenteen, jonka avulla käyttöönotto voidaan järjestelmällisesti toteuttaa. Vaiheet voivat kuitenkin toteutua osin yhtä aikaa.  

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Toimiala
Sosiaalipalvelut
Toimintaympäristö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Ei erillisrahoitusta