Moniammatillinen RAI-arviointi

Luotu 26.08.2025
Moniammatillinen RAI-arviointi
Moniammatillinen RAI-arviointi

Tiivistelmä

Toimintamallin tarkoituksena on edistää asiakaslähtöistä ja osallistavaa RAI‑arviointikäytäntöä

Malli korostaa yhteistä asiakkuutta, eri ammattilaisten yhteistyöosaamista sekä prosessin johtamista. Arvioinnissa ammattilaiset muodostavat kokonaiskuvan asiakkaan tilanteesta ja sen muutoksista.

Moniammatillisen RAI-arvioinnin edellytyksiä ja sen toteutumista voidaan tarkastella osallisuuden osa‑alueiden avulla: tieto‑, suunnittelu‑, aloite‑, arviointi‑, päätös‑ ja toimintaosallisuus. Näitä voidaan hyödyntää RAI‑arvioinnin eri vaiheissa, eli ennen arviointia, arvioinnin aikana ja sen jälkeen.

Arvioinnista vastaavalla ammattilaisella on koordinoiva tehtävä yhteistyön sujumisen varmistamisessa. Lähijohtajan rooli on tukea toimintaa työnjohdollisesti, ja jokaisella tiimin jäsenellä on oma vastuunsa yhteisen asiakkaan palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa.

Toimintamallin kokeileminen, käyttöönotto ja säännöllinen käyttö osoittavat sen toimivuuden. 

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Nykytilanne ja kehittämisen tarve

RAI‑arviointivastuu ja RAI‑koulutus on yhä useammin keskitetty hoitotyön ammattilaisille, useimmiten lähihoitajalle. Lähihoitajalla on laaja‑alaiset perusvalmiudet eri työtehtäviin sekä erikoistuneempaa osaamista vähintään yhdellä ammattialan osa‑alueella.

RAI‑osaaminen sisältyy uudistettuihin sosiaali‑ ja terveysalan perustutkinnon perusteisiin ammattitaitovaatimuksena. Pelkkä tutkintoon sisältyvä teoria ei kuitenkaan vielä riitä arviointien toteuttamiseen, sillä osaaminen vahvistuu erityisesti käytännön harjoittelun, perehdytyksen ja täydennyskoulutuksen kautta.

Arvioinnista vastaavalla ammattilaisella on vastuullaan koordinoida ja kerätä asiakkaan palvelun suunnitteluun tarvittava tieto asiakaslähtöisesti ja osallistavasti.

Asiakkaan arvioinnin laaja‑alaisuus

RAI‑arvioinnilla selvitetään asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin tilaa. Arvioinnin laadun kannalta on tärkeää, että eri ammattilaisten osaamista, näkemyksiä ja kokemuksia hyödynnetään esimerkiksi seuraavien osa‑alueiden tarkastelussa:

  • Toimintakyky: fyysinen suoriutuminen, kuten liikkuminen, peseytyminen, pukeutuminen ja syöminen.
  • Kognitiivinen toimintakyky: muisti, kielelliset kyvyt, päätöksentekokyky ja orientaatio.
  • Psyykkinen tila ja mieliala: mieliala, masennusoireet, ahdistuneisuus ja muut psyykkiset haasteet.
  • Terveyden tila ja epävakaus: sairaudet, oireet, ravitsemustila, lääkitys ja terveyden heilahtelut.
  • Sosiaalinen osallistuminen: sosiaaliset suhteet, vuorovaikutus ja osallistuminen toimintaan.
  • Avun tarve ja voimavarat: palvelutarve, kuntoutumismahdollisuudet ja henkilön omat voimavarat.
  • Ympäristötekijät: asuinympäristön turvallisuus ja apuvälineet.

Käytännön haasteet

Vastuiden ja koulutusten keskittäminen lähihoitajille johtaa siihen, että muiden asiakkaan hoitoon ja palveluun osallistuvien ammattilaisten asiantuntemus ei usein tule hyödynnetyksi arvioinnissa. Samalla muiden ammattilaisten RAI‑osaaminen on jäänyt ohueksi.

Lisäksi arvioinnin tuottamaa tietoa ei aina hyödynnetä asiakas‑ ja palvelun toteuttamissuunnitelmien laatimisessa, jolloin tieto jää irralliseksi eikä tue asiakkaan palvelukokonaisuutta.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamallin tavoitteena on varmistaa RAI‑arvioinnin moniammatillisuus

RAI‑arvioinnin periaatteisiin kuuluu, että arviointi toteutetaan usean eri ammattilaisen yhteistyönä. Arvioinnista vastaava ammattilainen koordinoi kokonaisuuden. Arviointiin yhdistyy asiakkaan hoitoon ja palveluihin osallistuvien ammattilaisten havainnot, tieto ja tulkinta asiakkaan toimintakyvystä ja palvelutarpeista.

Kun arviointiin osallistuu useita asiantuntijoita, asiakas tulee nähdyksi ja kuulluksi toimintakyvyn eri näkökulmista. Hän saa käyttöönsä ammattilaisten osaamisen asioissa, jotka voivat edistää kuntoutumista, tukea toimintakyvyn ylläpitämistä tai varmistaa hänen oman näköistään elämää ja sen laatua.

Arvioinnin tuottama tieto liitetään asiakas‑ ja palvelun toteuttamissuunnitelmiin, joita noudatetaan palvelua yhdessä toteutettaessa. Yhteinen arviointi luo asiakkaan tarpeista yhtenäisen perustan työskentelylle.

Arviointiin osallistuvan ammattilaisen on tärkeää tunnistaa oma tehtävänsä asiakkaan palvelupolulla sekä roolinsa suhteessa muihin asiantuntijoihin. Hyvä yhteistyö lisää kunnioitusta, turvallisuutta ja keskinäistä luottamusta.

Moniammatillisuus RAI‑arvioinnissa on johtamiskysymys

Johtamisella luodaan edellytykset yhteiselle työskentelylle, yhteisille tavoitteille ja toimintatavoille. Moniammatillisen yhteistyön tukeminen johtamisen keinoin rakentaa yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa jaettujen toimintatapojen kehittämisen.

 

Lue lisää toimintamallin osiosta Oivalla ja ymmärrä: LÄHTÖTILANNE JA STRATEGISET LIITTYMÄKOHDAT, jossa kerrotaan kehittämisen tarpeen lähtökohdista.

Kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveyspalveluita järjestävät ja tuottavat organisaatiot, joissa RAI‑arviointeja toteutetaan asiakaslähtöisesti ja osallistavasti. Toimintamallista hyötyvät RAI-arvioinnista vastaavat ammattilaiset, toimintayksiköiden moniammatillista toiminnasta vastaavat johtajat ja toimintayksiköiden sisäiset ja väliset moniammatilliset tiimit. 

Viimekädessä moniammatillisesta RAI-arvioinnista hyötyy asiakas ja hänen läheisensä.  Asiakkaan ja hänen läheisensä osallisuus on lähtökohtana moniammatilliselle RAI-arvioinnille.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Yhteiset tavoitteet yhteistyön perustana

Moniammatillinen yhteistyö rakentuu yhteisen toimintakulttuurin ja jaettujen tavoitteiden pohjalta. Arviointi toteutetaan eri ammattiryhmien yhteistyönä, ja sen avulla vastataan yhdessä asiakkaan hoidon ja palvelun tarpeiden selvittämiseen sekä niihin vastaamiseen.

Yhteistyön johtamisessa linjataan tavoitteet, rakenteet ja toimintatavat, jotka ohjaavat käytännön työtä. Johtaminen korostaa eri ammattialojen erityisosaamista ja sen merkitystä asiakkaan palveluprosessissa.

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallin tarkoituksena on edistää asiakaslähtöistä ja osallistavaa RAI‑arviointikäytäntöä

Malli korostaa yhteistä asiakkuutta, eri ammattilaisten yhteistyöosaamista sekä prosessin johtamista. Arvioinnissa ammattilaiset muodostavat kokonaiskuvan asiakkaan tilanteesta ja sen muutoksista.

Moniammatillisen RAI-arvioinnin edellytyksiä ja sen toteutumista voidaan tarkastella osallisuuden osa‑alueiden avulla: tieto‑, suunnittelu‑, aloite‑, arviointi‑, päätös‑ ja toimintaosallisuus. Näitä voidaan hyödyntää RAI‑arvioinnin eri vaiheissa, eli ennen arviointia, arvioinnin aikana ja sen jälkeen.

Arvioinnista vastaavalla ammattilaisella on koordinoiva tehtävä yhteistyön sujumisen varmistamisessa. Lähijohtajan rooli on tukea toimintaa työnjohdollisesti, ja jokaisella tiimin jäsenellä on oma vastuunsa yhteisen asiakkaan palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa.

Toimintamallin kokeileminen, käyttöönotto ja säännöllinen käyttö osoittavat sen toimivuuden. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin käytön tuloksia voidaan arvioida eri tavoin

Yhteistyöhön perustuva arviointi vahvistaa asiakkaan kokonaisvaltaista kohtaamista ja parantaa palvelujen laatua. Se tukee ammattilaisten välistä luottamusta ja keskinäistä oppimista. Tämä voi näkyä parempana asiakas- ja työtyytyväisyytenä sekä alan veto‑ ja pitovoiman lisääntymisenä.

Laatutuloksia voidaan arvioida tarkastelemalla THL:n tuottamaa RAI‑vertailutietoa.

  • RAI‑laatuindikaattorit kuvaavat ammatillisen hoidon laadun tuloksia ja kertovat asioiden esiintyvyydestä tai ilmaantuvuudesta. Indikaattorit kuvaavat tekijöitä, joihin ammattilaisten toteuttamalla hyvällä hoidolla ja palvelulla voidaan vaikuttaa.
  • Vertailussa on tarpeen huomioida yksikön asiakasrakenne ja kiinnittää huomiota siihen, että vertailuun valitaan reilun vertailun mahdollistava RAI‑toimintayksikkö. Myös asiakkaiden valikoitumisesta johtuvat mahdolliset vinoumat tulee ottaa huomioon.
  • Lisäksi voidaan hyödyntää laatusuositukseen kirjattuja RAI‑laatuindikaattoreita, joita on saatavilla julkisesti Sotkanetin kautta.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin soveltaminen edellyttää aikaa ja osaamisen kehittämistä

Toimintamallin käyttö vaatii aikaa yhteiselle työskentelylle ja osaamisen vahvistamiselle. On tärkeää tunnistaa, että eri ammattilaisten yhteistyö on taito, jota tulee sekä harjoitella että johtaa.

Toimintamalli on hyvä käydä läpi kokonaisuudessaan ennen sen vinkkien ja tarkastuslistojen käyttöönottoa.

  1. Perehdy malliin lukemalla ensin sen etusivu ja etenemällä sen jälkeen kehittämisen polkuun.
  2. Selvitä RAI‑arvioinnin yhteistyön nykytila tarkastelemalla sen toteutumista ennen arviointia, arvioinnin aikana ja sen jälkeen. Arvioi tilannetta osallisuuden osa-alueiden kautta. Käytä tukimateriaalina Tarkastuslista moniammatillisesta RAI‑arvioinnista vastaavalle ammattilaiselle (LIITE).
  3. Tee tarvittavat toimenpiteet yhteistyön varmistamiseksi arvioinnin eri vaiheissa.
  4. Laadi myös suunnitelma toimintatapojen kehittämisestä ja parantamisesta.

Perehdy lisäksi muihin osallisuutta vahvistaviin RAI‑toimintamalleihin. Arvioi ja testaa niiden soveltuvuutta oman yksikön toimintaan:

  • Läheisen osallistuminen RAI‑arviointiin
  • Asiakkaan omien tavoitteiden selvittäminen RAI‑arvioinnissa
  • Kuvakommunikaation käyttö RAI‑arvioinnissa
  • Tukiviittomien käyttö RAI‑arvioinnissa
  • Sosiaalisen tarinan käyttö RAI‑arvioinnissa

Linkit toimintamalleihin löytyvät Kehittämisen polulta. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Toimintaympäristö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Rahoittaja
Ei erillisrahoitusta