Viime vuosien yhteiskunnallinen ja lainsäädännöllinen kehitys on tehnyt entistä tärkeämmäksi sen, että asiakkaan tilanne arvioidaan nopeasti ja viiveettä. Nuorten mielenterveyden heikentyminen, palvelutarpeen kasvu ja samanaikainen ammattilaispulaan liittyvä kuormitus ovat näkyneet kaikkialla julkisissa palveluissa. Kun asiakkaat hakevat apua yhä moninaisempiin ja usein vaikeutuviin ongelmiin, järjestelmä nojaa aiempaa vahvemmin varhaiseen tunnistamiseen ja oikea-aikaiseen puuttumiseen, jotta ongelmat eivät ehdi kasvaa hallitsemattomiksi.
Tähän kehitykseen on vastattu myös lainsäädännössä. Perusterveydenhuollon velvoitetta arvioida hoidon tarve nopeasti on tiukennettu, ja säädökset korostavat nyt selvästi sitä, että hoidon tarpeen arviointi on tehtävä lyhyessä ajassa ensimmäisestä yhteydenotosta. Oppilas- ja opiskeluhuollon uudistukset ovat tuoneet vastaavan painotuksen kouluihin ja oppilaitoksiin: ammattilaisen on tunnistettava oppilaan tuen tarve viiveettä, ja kiireellisiin tilanteisiin on vastattava saman päivän aikana. Lisäksi mielenterveyspalveluja koskevat uudistukset, kuten terapiatakuu, nojaavat siihen, että ensiarvio ja oikeaan palveluun ohjautuminen tapahtuvat nopeasti, jotta hoitoon pääsy pystytään takaamaan lain asettamissa aikarajoissa.
Lainsäädäntö heijastaa laajempaa yhteiskunnallista tavoitetta ehkäistä ongelmien kasaantuminen ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta. Jotta tämä on mahdollista, jokaisen palveluun hakeutuvan asiakkaan tilanne on tunnistettava aikaisessa vaiheessa ja arvioitava rakenteisesti, riippumatta siitä, miten ja missä asiakas ottaa yhteyttä. Yhteiskunta odottaa, että järjestelmä reagoi ketterästi, tavoittaa avun tarvitsijat ajoissa ja estää tilanteiden pitkittymisen. Siksi nopea, yhdenmukainen ja luotettava arviointi on keskeinen osa sekä palvelujärjestelmän toimivuutta että lakien velvoitteiden täyttämistä.
Asiakasnäkökulma:
Nuorille ja heidän huoltajilleen halutaan tarjota oikea-aikaista, yksilöllistä ja helposti saavutettavaa hoitoa ja tukea. Muutos on tarpeen, jotta nuoret saavat tarvitsemansa avun nopeasti, voivat osallistua oman hoitonsa suunnitteluun ja vahvistaa digitaalisten palveluiden käyttöön liittyvää osaamistaan.
Ammattilaisnäkökulma:
Henkilöstölle muutos tarkoittaa yhtenäisten arviointikäytäntöjen ja digitaalisten työkalujen käyttöönottoa, osaamisen vahvistamista ja työprosessien sujuvoittamista. Muutoksen avulla ammattilaiset pystyvät tarjoamaan tehokkaampaa, systemaattista ja näyttöön perustuvaa hoitoa.
Organisaation näkökulma:
Organisaation tasolla muutos vähentää päällekkäisyyksiä, tehostaa resurssien käyttöä ja yhdenmukaistaa palvelupolkuja. Se varmistaa, että palvelut toimivat koko hyvinvointialueella tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti.
Yhteiskunnan näkökulma:
Yhteiskunnallisesti muutos edistää nuorten hyvinvointia, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee terveitä kehityspolkuja. Lisäksi digitaalisten palveluiden tehokas käyttö vahvistaa palvelujärjestelmän saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.
Nuorten ja huoltajien digitaalista osaamista on vahvistettu konkreettisesti
arviointiprosessin aikana. Ammattilainen ohjaa täyttämään Nuorten Navin.
ja varmistaa tarvitaanko tukea arvioinnin tekemisessä.
Arviointi voidaan tehdä itsenäisesti (nuori) tai yhdessä huoltajan tai ammattilaisen
kanssa joko etänä tai kasvokkain. Tämä lisää nuorten valmiuksia käyttää digitaalisia
palveluja erilaisissa tilanteissa. Arvioinnin jälkeen ammattilainen käy nuoren ja
(huoltajan) kanssa läpi tulokset ja keskustelee jatkosuunnitelmista, mikä auttaa
nuorta ymmärtämään, miten digitaalinen arviointi liittyy hänen omaan hoitoonsa ja
arjen hyvinvointiin.
Navin koosteraportin (haastattelu) siirtäminen asiakas- tai potilastietojärjestelmään
osana hoitopolkua lisää nuoren ja huoltajan ymmärrystä siitä, että digitaaliset palvelut
ovat olennainen osa palvelujärjestelmää ja tukevat tiedon jatkuvuutta. Viestinnän
avulla on korostettu työkalun hyötyjä, kuten matalan kynnyksen tuen saatavuutta,
helppoa asiointia ja nopeampaa ohjautumista oikeaan palveluun. Tämä on
rohkaissut nuoria ja perheitä käyttämään digitaalisia hyvinvointipalveluja luontevana
osana arkea ja vahvistanut heidän valmiuksiaan hyödyntää digitaalisia ratkaisuja
terveyden ja hyvinvoinnin tukena.