Mielenterveysosaamisen johtaminen

Luotu 19.12.2022
Mielenterveysosaamisen johtaminen
Mielenterveysosaamisen johtaminen

Tiivistelmä

Yhdessä mielessä - mielenterveysosaaminen paikalliseksi pääomaksi (2021-2023) hankkeessa kehitetyn toimintamallin tarkoituksena on, että paljon kohtaamisia sisältävää vuorovaikutustyötä tekevien työntekijöiden mielenterveysosaaminen on suunnitelmallisesti johdettua. Keski- ja lähijohdolla on välineitä mielenterveysosaamisen johtamiseen. Mielenterveysosaamista johdetaan tiedolla yhdessä työntekijöiden kanssa. Osaamisen vahvistamista tehdään erilaisin keinoin erityisesti huomioiden hiljaisen osaamisen hyödyntäminen ja jakaminen. Työntekijöiden osaamisen lisääminen on tavoitteellista ja sitä seurataan. 

Ensimmäisessä vaiheessa (TIETO) määritellään työpaikan tai tiimin mielenterveysosaamiseen liittyvät tietotarpeet ja kerätään asiakkaiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa eri lähteistä, joita ovat tilastot ja data, tutkimukset ja selvitykset sekä kokemustieto työntekijöitä, asiakkailta ja verkostoista. Toimintaympäristön muutoksia ennakoidaan hyödyntämällä tulevaisuusajattelua ja ennakoinnin menetelmiä. Tietoa kerätään, tulkitaan ja hyödynnetään yhdessä työntekijöiden kanssa. 

Toisessa vaiheessa (OSAAMISTARPEET) määritellään kerätyn tiedon ja tulevaisuuksien ennakoinnin perusteella yhdessä, mitä työpaikan tai tiimin työn edellyttämä mielenterveysosaaminen ja sen eri osaamisalueet ovat nyt ja tulevaisuudessa. 

Kolmannessa vaiheessa (OSAAMISEN KARTOITTAMINEN) kartoitetaan työntekijöillä olevaa mielenterveysosaamista edellisessä vaiheessa määritellyn työssä tarvittavan mielenterveysosaamisen osaamisalueiden pohjalta. Ennen kartoitusta osaamisalueille voidaan määritellä yhdessä osaamistasot. Osaamisen kartoittamista tehdään sekä yksilö- että tiimitasolla. Sitä voidaan tehdä sekä itsearviointina että yhdessä keskustellen. 

Neljännessä vaiheessa (OSAAMISEN VAHVISTAMINEN) määritellään edellisessä vaiheessa todettujen osaamisvajeiden perusteella osaamisen vahvistamisen tavoitteet, sovitaan osaamisen vahvistamisen menetelmät sekä vahvistetaan osaamista suunnitelmallisesti monipuolisesti erilaisia menetelmiä hyödyntäen. Osaamista jaetaan työyhteisössä ja verkostoissa erityisesti hiljaista osaamista hyödyntämällä ja jakamalla.

Viidennessä vaiheessa ( ARVIOINTI JA SEURANTA) arvioidaan osaamisen vahvistumista, osaamisen vahvistamisen toimenpiteitä sekä osaamisen vahvistumisen hyötyjä. Lisäksi on tärkeää seurata koko ajan tietoa, jonka perusteella voidaan määritellä uudelleen osaamistarpeita, kartoittaa osaamista ja vahvistaa sitä.  Kun mielenterveysosaamisen johtamisen mallin toimenpiteet on vakiinnutettu, seurataan myös osaamisen vahvistumista ja sen toimenpiteitä säännöllisesti. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Organisaatiot

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Mielenterveysosaamisen johtamisen toimintamallin viisi askelta ovat tieto, osaamistarpeet, osaamiskartoitus, osaamisen vahvistaminen sekä seuranta ja arviointi
Mielenterveysosaamisen johtamisen toimintamallin viisi askelta
Mielenterveysosaamisen johtamisen toimintamalli (2.01 MB)
Mielenterveysosaamisen johtamisen toimintamallin käsikirja (15.15 MB)
Selvitys: Talvensuu, T. (2023) Mielenterveysosaaminen kohtaamistyössä. Sosiaali…
Esihenkilön kokemuksia toimintamallin pilotoinnista

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Aiemmissa hankkeissa, kehittämistyössä ja asiantuntija-arvioissa Päijät-Hämeessä oli noussut esiin mielenterveyden haasteita sekä asiakas- ja palvelutarpeita, kuten tarve varhaisemmalle arjen ja mielenterveyden tuelle ja sen yhteensovittamiselle.  Mielen hyvinvointi oli todettu merkittäväksi suojatekijäksi ja mielen kuormittuminen ja mielenterveyden häiriöt riskitekijäksi muille neljän tuulen ilmiöille (mielenterveys- ja päihdeongelmat, lähisuhdeväkivalta ja ongelmapelaaminen). Lisäksi oli tunnistettu tarve eri toimijoiden välisen mielenterveysosaamisen yhteensovittavalle johtamiselle. Yhdyspinnoilla tapahtuvan mielenterveyden parissa tehtävän työn kehittämisen tarve oli näkynyt alueella jo pitkään. Edistävää mielenterveystyötä ja sen osaamisen lisäämistä oli tehty alueella paikallisesti, eri tahojen toimesta, mutta kattavaa ja yhteensovittavaa johtamisrakennetta ei ollut määritetty, eikä yhteisistä käytännöistä ole sovittu. Ammattilaisten osaamisesta ei ollut koottua tietoa, ja osaaminen oli jäänyt lähinnä yksilökohtaiseksi pääomaksi. Aiemmin osaamista ei ole myöskään tarkasteltu systeemisesti.

Näiden tarpeiden pohjalta syntyi  Yhdessä mielessä - mielenterveysosaaminen paikalliseksi pääomaksi 2020-2023 -hanke.  Hankkeen tarkoituksena oli kehittää mielenterveysjohtamista inhimillisten resurssien ja osaamisen johtamisen näkökulmasta kehittämällä ja kokoamalla välineitä yhdyspinnoilla tehtävään työhön hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita, osaamista ja yhteistyötä, kehittää alueellinen toimintamalli mielenterveysosaamisen johtamiseen sekä vahvistaa työntekijöiden osaamista alueen asukkaiden ja asiakkaiden mielenterveyspääoman ja resilienssin vahvistamiseksi

Yhdessä mielessä -hanke jalkautti Päijät-Hämeessa kansallista mielenterveysstrategiaa Päijät-Hämeessä. Hankkeessa tehty kehittämistyö liittyi mielenterveysstrategian painopisteisiin mielenterveys pääomana ja hyvä mielenterveysjohtaminen. 

Mielenterveysosaamisen johtamisen malli on kehitetty hankkeessa tehdyn kehittämistyön pohjalta. Jatkossa hanke toimii Päijät-Hämeessä tehtävän ehkäisevän työn tukena. Hankkeen koulutukset ja tilaisuudet tavoittivat kaikkiaan yli 2000 osallistujaa. 

Timintamalli kiinnittyy mielen hyvinvoinnin hyte-kärkeen, joka on yksi Päijät-Hämeen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman 2021–2025 neljästä hyte-kärjestä. Kärkeen liittyvät tavoitteet ovat, että kasvu-, opiskelu- ja elinympäristö tukee mielenterveyttä erilaisissa elämäntilanteissa ja yhteiskunnan muutoksissa sekä haavoittuvassa asemassa tai elämäntilanteessa olevat tulevat kuulluiksi ja kohdatuiksi eri tuen ja avun muodoissa. 

 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Viime vuosien aikana yhteiskuntamme kohtaamat kriisi- ja muutostilanteet, kuten koronaviruspandemia ja maailman muuttunut turvallisuustilanne, ovat haastaneet sekä ihmisten resilienssiä että palvelujärjestelmää. Muutokset kuormittavat sekä palveluiden asiakkaita että työntekijöitä. Vuorovaikutustyön tekijät kohtaavat työssään yhtä enemmän mielenterveyden häiriöitä ja haasteita, joihin palvelujärjestelmämme ei kykene vastaamaan. Tämä heikentää myös työntekijöiden työssäjaksamista. Mielen hyvinvoinnin tukeminen ja mielenterveyden edistäminen kaikissa vuorovaikutustyön kohtaamisissa on tärkeä ja olennainen osa mielenterveysosaamista. Kaikkea osaamista tulee johtaa. Päätösten tulee perustua tietoon, ja ne tulee tehdä yhdessä työntekijöiden kanssa. 

Palvelujärjestelmällä on hankaluuksia vastata väestön lisääntyneisiin mielenterveyden heikentymisen aiheuttamiin tarpeisiin. Osana palvelujärjestelmän kehittämistä tarvitaan huomion suuntaamista mielenterveyden edistämiseen, mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja mielen hyvinvoinnin tukemiseen. Vuorovaikutustyöntekijät voivat päivittäisissä kohtaamisissaan tukea ihmisten mielenterveyttä. Toisaalta heikentynyt mielenterveys on tärkeää tunnistaa, ottaa puheeksi ja ohjata asiakas oikeaan palveluun. Organisaatiotasolla tulee suunnitelmallisesti vahvistaa työntekijöiden mielenterveysosaamista, mikä hyödyttää niin asiakasta, työntekijää, organisaatiota ja viime kädessä myös yhteiskuntaa. Mielenterveyttä voidaan ja on tärkeää tukea jokaisessa kohtaamisessa. Vahvistunut osaaminen tukee asiakkaiden mielenterveyden lisäksi vuorovaikutustyöntekijöiden omaa työhyvinvointia. 

 

Toimintamallin kohderyhmää ovat hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, seurakuntien keski- ja lähijohto sekä välillisesti organisaatioiden työntekijät.

Yhdessä mielessä -mielenterveysosaaminen paikalliseksi pääomaksi -hankkeessa on kartoitettu työntekijöiden mielenterveyteen liittyviä osaamisia ja osaamistarpeita tekemällä yhteistyötä työyhteisöjen kanssa sekä tarjoamalla koulutus- ja työpajamahdollisuuksia. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Suunnitelmallisesti johdettu mielenterveysosaaminen pystyy vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja lisää työntekijöiden työhyvinvointia. Tavoitteena on, että toimintamallin avulla vuorovaikutustyötä tekevien työntekijöiden esihenkilöt saisivat keinoja suunnitelmalliseen mielenterveysosaamisen johtamiseen. Kun mielenterveysosaamista johdetaan suunnitelmallisesti, työntekijöiden ymmärrys mielenterveydestä ja siihen vaikuttavista ja liittyvistä tekijöistä lisääntyy, kyvyt tukea asiakkaiden mielen hyvinvointia kaikissa kohtaamisissa, tunnistaa ja ottaa puheeksi mielenterveyden heikentymistä sekä ohjata asiakkaita tarvittaessa mieltä hyvinvointia tukevien palveluiden ja mielenterveyspalveluiden piiriin vahvistuvat. Työntekijöiden vahvistunut osaaminen tukee sekä asiakkaiden mielenterveyttä, että työntekijöiden omaa työssä jaksamista ja työhyvinvointia. 

Mielenterveysosaamisen suunnitelmallinen vahvistaminen suuntaa huomion mielenterveyden edistämiseen ja mielen hyvinvoinnin tukemiseen, vuorovaikutustyöntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseen, työntekijöiden osallistamiseen päätöksentekoon sekä erilaisen yhdessä tekemisen kautta tapahtuvaan oppimisen hyödyntämiseen. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Lähiesihenkilöt toteuttavat mallia yhdessä työyhteisöjen, verkostojen ja asiakkaiden kanssa. He tarvitsevat ylemmän johdon tuen. Lähiesihenkilöiden tulee huolehtia, että mallin askeleita toteutetaan yhteistyössä työntekijöiden ja tarvittaessa verkostojen kanssa, ja toteutukselle varataan riittävästi aikaa. Henkilöstö osallistuu aidosti työskentelyyn ja päätöksentekoon kaikissa mallin toteuttamisen vaiheissa.

Tärkeä tekijä mielenterveysosaamisen johtamisen onnistumiselle on, että osaamisen vahvistamisen tapoja huomioidaan laajasti. Osaamisen jakaminen työyhteisön sisällä ja verkostoissa työn tekemisen lomassanmutta tietoisesti on tärkeää.

Mallin toteuttamiselle ja toimenpiteiden suunnittelemiselle tarvitaan aikaa, ja sitä on kätevintä tehdä esimerkiksi tiimipalavereiden yhteydessä, kun koko työyhteisö on paikalla. 

Mielenterveysosaamisen johtamisen toimintamallin tarkoitus on johdonmukaistaa työpaikan käytäntöjä, ei tuottaa lisätyötä kenellekään. Mallin toteuttamiseen tarvittava aika maksaa itsensä takaisin työntekijöiden lisääntyneenä osaamisena ja työhyvinvointina sekä asiakkaiden hyvinvointina.

Mielenterveysosaamisen johtamisen toimenpiteet  on tarkoitus vakiinnuttaa työpaikan arkeen, jolloin ne tulevat osaksi arkista työn tekemistä. 

Malli ja siihen liittyvä käsikirja ovat Innokylässä kaikkien saatavissa, vapaasti otettavissa käyttöön sekä sovellettavissa omaan työhön. 

Toimintamallin ydinsisältö

Yhdessä mielessä - mielenterveysosaaminen paikalliseksi pääomaksi (2021-2023) hankkeessa kehitetyn toimintamallin tarkoituksena on, että paljon kohtaamisia sisältävää vuorovaikutustyötä tekevien työntekijöiden mielenterveysosaaminen on suunnitelmallisesti johdettua. Keski- ja lähijohdolla on välineitä mielenterveysosaamisen johtamiseen. Mielenterveysosaamista johdetaan tiedolla yhdessä työntekijöiden kanssa. Osaamisen vahvistamista tehdään erilaisin keinoin erityisesti huomioiden hiljaisen osaamisen hyödyntäminen ja jakaminen. Työntekijöiden osaamisen lisääminen on tavoitteellista ja sitä seurataan. 

Ensimmäisessä vaiheessa (TIETO) määritellään työpaikan tai tiimin mielenterveysosaamiseen liittyvät tietotarpeet ja kerätään asiakkaiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa eri lähteistä, joita ovat tilastot ja data, tutkimukset ja selvitykset sekä kokemustieto työntekijöitä, asiakkailta ja verkostoista. Toimintaympäristön muutoksia ennakoidaan hyödyntämällä tulevaisuusajattelua ja ennakoinnin menetelmiä. Tietoa kerätään, tulkitaan ja hyödynnetään yhdessä työntekijöiden kanssa. 

Toisessa vaiheessa (OSAAMISTARPEET) määritellään kerätyn tiedon ja tulevaisuuksien ennakoinnin perusteella yhdessä, mitä työpaikan tai tiimin työn edellyttämä mielenterveysosaaminen ja sen eri osaamisalueet ovat nyt ja tulevaisuudessa. 

Kolmannessa vaiheessa (OSAAMISEN KARTOITTAMINEN) kartoitetaan työntekijöillä olevaa mielenterveysosaamista edellisessä vaiheessa määritellyn työssä tarvittavan mielenterveysosaamisen osaamisalueiden pohjalta. Ennen kartoitusta osaamisalueille voidaan määritellä yhdessä osaamistasot. Osaamisen kartoittamista tehdään sekä yksilö- että tiimitasolla. Sitä voidaan tehdä sekä itsearviointina että yhdessä keskustellen. 

Neljännessä vaiheessa (OSAAMISEN VAHVISTAMINEN) määritellään edellisessä vaiheessa todettujen osaamisvajeiden perusteella osaamisen vahvistamisen tavoitteet, sovitaan osaamisen vahvistamisen menetelmät sekä vahvistetaan osaamista suunnitelmallisesti monipuolisesti erilaisia menetelmiä hyödyntäen. Osaamista jaetaan työyhteisössä ja verkostoissa erityisesti hiljaista osaamista hyödyntämällä ja jakamalla.

Viidennessä vaiheessa ( ARVIOINTI JA SEURANTA) arvioidaan osaamisen vahvistumista, osaamisen vahvistamisen toimenpiteitä sekä osaamisen vahvistumisen hyötyjä. Lisäksi on tärkeää seurata koko ajan tietoa, jonka perusteella voidaan määritellä uudelleen osaamistarpeita, kartoittaa osaamista ja vahvistaa sitä.  Kun mielenterveysosaamisen johtamisen mallin toimenpiteet on vakiinnutettu, seurataan myös osaamisen vahvistumista ja sen toimenpiteitä säännöllisesti. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Mallissa mielenterveysosaamisen on määritelty kansallisen mielenterveysstrategian pohjalta. Mielenterveysosaaminen vuorovaikutustyössä on konkretisoitunut. Mielenterveyden edistäminen nähdään laajasti sekä mielen hyvinvoinnin tukemisena että mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisynä ja niihin puuttumisena. Mielenterveysosaamisen tärkeäksi osaksi nähdään mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden tukeminen jokaisessa asiakaskohtaamisessa. Mielenterveysosaamisen johtaminen tekee osaamista näkyväksi ja olemassa olevan osaamisen arvostus lisääntyy. Päätökset tehdään tietoon perustuen yhdessä työntekijöiden kanssa. Osaamisen vahvistumista tehdään tietoisesti työn arjessa.  

Mallin pilotoinnissa gerontologisen sosiaalityön tiimissä mallin kehittäjät saivat palautetta siitä, että malli tulee kytkeä käytännön työhön sen kaikissa vaiheissa. Malli tarjosi työyhteisölle mahdollisuuden syventyä aiheeseen keskustellen sekä lisäsi jo olemassa olevan osaamisen arvostusta. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamalli on sovellettavissa erilaisiin ja erilaisessa tilanteessa osaamisen johtamisen suhteen oleviin organisaatioihin, joissa tehdään vuorovaikutustyötä, eli työtä, jonka keskiössä ovat kohtaamiset toisten ihmisten kanssa. Mallia voi soveltaa kokonaisuutena, tai siitä voi napata mukaan sen, mikä tuntuu omaan työhön sopivalta. Mallista voi ottaa käyttöön eri askeleita, käytäntöjä, välineitä, työkaluja tai ajattelun tai toiminnan suuntaviivoja ja elementtejä oman organisaation tarpeiden mukaisesti. 

 

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Sosiaalialan osaamiskeskus Verso, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)