Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Ongelmana on mielenterveysasiakkaan huono hoidon saatavuus Kaarinan sote-keskuksessa. Strategisesti asia liittyy ainakin kolmeen kokonaisuuteen:
- Kansallinen mielenterveysstrategia 2020-2030
- Varhan valmisteilla olevassa palvelustrategiassa painotetaan erityisesti haavoittuvia potilasryhmiä. Palvelustrategia on Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen suunnitelma. Siinä määritetään hyvinvointialueen pitkän tähtäimen tavoitteet sille, miten palveluita parhaiten tuotettaisiin. Varhan ensimmäisessä palvelustrategiassa keskitytään seitsemään palvelukokonaisuuteen, joissa on kiireellisin kehittämisen tarve. Näistä mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä sote-keskuspalveluiden kehittäminen liittyvät kiinteästi muutoksen läpivientiin. Perustason mielenterveyspalveluissa erityisen tärkeää on, että turvataan mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus ja selkeä hoidon porrastus.
- Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskushankkeen kansalliset tavoitteet sotepalveluiden kehittämisessä toimintatapoja uudistaen ja ihmislähtöisten palvelukokonaisuuksien luomisessa:
- Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen.
- Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön.
- Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen.
- Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen.
- Kustannusten nousun hillitseminen
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Mielenterveyden häiriöt ovat nousseet suurimmaksi työkyvyttömyyseläkkeiden syyksi viimeisten vuosien aikana. Psykiatristen palveluiden kysyntä on lisääntynyt, mikä asettaa haasteen niiden tuottamiselle. Sen vuoksi onkin tärkeää kiinnittää huomio palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen, sujuvaan hoitoon ohjaukseen sekä toimiviin palveluketjuihin. Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2023 alussa, ja kansallisen mielenterveysstrategian 2020-2030 suuntaviivoja noudattaen perustason mielenterveyspalveluita pyritään vahvistamaan, organisoimaan ja integroimaan paremmin toimivaksi osaksi palvelujärjestelmää.
Perinteisesti perustason psykiatrinen hoito on Kaarinassa suurilta osin järjestetty mielenterveys-ja päihdeyksikkö Vintissä ja yleisvastaanotoilta kyseisistä ongelmista kärsivät on lähetetty sinne. Käytössä on ollut monipolvinen, edestakaisin ja vaihtelevasti toimiva takaisinsoittojärjestelmä, jossa asiakas on saattanut joutua odottelemaan yhteydenottoa ja mahdollista ajanvarausta jopa viikkojen ajan. Kun aikoja ei ole ollut, niin henkilökunta on on muodostanut erilaisia toimintatapoja auttaa asiakasta, joka on lisännyt työvaiheita. Terveydenhuoltolain muutoksen myötä hoitotakuu on kiristymässä ja hoidon tarpeen arviointi on tehtävä saman päivän aikana yhteydenotosta 1.9.2023 alkaen. Tavoitteena on, että asiakas saa yhteyden ammattilaisiin viiveettä ja sellaista hoitoa, joka vastaa tarvetta.
- Asiakkaan näkökulmasta välitön hoidon tarpeen arviointi ja ajan varaus suoraan ilman ”pompottelua” parantaa hoidon laatua ja vähentää hoidon alkamisen viivettä, jolloin ongelmien hankaloitumista odotusaikana ehkäistään.
- Ammattilaisen näkökulmasta selkeät ja yhdenmukaiset toimintaohjeet, riittävä psykiatrian osaaminen ja konsultaatiomahdollisuus sekä näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönotto lisäävät työssä jaksamista ja parantavat työn laatua sekä vaikuttavuutta.
- Organisaation näkökulmasta oikea-aikainen hoito oikeassa paikassa tehostaa resurssien käyttöä ja parantaa vaikuttavuutta.
- Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna mielenterveyden häiriöt ja niiden kustannukset lisäävät inhimillistä kärsimystä ja eriarvoisuutta. Mielenterveysongelmat koskettavat paitsi potilasta, myös hänen lähipiiriään puhumattakaan työkyvyn menetyksestä seuraavia ongelmia. Kustannukset kerrannaisvaikutuksineen ovat kestämättömiä ja mielenterveyden ongelmien hoitaminen nykymenetelmin ei tule riittämään toimenpiteeksi. Tarvitaan muutosta hoitokulttuuriin ja toisaalta myös näkökulman laajentamista tulipalojen sammuttamisesta ennaltaehkäisyyn ja mielenterveysvaikutusten arviointia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Kohderyhmänä ovat asiakkaat, jotka ottavat yhteyttä Kaarinan sotekeskukseen mielenterveys- ja päihdeasioissa. Heidät ohjataan hta-puhelun yhteydessä täyttämään terapianavigaattori, joka puretaan ensijäsennysajalla yhdessä ammattilaisen kanssa. Asiakas saa hta-puhelun päätteeksi tekstiviestin, jossa vielä ohjeistetaan terapianavigaattorin täyttämiseen ja muistutetaan sovitusta ensijäsennysajasta. Vuorokautta ennen ensijäsennysaikaa asiakas saa toisen muistutustekstiviestin asiasta.
Ensijäsennyksen päätteeksi asiakkaalta kysytään, miten hän on kokenut hoidon tarpeen arvion ja ensijäsennyksen, ja miten hyvin hän on selvillä siitä, mitä hoidossa/prosessissa seuraavaksi tapahtuu. Hoitoonohjauksen tiedonkeruun Excelissä kohta, johon ensijäsennyksen toteuttanut ammattilainen kirjaa asiakkaan kokemuksen numeerisesti asteikolla 1-10 sekä mahdollisen sanallisen arvion.
Kokemusasiantuntija osallistuu kuukausittain yhdessä ensijäsennystä tekevän ammattilaisen kanssa hta-puheluita tekevien työntekijöiden kokoukseen, joissa tarjotaan konsultaatio- ja keskustelumahdollisuutta mielenterveys- ja päihdeasiakkaan kohtaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Puheluita varten on laadittu "esimerkkipuhelu", jossa yleisimpiä kysymyksiä kyseisen asiakasryhmän ollessa kyseessä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Asiakas pääsee oikeatasoiseen ja vaikuttavaan hoitoon ilman turhaa odotusta. Ongelmat eivät pääsee kroonistumaan eikä jonoja synny. Asiakasvirtaus on sujuvaa ja asiakkaan kohtaaminen ja kokemus osallisuudesta paranevat.
Asiakkaan ongelman arviointi ja hoito alkaa ensimmäisestä yhteydenotosta.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Hoidon vaiheet
Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintin viikoittain kokoontuvan monialaisen tiimin asiakasmäärän seuranta. Silloin kun asiakas ohjautuu tiimiin, on uhkana se, että edestakaiset puhelut ja hoitoon pääsemisen odotusaika lisääntyvät.
Asiakkaan kokemus hoidon tarpeen arviosta
Hoitoonohjauksen tiedonkeruun Excelin avulla asiakkaiden kokemusten selvittäminen hoidon tarpeen arvion prosessista sekä siitä, kuinka suuri osuus asiakkaista on täyttänyt terapianavigaattorin hoidontarpeen arvioinnin yhteydessä. Tiedonkeruu tapahtuu numeerisesti asteikolla 1-10 ja sitä voidaan täydentää sanallisesti. Yhden kuukauden ajan verrokkiryhmänä toimi alue 2, jossa samat kysymykset mutta ei vastaavaa kokemusasiantuntijan konsultaatiomahdollisuutta.
Hoidon saatavuus
Hoidon saatavuuden mittaaminen ensijäsennyksen T3 -ajalla, joka kuvaa kuinka nopeasti vastaanottoaikoja on vapaana.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Terapianavigaattorin mahdollisimman laaja käyttö mahdollistaa tasalaatuisen psykiatrisen hoidon tarpeen arvion perustasolla asuinpaikasta riippumatta, mutta on tietenkin huomioitava, ettei terapianavigaattorin täyttäminen ole edellytys hoitoon pääsylle. Hoidon tarpeen arviota tekevien ammattilaisten osaamisen lisääminen mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien asiakkaiden ammatillisessa ja empaattisessa kohtaamisessa on tärkeässä asemassa. Asiantuntijasairaanhoitajan konsultaatiomahdollisuus joustavasti tarpeen mukaan on koettu hyödylliseksi ja lisäksi kokemusasiantuntija on yhdessä asiantuntijasairaanhoitajan kanssa osallistunut hoidon tarpeen arviota toteuttavien ammattilaisten viikkotiimiin kerran kuukaudessa. Tähän liittyen kokemusasiantuntija on julkaissut ennalta uutiskirjeen, jonka pohjalta keskustelua on voitu käydä tapaamisissa.
Edellä mainitun noin kuuden kuukauden mittaisen osaamisen lisäämiseen tähtäävän kokonaisuuden toteuttaminen edellyttää yhteistä linjausta terapianavigaattorin käyttöönotosta sekä selkeitä rakenteita ja resurssointia konsultaatiotoiminnalle. Kokemusasiantuntijan työpanos on tässä toimintamallissa ollut merkittävä, joten senkin osalta korvauskäytäntöjen ja yhteistyörakenteiden on oltava kunnossa.
