Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Vaalijalan kuntayhtymän päiväaikaisen tekemisen yksiköissä järjestetään mm. kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden työtoimintaa sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Tarjolla on myös tuetun työllistymisen (työhönvalmennus) palvelua, mutta sitä on ostettu erittäin vähän. Lähtötilanne on siis, että suurimmalla osalla hankkeeseen ohjautuneilla henkilöillä ei ole aiempaa kokemusta yksilö työhönvalmennuksesta.
”Homma haltuun – toiveista työhön”-hankkeessa luodaan malli oikea-aikaisesta ja oikein mitoitetusta työhönvalmennuksesta tuetun työllistymisen menetelmin. Tuetun työllistymisen kehittämisessä hyödynnetään alueellisten järjestöjen, välityömarkkinoiden toimijoiden, oppilaitosten ja muiden toimijoiden asiantuntemusta ja osaamista kohderyhmän asiakkaiden tavoittamisessa, aktivoimisessa ja asiakaslähtöisten palvelupolkujen rakentamisessa.
Tavoitteena on mallintaa laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta. Hankkeen työhönvalmennuksessa sovelletaan IPS-Sijoita ja valmenna!-toimintamallia.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Vaalijalan kuntayhtymä on tällä hetkellä palveluntuottaja, jolta kunnat ja kapungit ostavat erilaisia palveluja. Tulevaisuudessa Vaalijalan palvelut on osa tulevia hyvinvointialueita. Vaalijalan eri yksiköitä on Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen alueella.
Laatukriteereihin perustuvassa tuetun työllistymisen työhönvalmennuksessa ja toimintamallikuvauksessa on keskititty Etelä-Savon hyvinvointialueeseen. Essoten Työkykyohjelman hankkeen kanssa olemme samaa hyvinvointialuetta, mikä tullaan ottamaan huomioon työhönvalmennuksen toimintamallissa. Vaalijalassa on vahvaa osaamista erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa työskentelystä ja Vaalijalan hankkeen työhönvalmennuksen kohderyhmänä on kehitysvammaiset, kun taas Essoten hankkeen työhönvalmennuksen kohderyhmänä on esim. pitkäaikaistyöttömät esim. kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat. Tavoitteena on tuottaa lopuksi yhteinen synteesi ja näkemys aiheesta. Toimintamallia tullaan työstämään vielä yhdessä. Tässä tämän hetkinen versio Laatukriteereihin perustuvasta tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen toimintamallista.
1. Kehitysvammaisille henkilöille on oltava nykyistä enemmän yksilöllistä työhönvalmennusta tarjolla.
2. Työtoiminnan tavoitteen kirkastamista enemmän palkkatyöhön tähtääväksi. Työtoimintaan sisällytettävä myös ryhmämuotoista palkkatyövalmennusta, että asiakas esim. ymmärtää työtoiminnan ja palkkatyön eroavaisuuden.
3. Työtoiminnan työvalmentajien osaamisen ja tiedon lisäämistä kehitysvammaisten palkkatyön mahdollisuuksista.
4. Ammattilaisten, läheisten/omaisten asennemuutos.
5. Avotyötoiminta jatkossa määräaikaista, tavoitteellista ja palkkatyöhön tähtäävää.
Kehitysvammaiset (erityistä tukea tarvitsevat) henkilöt, joilla on tavoitteena edetä palkkatyöhön. Asiakastyö on aloitettu hankkeen kautta keväällä 2021.
Asiakkaat ovat ohjautuneet kehitysvammaisten työtoiminnasta sekä suoraan kuntien vammaispalveluiden kautta. Asiakkaita on ohjautunut yhteensä 30 ja suurimmalla osalla on taustalla työkyvyttömyyseläke sekä suurimmalla osalla ei ole aiempaa palkkatyö kokemusta.
Kehitysvammaisilla on pitkiä 10-20 vuotta kestäviä jaksoja työtoiminnasta. Havaittavissa on ollut, että he tarvitsevat rohkaisua ja kannustusta jo ylipäänsä työhönvalmennukseen lähtemisessä. Hankkeessa järjestettiin ryhmämuotoinen palkkatyövalmennus, jossa kerrottiin työhönvalmennuksesta ja palkkatyöstä, jonka henkilöillä oli mahdollisuus lähteä yksilö työhönvalmennukseen. Kehitysvammaisten kohdalla tarvitaan pidempi kestoinen prosessi ja on huomioita, että jos on tottunut vuosikymmeniä tiettyyn palveluun, niin muutos uuteen ei tapahtudu hetkessä. On huomioita, ettei tehdä liian herkästi tulkintaa, että henkilö on tyytyväinen tilanteeseensa, eikä työhönvalmennus ole sopiva palvelu. Asiakkaita on kuultu ja työhönvalmennus on perustunut vapaaehtoisuuteen.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kehitysvammaisille pitää olla tarjolla työhönvalmennusta nykyistä paremmin.
Kehitysvammaiset etenesivät työtoiminnasta kohti palkkatyötä nykyistä paremmin.
Kehitysvammaiset voivat olla samanaikaisesti sekä työtoiminnassa ja palkkatyössä.
Avotyötoimintaan ei jämähdetä vuosikausiksi vaan se on työkokeilun tyylinen.
Kehitysvammaiset (työkyvyttömyyseläkkeellä) olevat olisivat enemmän TE-palveluiden palveluiden piirissä (työkokeilu, palkkatukityö).
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Onko kehitysvammaisilla mahdollisuus työhönvalmennukseen työtoiminnan rinnalla?
Onko kehitysvammaiset edenneet palkkatyöhön? Onko kehitysvammaisen mahdollista olla "samanaikaisesti" osa-aikaisessa palkkatyössä ja työtoiminnassa?
Onko kehitysvammaiset päässeet osaksi TE-palveluiden palveluita? (Työkokeilu, palkkatukityö)
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Tuetun työn prosessikuvaus on tehtynä. Organisaatiossa on vosaamista toteuttaa työhönvalmennusta. Laatukriteereiden mukaan toimiessa olisi tärkeää, että henkilöstöä olisi resurssoitu tekemään työhönvalmennusta, koska muun työn ohella se on haastavaa. Vaalijalan palveluiden siirtyessa osaksi eri hyvinvointialueita on tässä hetkessä vaikea sanoa, miten työhönvalmennus tulee juurtumaan osaksi toimintoja, mutta viestiä työhönvalmennuksen merkityksestä on viety eteenpäin hyvinvointialueen valmistelijoille. Asiakkailla olisi tärkeä olla palvelupäätös työtoiminnan lisäksi työhönvalmennukseen.