Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen malli Etelä-Pohjanmaalla.
Alueen toimijoille on toteutettu kysely ja pyydetty kommentoimaan laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta ja pilotoitu toimintaa.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Etelä-Pohjanmaan TOIMEKSI –hankkeen suunnitelman valmistelussa keväällä 2020 kartoitettiin tarpeita, jotka ovat nousseet verkoston yhteisestä tekemisestä, aikaisemmista hankkeista sekä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen valmistelusta. Tulevaisuuden sosiaali-ja terveyskeskuksen hankkeen valmistelussa nousi erityisesti esille paljon palveluja tarvitsevien, haavoittuvassa asemassa olevan työikäisen väestön haasteet ja palvelujen tarpeet ja vajeet. Valmistelun aikana todettiin, että esimerkiksi monialaisten, joustavien ja ketterien palvelujen saanti ei ole riittävän säännönmukaista. Rakennetyöttömissä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden suhteellinen osuus on Etelä-Pohjanmaalla muuta maata korkeampaa. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden osalta rakennetyöttömyys pitkäaikaistyöttömyyden perusteella on myös yleisempää kuin muilla rakennetyöttömillä. Koronatilanteen vaikutuksen myötä riski työttömyyden pitkittymiseen arvioidaan myös olevan suurempaa osatyökykyisten kohdalla ja laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen kaltainen tiivis tuki puuttuu suurelta osalta em. asiakasryhmää.
Syksyllä 2021 on aloittanut toimintansa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoima hanke IPS-malli psykoosisairaiden työllistymisen tukena Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeella on tiivis yhdyspinta sekä Työkykyohjelmaan että alueen Tulevaisuuden Sote-keskuskehittämiseen. Hankkeen tarkoituksena on tukea erityisesti psykoosisairaiden pysymistä työmarkkinoilla. Tutkimusten mukaan IPS-työhönvalmennus on kohderyhmälleen vaikuttavampaa palvelua verrokkeihin nähden.
Tarve laajemmalle laatukriteereiden mukaiselle työhönvalmennukselle on esitetty erilaisissa työryhmissä. Tarpeeseen on tavoitteena vastata Työkykyohjelmaan kirjatulla laatukriteereihin perustuvalla tuetun työllistymisen työhönvalmennuksella, jossa valmennuksen kohderyhmänä ovat mm. sosiaalipalveluiden piirissä olevat täsmä-/osatyökykyiset henkilöt. TEM.n työnvälitystilaston perusteella Etelä-Pohjanmaan alueella työttömistä työnhakijoista oli huhtikuussa 2022 pitkäaikaistyöttömiä 1309 henkilöä. Vammaisia tai pitkäaikaissairaita alueella on 954. Kerättären mukaan pitkäaikaistyöttömistä osan (n. 20%) työkykyä voidaan kohentaa hoidoilla ja/tai kuntoutuksella, mutta suunnilleen kolmasosa on avoimille työmarkkinoille työkyvyttömiä (Osatyökykyisten reitit työllisyyteen - etuudet, palvelut, tukitoimet. Selvityshenkilöiden raportti (valtioneuvosto.fi). Etelä-Pohjanmaalla em. tilastojen valossa työmarkkinoille kuntoutettavia henkilöitä on noin 260 ja työkyvyttömiä 430 eli alueen pitkäaikaistyöttömistä noin puolet olisi muilla palveluilla/tuella saatettavissa avoimille työmarkkinoille.
Mallia on lähdetty esittelemään alueen toimijoille ja pyydetty kommentoimaan laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta ja mahdollisuuksia lähteä toteuttamaan sitä.
Alueen toimijoiden mukaan asiakasmäärät ovat jo nyt yhdellä työhönvalmentajalla niin suuret, että ei ole mahdollisuutta lähteä toteuttamaan ko. laatukriteerien mukaista työhönvalmennusta. Kommenteista esiin nousi enemmän haasteita kuin mahdollisuuksia, suurena haasteena nähtiin mm. alueelliset erot (julkisen liikenteen vähäisyys, avoimien työpaikkojen määrät maaseudulla vähäisemmät kuin ruuhkasuomessa) ja alueella on runsaasti pk-yrityksiä ja lukumääräisesti yrityksiä on huomattavasti vähemmän kuin ruuhkasuomessa, jolloin yrittäjien riskit palkkaamiseen myös kasvavat. Myöhemmin on käynyt ilmi, että suuri osa toimijoiden kommenteista kohdistui yksittäisiin laatukriteereihin (mm. yrityskontaktoinnin määriin), vaikka alunperin tavoitteena on ollut kerätä kansallisesti kommentteja laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen ns. kokonaisuudesta (mm. kohderyhmä suhteessa IPS-työhönvalmennukseen).
Kehittämistyön kohderyhmää ovat sosiaalihuollon ja työllisyyspalveluiden (erityisesti työhönvalmennuksen) ammattilaiset ja asiakkaat. Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus on suunnattu erityisesti sosiaalipalveluiden asiakkaille. Asiakkaita ohjautuu palveluun myös työllisyyspalveluiden kautta tai ottamalla yhteyttä itse.
Palvelun kohderyhmää ovat erityisesti:
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Tehdyn selvitystyön jälkeen on lähdetty haasteista huolimatta hakemaan laatukriteereihin perustuvalle työhönvalmennukselle toimintamallia laajemmalle kohderyhmälle. Yhteistyökumppaniksi valikoitui Seinäjoen kaupungin vammaispalveluiden alaisuudessa toimiva tuetun työn palvelu, jossa laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta on lähdetty pilotoimaan keväällä 2022. Tuetun työn palvelussa on pitkät perinteet haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden valmentamisesta.
Seinäjoen kaupungin tuetun työn palvelun kohderyhmänä on erityistä tukea tarvitsevat henkilöt. Vuositasolla asiakkaita on n. 120. Tavoitteena on oikea-aikaisen palvelun löytyminen asiakkaalle, esimerkiksi opiskelu, työharjoittelu, työ tai muu toiminta. Tuetun työn palveluun asiakkaita ohjautuu pääsääntöisesti sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien, oppilaitosten, kuntakokeilun, TYP:n sekä eri yhteistyökumppaneiden kautta. Osa asiakkaista ohjautuu palveluun ottamalla yhteyttä itse tai läheisen/vertaishenkilön ohjaamana. Palveluun ohjaamisen jälkeen tuetun työn palvelu järjestää asiakkaan ja ohjanneen tahon kanssa tapaamisen, jossa kerrotaan palvelusta. Palvelun alkamisesta päätetään ja palveluprosessi pääsee lähtemään käyntiin. (ks. liitteet Laatukriteerit, palveluprosessi tuetun työn palvelussa ja Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus).
Asiakkaalle haetaan päätös Tuetun työn palvelusta Seinäjoen kaupungin vammaispalveluista tai aikuissosiaalityön palveluista. Tuetun työn palvelu ja päätökset perustuvat sosiaalihuoltolakiin. (Sosiaalihuoltolaki 1982/710, 27 e§: Vammaisten henkilöiden työtoiminta ja 27 d §: Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta. Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301, 14§: Tuen tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut; muita 11 §:n mukaisiin tarpeisiin vastaavia asiakkaan hyvinvoinnille välttämättömiä sosiaalipalveluja).
Pilottikokeilu lähti liikkeelle maaliskuun 2022 loppupuolella laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennukseen perehtymisen ja toiminnan pisteyttämisen jälkeen. Pilotissa työskentelee yksi työvalmentaja 50% työajalla eli pilotin suurin mahdollinen asiakasmäärä oli 10. Työhönvalmentaja on osa Tuetun työn palvelun tiimiä, jossa työskentelee yhteensä 3 työvalmentajaa.
Seinäjoen kaupungin tuetun työn palvelu pilotoi laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta osana omaa toimintaansa maaliskuun 2022 puolivälistä marraskuun loppuun 2022.
Asiakkailta saatu palaute laatukriteereihin perustuvasta tuetun työn työhönvalmennuksesta on ollut pienimuotoisen pilotin perusteella pelkästään positiivista:
"Yhteistyö toimi helposti, ennen on ollut haasteita työtehtävien räätälöinnissä.”
"Oli hyvä, että valmentajalla oli kokemusta alalta, jolle nyt työllistyin.”
"Nyt ei katsottu ongelmaa, vaan katsottiin sen taakse. Huomioitiin ja pohdittiin, miten ongelma ratkaistaan työssä.”
Asiakasmäärän rajoitus per työntekijä on havaittu tärkeäksi, tämä takaa laadukkaan ja yksilöllisen palvelun asiakkaalle. Työvalmentaja pystyy paneutumaan kunnolla asiakkaan tilanteeseen ja huomioimaan yksilölliset haasteet (ks. prosessikaavio). Luottamuksen saaminen asiakkaan ja työvalmentajan välille kestää eri aikoja asiakaskohtaisesti. Luottamuksen saaminen antaa hyvät mahdollisuudet onnistua työllistymisessä.
Palvelun keston rajaamattomuus on noussut tärkeäksi. Lyhyen pilotointiajan aikana on havainnoitu, että valmennus etenee eri tahtia eri ihmisten kanssa. Toiset osaavat heti määritellä oman osaamisensa ja kiinnostuksen kohteensa realistisesti, toisten kanssa tämä vaatii kuukausia. Käytössä on ollut työhönvalmennuksen lomakkeet, ne ovat luoneet hyvää pohjaa valmennukselle. Lomakkeiden avulla haastattelemalla on saatu tietoa asiakkaasta, hänen osaamisestaan ja mielenkiinnon kohteista. Ne antavat myös suuntaa asiakkaan fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista asiakkaan oman kokemuksen kautta. Usein lomakkeiden täytön yhteydessä nousi esiin asioita, joihin on hyvä kiinnittää huomiota asiakkaan työllistymisen tukemiseksi. Täyttö vaatii aikaa, mutta sen avulla on saatu luotua keskustelua ja luottamusta asiakkaan ja työvalmentajan välille. Valmennuksen aikana on käynyt esiin, että asiakas sitoutuu palveluun paremmin, kun palvelussa mennään asiakkaan tahto edellä. Asioista sovittaan yhdessä ja ne kirjataan muistiin.
Elämänhallinnalliset asiat, kuten ravitsemus tai vuorokausirytmi nousevat usein valmennusprosessissa esiin. Asiakkailla on haasteita vuorokausirytmin yläpitämisessä, jos heillä ei ollut mitään palvelua meneillään. Esimerkiksi vuorokausirytmin menettänyt asiakas saattaa haluta elämässään muutosta parempaan ja uskoo vahvasti työn tuovan sitä hänelle. Onnistumisen kokemukset nostavat asiakkaiden mielialaa ja itsetuntoa. Löydetty työpaikka lisää oman arvontuntoa ja yhteiskuntaan kuuluvuuden tuntoa. Jos asiakas on ollut pitkään poissa työelämästä tai palveluista, on kynnys lähteä uuteen kasvanut isommaksi. Heidän kanssaan työskentely vaatii enemmän aikaa, itsetuntoa on kohotettava ja taitojen esiin nostaminen ja löytäminen on haastavampaa.
Etuusneuvonta nousi laatuperusteisen työhönvalmennuksen myötä enemmän esiin. Kelan yhteyshenkilö on ollut käytettävissä ja häneltä sai matalalla kynnyksellä apua pieniinkin kysymyksiin. Yhteyshenkilön kanssa tarkastettiin asiakkaan etuudet ja ilmoitettiin tarvittavine liitteineen asiakkaan uudet tulot, tämä säästi asiakkaan ja työvalmentajan aikaa ja kaikki saivat tiedon yhtä aikaa. Olisi tärkeätä turvata myös tulevaisuudessa tiivis yhteys ja nimetty yhteyshenkilö Kelaan.
Asiakkaiden kanssa on ollut käytössä myös Kykyviisari. Kykyviisarin käytössä on havaittu, että on hyvä huomioida asiakkaan arviointikyvyn realistisuus ja näin ollen Kykyviisarin tuoman vastauksen oikeellisuus. Yleisesti nousi esiin että Kykyviisarin käyttö on joillekin asiakaskunnassamme haastavaa, toisilla se taas toimii loistavasti.
Haasteena palveluprosessin aikana oli hyvästä Kela-yhteistyöstä huolimatta asiakkaan tulojen ja tukirajojen seuranta. Asiakkaan tulot saattavat myös tippua työsuhteen seurauksena etuuksien tippuessa. Työnantajayhteistyö vaatisi edelleen enemmän aikaa ja panostusta. Täsmätyökykyisiä ei vielä täysin tunnisteta työvoimapotentiaalina yrittäjien suunnasta eli heidän tietoisuutensa lisääminen on jatkossa tärkeässä roolissa.
Hankkeen aikana toteutettu pilotti oli kestoltaan lyhyt sekä resurssi ja asiakasmäärä pieni. Siitä huolimatta palvelun todettiin olevan tarpeellinen ja tuovan pienimuotoisenkin kokeilun perusteella tuloksia.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen toimintamalli on mallinnettu pilotin pohjalta koskemaan koko Etelä-Pohjanmaan maakuntaa. Laatuperusteinen työhönvalmennus tulisi hyvinvointialueen rakenteen pohjalta sijoittumaan työikäisten työllisyyttä ja osallisuutta tukeviin palveluihin (osana tuetun työn palvelua). Ks. toimivuuden ja käyttöönoton ehdot, Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus Etelä-Pohjanmaalla.
Laatukriteerit ovat tuoneet tuetun työn palvelun kokonaisuuteen raamia, vaikka toimintamalli on tuttu ja toiminta pisteytetty olemassa olleeseen palveluprosessiin. Kriteeristön myötä toimintaa ohjaavat tekijät ovat nousseet eri tavoin esiin, mm. huomio kiinnittyy nyt aiempaa enemmän asiakasmääriin ja riittävään resurssointiin.
Tavoitteena on saada laajennettua laatuperusteista työhönvalmennusta jatkossa laajemmin koko maakunnan alueelle (ks. liite). Seinäjoen kaupungin tuetun työn palvelussa jää toimintaa tukevaksi malliksi myös jatkossa ja toimintaa peilataan kriteeristöön säännöllisesti.
Työvalmentaja osallistuu asiakkaan ja työnantajan väliseen kommunikointiin, ottaen huomioon että molemmat osapuolet ymmärtävät ja saavat samaan aikaan tiedon sovituista asioista. Asiakas saattaa joskus tarvita tukea myös työyhteisöön kuuluvuuteen. Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen tuki ei rajoitu ainoastaan asiakkaaseen ja työnantajaan, vaan ottaa tarvittaessa huomioon myös koko työyhteisön. Kiinnitetään huomiota siihen, että miten työyhteisölle esitellään työssä aloittava täsmätyökykyinen.
Tuki asiakkaalle ja työnantajalle ei katkea työsuhteen alettua, vaan jatkuu myös työsuhteen aikana.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.