Kirjaamisen organisoituminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (RRP, P4, I3)

Toimintamallissa on luotu sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamisen hyvinvointialuetasoisen ohjeistuksen mahdollistumiseksi 7-vaiheinen prosessi ja organisoitumisen malli. Malli sisältää ohjeiden valmistelun, päätöksenteon, jalkautuksen ja seurannan.

Toimintamallin nimi
Kirjaamisen organisoituminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (RRP, P4, I3)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallissa on luotu sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamisen hyvinvointialuetasoisen ohjeistuksen mahdollistumiseksi 7-vaiheinen prosessi ja organisoitumisen malli. Malli sisältää ohjeiden valmistelun, päätöksenteon, jalkautuksen ja seurannan.

Toteutuspaikka
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Tiina Ruottu

Luotu

3.11.2025

Viimeksi muokattu

11.11.2025
Ratkaisun perusidea

Toimintamallin vaiheita ovat:

1. Tarve kirjaamiseen liittyvän ongelman/ kysymyksen ratkaisemiseksi​

2. Ratkaisuehdotuksen pohdinta ja esityksen valmistelu kirjaamisen asiantuntijalle​

3. Kirjaamisen asiantuntijan esityksen valmistelu kirjaamisen ohjausryhmälle​

4. Kirjaamisen ohjausryhmän käsittely ja päätöksenteko​

5. Päätöksen tiedottaminen​

6. Päätöksen jalkautus​

7. Seuranta toimeenpanosta ja käyttöönotosta

Toimintaympäristö

Terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa on kirjattava riittävät ja tarpeelliset potilas- ja asiakastiedot. Ammattihenkilöitä koskee kirjaamisvelvoite kaikissa hoito- tai palveluprosessin vaiheissa ja laadukas kirjaaminen on merkittävää sekä asiakkaan että työntekijän oikeusturvan kannalta. Lisäksi kirjaamisella on merkitystä myös hyvinvointialueiden rahoitukseen nykyisen rahoitusmallin mukaisesti.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Laadukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon kirjaaminen mahdollistaa tiedon hyödyntämisen asiakkaan itsensä prosessin seurannassa, ammattihenkilöiden toiminnassa ja yhteistyössä, hyvinvointialueiden tiedolla johtamisessa sekä muussa tiedon toisiokäytössä.

Kirjaamisen organisoitumisen kehitysprosessissa on korostettu asiakkaan oikeutta oikea-aikaiseen, laadukkaaseen ja oikeanlaisten tietojen kirjaamiseen. Lisäksi tavoitteena on ollut erityisesti koko hyvinvointialuetasoisten kirjaamisohjeiden valmistelu, jotta asiakkaat ovat tasavertaisessa asemassa asuinkunnastaan riippumatta.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

 Kanta-Hämeen hyvinvointialueella toimii yksi kirjaamisen asiantuntija, jonka tehtävänä on toimia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamisen asiantuntijana ja linkkinä kirjaamisen ohjausryhmään.  Tämän vuoksi tarvitaan substanssiosaajia valmistelemaan asiaa linjattavaksi kirjaamisen ohjausryhmään.

Toimintamallista viestitään ja tiedotetaan säännöllisesti organisaation eri tasoilla tiedotus- ja viestintäsuunnitelman mukaisesti.

Prosessinvaihe​ ja vastuutaho​

1. Tarve kirjaamiseen liittyvän ongelman/ kysymyksen ratkaisemiseksi​:
Asiakastyötä (kirjaamista) tekevät työntekijät ja/tai lähijohtaja, sovellusasiantuntijat tms. Voi nousta myös johdolta.​

2. Ratkaisuehdotuksen pohdinta ja esityksen valmistelu kirjaamisen asiantuntijalle​:
Toimialueiden kirjaamisen työryhmät ja/tai yhteyshenkilöt, substanssiosaajat. Tähän on luotu erillinen valmistelulomake.

3. Kirjaamisen asiantuntijan esityksen valmistelu kirjaamisen ohjausryhmälle​:
Kirjaamisen asiantuntija yhdessä tarvittavan verkoston kanssa (esim. substanssiosaaja, tietohallinto, tietojohtaminen).

4. Kirjaamisen ohjausryhmän käsittely ja päätöksenteko​:
Kirjaamisen asiantuntija ja kirjaamisen ohjausryhmä. Kirjaamisen ohjausryhmä koostuu professiojohdosta. Käsittelyssä voidaan hyödyntää myös muita asiantuntijoita.​

5. Päätöksen tiedottaminen (sähköpostitiedotus jakelulistalle + intran ohjepankki):​
Kirjaamisen asiantuntija​.

6 Päätöksen jalkautus​:
Toimialajohto.​

7 Seuranta toimeenpanosta ja käyttöönotosta:
Toimialajohto, kirjaamisen asiantuntija ja kirjaamisen ohjausryhmä​.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Malli on kehittynyt pilotoiden, arvioiden ja jatkuvasti kehittyen. Matkan aikana on tehty arvioinnin perusteella erinäisiä ratkaisuja ja muutettu toimintamallia (mm. kirjaamisen asiantuntijoiden määrä, kirjaamisen ohjausryhmän kokoonpano) . Kuvattu toimintamalli on tällaisenaan vasta toimeenpanossa ja sitä arvioidaan noin puolen vuoden välein.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tässä vaiheessa toimintamallin kehitysprosessia on tunnistettu seuraavanlaisia erityispiirteitä, jotka on tarpeen huomioida toimintamallin toimeenpanossa:

  • Yksityiskohtaisten kirjaamisen ohjeiden tarve voi olla valtaisa. Tarpeiden hallinnointi kannattaa suunnitella hyvin, esim. sähköpostilaatikon hallinnointi, esivalmistelun ja tarvittavien taustatietojen tuki sekä prosessista tiedottaminen ja ohjeistaminen.
  • Substannisosaajilla ja tietohallinnolla  on suuri vastuu ohjeiden valmistelussa, heillä on paljon tieto käytännöistä, mahdollisuuksista ja rajoitteista.
  • Ohjeiden valmistelu on verkostomaista ja vaatii mm. kalentereiden sovittelun vuoksi paljon aikaa.
  • Ohjausryhmä tarvitsee riittävästi aikaa linjattavaksi tuleviin asioihin perehtymiseksi, asiat on valmisteltava riittävän ajoissa ennen kokousta.
  • Linjatuista kirjaamisen ohjeista tiedottaminen vaatii suunnittelua; miten tiedotetaan ja minne linjatut ohjeet tallennetaan mahdollisimman helposti löydättäväksi.
  • Ohjeiden jalkautus tulee suunnitella hyvin ja vastuuttaa se esimerkiksi osaksi lähijohtamistyötä.
  • Ohjeiden toimeenpanoa ja käyttöönottoa tulee seurata osana lähijohtamistyötä sekä sopia miten linjajohtoa tuetaan seurannassa ja arvioinnissa.
Kansikuva
hankekuva logolla

Kehittämisen vaihe

Valmis

Ilmiöt