Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
THL:n arviointiraportin (syksy 2023) mukaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toiminnan käynnistyessä alueen väestön sairastavuus ja palvelutarve oli keskimääräistä suurempaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän talouden muutos- ja tasapainottamisohjelman 2019–2020, Covid-19-pandemian sekä kasvaneiden henkilöstöhaasteiden vaikutuksesta hoito- ja palveluvelka sekä tekninen korjausvelka olivat lisääntyneet hyvinvointialueella ja useiden palvelujen saatavuudessa on ollut haasteita. Hoidon jatkuvuus on heikentynyt hyvinvointialueella vuodesta 2020 lähtien. Laskun syinä ovat muun muassa Covid-19-pandemian aiheuttama töiden uudelleenorganisointi sekä panostaminen hoidon saatavuuteen. Hoitoon pääsyn parantuminen on tapahtunut osittain hoidon jatkuvuuden kustannuksella.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa kehitettiin perustason sosiaali- ja terveyspalveluja sekä monipalveluasiakkaan palvelupolkua.
RRP 4 -hankkeessa otetaan käyttöön hoidon jatkuvuusmalli, jossa jokaiselle asukkaalle nimetään omatiimi ja edelleen omalääkäri-omahoitaja-työpari aloittaen pitkäaikaissairauksia sairastavista asukkaista. Omatiimi arvioi ja hoitaa potilaan kiireelliset ja kiireettömät hoidon tarpeet sekä seuraavat tutkimusten ja hoidon toteutumista. Perusterveydenhuollon toimintaa vahvistetaan myös työnkuvia päivittämällä mahdollistaen sekä lääkärin ja potilaan että potilaan ja hoitajan välisten hoitosuhteiden jatkuvuus. Hankkeessa kehitettävät tietotekniset ja käytännön ratkaisut tukevat hoidon jatkuvuutta.
Kohderyhmänä on Päijät-Sote-sovellusta käyttävät Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asukkaat.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Sote-keskuksen ammattilaiset on jaettu tiimeihin ja sen puitteissa myös asukaille on määritetty oma tiimi. Tiimin lisäksi asukkaille on nimetty lääkäri-hoitaja-työpari. Sote-keskusten ammattilaiset ovat aktiivisesti mukana kehittämässä hoidon jatkuvuutta ja digitaalisten kanavien ottamista osaksi sujuvaa toimintamallia.
Kiireettömän yhteydenoton käyttöönottoa varten kaikki sote-keskusten hoitotyön ammattilaiset koulutetaan ammattilaisen BeePro-alustan käyttöön, myös lääkäreille osallistumista suositellaan jo alkuvaiheessa. Koulutusten yhteydessä ammattilaisille opastetaan digialustan käytön lisäksi kiireettömien yhteydenottojen tilastoinnit ja toimintamallit, kuinka toimitaan, mikäli asiaa ei voida hoitaa kokonaan digitaalisesti.
Asukkaiden yhteydenotto alkaa aina esitieto -kyselyllä, jossa asukas valitsee oman hoitavan sote-keskuksen, hoitotiimin (jos se hänellä on tiedossa) sekä yhteydenoton syyn ja siihen liittyvät kysymykset mm perussairauksista ja lääkityksistä. Sote-keskus valinta ohjaa yhteydenoton omaan sote-keskukseen käsiteltäväksi ja mikäli tiimi on tiedossa, niin suoraan oman tiimin työjonolle. Mikäli yhteydenotto saapuu sote-keskuksen yhteiselle jonolle, näkee ammattilainen asiakkaan tiimin ilman viestin aukaisua, sillä tiimitieto nousee digialustalle suoraan potilastietojärjestelmästä. Tiimitiedon perusteella yhteydenotto voidaan siirtää suoraan oikeaan tiimiin, josta omahoitaja poimii viestit käsiteltäviksi.
Ammattilaisen Beepro-digialusta työjonot on konfiguroitu sote-keskus ja tiimitasolle asukkaan esitietojen perusteella. Tiimien sisällä omahoitajat poimivat omien potilaidensa yhteydenotot käsiteltäviksi. Työjonoja ei tehdä omahoitajatasolle saakka, koska tällöin loma-ajat ja äkilliset poissaolot vaatisivat lisätyötä, jotta kaikki yhteydenotot tulee hoidettua asianmukaisesti.
Asukkaiden yhteydenottojen ohjautuminen tiimitasolle ja omahoitajalle nopeuttaa viestien käsittelyä sekä tuo laadukkuutta potilaan hoitoon. Omahoitaja tuntee omat potilaansa eikä aina tarvitse aloittaa keskustelua alusta.
Ammattilaiselle digialustan käyttö on helppo ja sujuva kokemus ilman erikseen muisteltavia salasanoja.
