Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat
Alueen demografinen ja sosioekonominen tilanne on haastava, henkilöstökysymykset ajankohtaisia ja samanaikaisesti uudistuva lainsäädäntö edellyttää toiminnan voimakasta ja jatkuvaa kehittämistä. THL:n arviointiraportin (2021) mukaan Päijät-Hämeessä työttömyys on monimuotoista, ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on paljon. Alueen tunnusmerkkejä ovat maan keskiarvoa heikompi huoltosuhde, matalampi koulutustaso, korkeampi työttömyys sekä heikompi yleinen terveystilanne.
Nuorten työikäisten sosioekonominen asema on hyvinvointialueella heikko ja tuen tarve on suuri. Pandemia on koetellut ikääntyneiden toimintakykyä niin fyysistä, sosiaalista kuin psyykkistä hyvinvointia rapauttamalla. Pandemia on vai-kuttanut myös omaishoitajien ja omaishoidettavien arkeen, sillä yhteiskunnan palvelut ovat olleet heikommin saatavilla, jolloin omaishoitajien sekä -hoidettavien kuormitus on lisääntynyt. Jotta näitä heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä voidaan tukea varhaisessa vaiheessa riittävästi, tulee varhaisen tuen palvelumallia uudistaa ja yhteistyötä toimijoiden välillä tiivistää.
Tavoitteet ovat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategian sekä valmistelunlinjausten mukaisia. Hanke jatkaa ja täydentää kehittämistyötä, jota Päijät-Hämeessä on tehty muiden hankkeiden myötä. Hankkeen liittymäkohdat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategian kärkiteemoihin ja painopisteisiin on esitetty kuvassa 1.
RRP4
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa kehitettiin perustason sosiaali- ja terveyspalveluja sekä monipalveluasiakkaan palvelupolkua. Hankkeessa kehitetty moniammatillinen tiimimalli otettiin käyttöön Hollolan, Asikkalan ja Padasjoen sote-keskuksissa lokakuussa 2021. Heinolassa tiimimalli on ollut käytössä jo vuodesta 2020 alkaen. Mallin avulla hoidon saatavuutta saatiin kohennettua, sähköisiä yhteydenottokanavia lisättyä ja moniammatillista yhteistyötä vahvistettua. Hoidon jatkuvuuden ja omalääkäri-omahoitaja-mallin kehittäminen jatkaa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa tehtyä työtä.
Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa luotiin myös geneerinen asiakkuuksien segmentoinnin malli. Malli perustuu asiakkaan kokonaistilanteen arviointiin kahdesta näkökulmasta: tuen tarve sekä tavoiteltu hyvinvointi- ja terveyshyöty. Tunnistettuja segmenttejä ovat satunnaisen tuen, suunnitelmallisen tuen sekä monialaisen tuen asiakkuudet. Segmentoinnin avulla palveluita voidaan kohdistaa kaikista vaikuttavimpiin potilasryhmiin mahdollistaen hoidon jatkuvuus ja toisaalta vähäistä tukea tarvitseville mahdollistetaan parempi saatavuus. Jo aloitettua mallia hyödynnetään omalääkäri- ja omahoitaja-mallin kehittämisessä.
Päämäärä ja päätavoite
Hankkeen päämääränä on purkaa kestävällä ja vaikuttavalla tavalla koronavelkaa, parantaa hoidon ja palveluiden saatavuutta.
Hankkeen päätavoitteena on
- parantaa heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien varhaista tukea ja purkaa pandemian aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa.
- vahvistetaan ennaltaehkäisyä, digitalisaatiota, palveluiden monimuotoisuuta ja tiedolla johtamista sekä turvataan henkilöstön saatavuutta.
- rakentaa alueellinen hyvinvoinnin monialainen palvelukonsepti, kehittää tietopohjaa ja vaikuttavuusperustaista ohjausta sekä kehittää ja ottaa käyttöön digitaalisia innovaatioita tukemaan palvelutuotannon tehostamista, palveluihin pääsyä sekä digitaalisten palvelujen nykyistä laajempaa käyttöä.
RRP 4
Hoidon jatkuvuusmalli:
Hankkeen tavoitteena on edistävät hoidon saatavuutta (investointi 1 pääindikaattori) ja hoidon jatkuvuuden parantuminen. Lisäksi hankkeen tavoitteina on parantaa henkilöstö - ja asiakaskokemusta sekä hoidon vaikuttavuutta.
Hankkeessa syvennetään hoidon jatkuvuuden kehittämistyötä moniammatillisessa tiimimallissa ottamalla käyttöön hoidon jatkuvuusmalli. Malli sisältää omalääkäri-omahoitaja työparin. Lisäksi kehitetään lääkäreille ammatinharjoittajamalli. Resurssien uudelleensijoittelulla ja työnkuvien päivittämisellä vahvistetaan perusterveydenhuollon toimintaa ja mahdollistetaan sekä potilaan ja lääkärin että potilaan ja hoitajan välisten hoitosuhteiden jatkuvuus.
Hoidon jatkuvuusmallia tulevat digiratkaisut:
Sujuvoittaa potilaan omatoimisuutta, potilaan itsehoitoa ja terveyden seurantaa. Kiireettömät viestit ja ajanvaraus tulevat aktiiviseen käyttöön omatiimi/hoitaja/lääkäri mallista eniten hyötyvillä ja digikanavaa käyttävillä kansalaisilla.
Kiireettömät viestit ja ajanvaraus tulevat ammattilaisten aktiivikäyttöön eniten omatiimi/hoitaja/lääkäri -mallista hyötyvien ja digikanavaa käyttävien potilaiden hoidossa.
Johtamisen ratkaisujen tavoitteena on, että asiakaslähtöiseen tietoon perustuva johtaminen eri tasoilla on aktiivisessa käytössä viimeistään hankekauden toisella vuosipuoliskolla.
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset
Hankekokonaisuuden tavoitteet ja tuotokset sekä vaikutukset on esitetty kuvassa 2.
RRP4
Hoidon jatkuvuusmalli
Hankkeessa otetaan käyttöön hoidon jatkuvuusmalli, joka pohjautuu Omalääkäri 2.0 selvitykseen. Jokaiselle asukkaalle nimetään omatiimi. Omatiimin sisältä potilaalle nimetään omalääkäri-omahoitaja-työpari. Hankkeessa toteutetaan ammatinharjoittajapilotti. Ammatinharjoittajina toimivat lääkärit integroidaan omatiimeihin, joista he saavat työparikseen omahoitajan. Resurssien uudelleensijoittelulla ja työnkuvien päivittämisellä vahvistetaan perusterveydenhuollon toimintaa ja mahdollistetaan sekä potilaan ja lääkärin että potilaan ja hoitajan välisten hoitosuhteiden jatkuvuus.
Hoidon jatkuvuusmallia tukevat digiratkaisut:
Työpaketti 1
A) Päijät-Sote-digialustassa on konfiguroituna kiireettömän viestinnän mahdollistavat käsittelyjonot ja niihin liittyvä asiakkaiden viestien ohjaus käsittelyyn omatiimi/hoitaja/lääkärille.
B) Päijät-Sote-digialustassa kiireettömään omatiimin/hoitajan/lääkärin kanssa tehtävän lähiasioinnin mahdollistava ajanvaraustoiminnallisuus on avattu tietyille potilaille.
C) Kiireettömien viestien ja ajanvarauksen käyttöön kannustava viestintä ja markkinointikampanja on toteutettu valitulle kohdejoukolle asiakkaita
D) Valitulle kohdejoukolle on aktiivisesti tarjottu ja toteutettu mahdollisuus käytön opastus- ja tukitilaisuuteen osallistumiseen.
Työpaketti 2
A) Päijät-Sote-digialustassa on konfiguroituna kiireettömän viestinnän mahdollistavat käsittelyjonot ja niihin liitettynä tietyt omahoidon ammattilaiset. Notifikaatio-mekanismit rakennettu ammattilaisille varmistamaan tavoiteajassa reagointi.
B) PTJ:n ajanvarauskirjat jäsennetty digikanavassa julkaisua varten ja tekninen yhteys digialustaan toteutettu.
C) Toimintakykymobiili otettu käyttöön.
D) ICF-koulutukset pidetty, toimintakykymobiili koulutettu ja mittarit käytössä PowerBI-raportilla.
E) Älykäs oirearvion yhdistetty digialustaan.
Työpaketti 3
A) Hoidon jatkuvuusmallin mittarit käytettävissä.
B) Roolikohtaiset näkymät hoidon jatkuvuuden mittareista käytettävissä.
