Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Alueen väestön sairastavuus ja palvelutarve ovat keskimääräistä suurempia, mikä on johtanut hoito- ja palveluvelan sekä teknisen korjausvelan kasvuun. Covid-19-pandemia ja henkilöstöhaasteet ovat heikentäneet hoidon jatkuvuutta vuodesta 2020 lähtien.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa on kehitetty perustason sosiaali- ja terveyspalveluja sekä monipalveluasiakkaan palvelupolkua. RRP 4 -hankkeessa otetaan käyttöön hoidon jatkuvuusmalli, jossa jokaiselle asukkaalle nimetään omatiimi ja omalääkäri-omahoitaja-työpari. Digitaaliset ratkaisut tukevat kehittämistyötä.
Kohderyhmänä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asukkaat, jotka käyttävät terveydenhuollon palveluja ja Päijät-Sote-sovellusta.
Digialustan käyttökokemuksia on kartoitettu Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Harjun terveyden asiakasraadin kautta, Päijät-Sote-sovelluksen etusivu-uudistuksen ja terminologian yhtenäistämisessä. Asiakasraadin kokemuksiin ja toiminnan työryhmän ehdotuksiin perustuen tehtiin mobiilisovelluksen Koti-sivulle muutoksia. Koti-sivun muutoksesta ja sovelluksen käytöstä tehtiin käyttäjäkokemus -kysely sovelluksen sisäisen bannerin avulla. Kyselyssä kartoitettiin käytetäänkö sovellusta omiin asiointeihin vai puolesta asiointiin, kuinka usein ja millaisten asioiden hoitamiseen käyttää sovellusta ja kuinka käytettävä sovellus on.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Digialustan käyttöönoton yhteydessä vuonna 2020 on tehty integraatio potilastietojärjestelmän ja digialustan välille. Käyttöönoton alussa mukana olivat perusterveydenhuollon toimintayksiköt rajoitetusti.
Integraation kautta tapahtuu yksipuolinen tiedon siirto potilastietojärjestelmästä digialustalle asiakkaan nähtäville, kun hän kirjautuu sovellukseen. Potilastietojärjestelmästä siirtyvät tiedot eivät tallennu digialustalle eikä digialustalla käydyt keskustelut ammattilaisen kanssa tai täytetyt lomakkeet siirry potilastietojärjestelmään.
Tietojen näkyvyys perustuu konfiguraatioexceliin määritettyihin toimintayksiköiden suorituspaikkatietoihin (OID-koodisto taustalla) ja vastaanottolajeihin. Tietojen keräys on tehty manuaalisesti yhteistyössä toiminnan yksiköiden kanssa, jolloin tarvitaan yksikkötasoinen tuntemus käytössä olevista vastaanottolajeista sekä ajanvarauksen toimintamalleista. Tietojen keräyksen jälkeen konfiguraatioexcel päivitetään digialustan staging ympäristön kautta tuotantoon. Tarvittaessa testataan näkyvyydet.
Tietojen keruu tehdään vain kerran/toimintayksikkö, jonka jälkeen ammattilaisilta ei vaadita aktiivisia toimenpiteitä. Ajanvarauskirjoja käyttävien ammattilaisten on muistettava, että suuri osa ajoista näkyy asiakkaille sovelluksessa, joten vastaanottolajien ja -kirjojen suunniteltu, oikeaoppinen käyttö on muistettava. Kaikkien toimintayksiköiden ajat ja kertomustiedot eivät ole vielä näkyvissä asiakkaille, mutta niitä työstetään toimialojen kanssa aktiivisesti.
