Kansainvälistä osaamista työelämään - KAVOT
Mallissa luotiin uusia ratkaisuja vieraskielisten työllisyysasteen nostamiseen ja kehitettiin yritysyhteistyön sekä korkeakoulujen kansainvälisen rekrytoinnin mallit, joilla edistetään kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä alueen yrityksissä ym.
Toimintamallin nimi
Mallissa luotiin uusia ratkaisuja vieraskielisten työllisyysasteen nostamiseen ja kehitettiin yritysyhteistyön sekä korkeakoulujen kansainvälisen rekrytoinnin mallit, joilla edistetään kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä alueen yrityksissä ym.
Reilusti Edellä Uusimaa-ohjelman mukaan Uudenmaan rooli koko Suomen talouden ja innovaatiotoiminnan veturina on keskeinen. Alueen taloudellinen kilpailukyky turvaa paitsi Uudenmaan myös koko Suomen menestyksen. Uudenmaan kilpailukykyyn vaikuttavat erityisesti alueella toimivien yritysten kasvu ja elinvoimaisuus sekä alueella asuvien hyvinvointi.
Hanke edistää Uudenmaan visiota olla muuta maata reilusti edellä taloudellisessa kilpailukyvyssä ja hyvinvoinnissa tukemalla kohdennetuin toimenpitein alueen yritysten työvoiman saatavuutta. Ongelmat osaavan työvoiman saatavuudessa luovat yhden merkittävimmistä esteistä yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle. Keväällä 2022 julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan lähes 60 prosenttia pääkaupunkiseudun pk-yrityksistä ilmoitti osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan ainakin jonkin verran yrityksen kasvua ja 16 prosenttia arvioi haitan olevan merkittävä.
Hanke tukee Reilusti Edellä Uusimaa-ohjelman kärkitavoitetta Uudenmaan työllisyysasteen nostamisesta 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ottamalla käyttöön uusia keinoja kansainvälisten osaajien työllistymisen tukemiseen. Vuoden 2021 lopussa vieraskielisten työttömyysaste pääkaupunkiseudulla oli noin kaksi kertaa kantaväestöä korkeampi. Hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan mm. uudenlaiset yritysyhteistyön sekä korkeakoulujen kansainvälisten osaajien rekrytoinnin mallit. Toimenpiteillä edistetään kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä edistävän toimintakulttuurin ja -käytänteiden kehittymistä alueen yrityksissä ja korkeakouluissa sekä parannetaan työnantajien valmiuksia palkata vieraskielistä työvoimaa.
Hankkeen toimenpiteet toteuttavat ”Menestyvä Uusimaa”-painopistettä, jonka mukaan alue on houkutteleva sijoittumispaikka kansainvälisille osaajille, yrityksille ja investoinneille. Kansainvälisten osaajien työllistymisen edellytysten parantaminen edesauttaa osaajien pysymistä alueella (kohta 24) elinkeinoelämän tarpeita vastaavalla tavalla. Hankkeessa edistetään myös Menestyvä Uusimaa -painopisteen ohjelmatavoitetta ”2.3. Uutta osaamista ja osaajia” parantamalla pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden kohtaantoa yhteistyössä alueen yritysten ja korkeakoulujen kanssa (kohta 22) sekä tehostamalla erityisesti maahanmuuttajien työllistymistä (kohta 23). Lisäksi hanke toteuttaa Onnellisten Uusimaa-painopisteen tavoitetta ”3.1. Kulttuurinen moninaisuus ja osallisuus” edistämällä osallisuutta ja syrjinnän torjumista työpaikoilla (kohta 25) sekä tavoitetta 3.2 ”Sivistyksen, koulutuksen ja työn tukeminen” (kohta 32) tarjoamalla yrityksille tukea kansainvälisten osaajien rekrytointiin ja monimuotoisuutta arvostavan yrityskulttuurin kehittämiseen.
Hanke edistää lisäksi Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian tavoitteita ”Uudistuva teollisuus ja innovatiiviset palvelut” sekä ”Ihmisten kaupunki” vahvistamalla alueen yritysten uudistumiskykyä, laajentamalla kaupunkien palveluja yrityksille ja osaajille sekä edistämällä alueella asuvien kansainvälisten osaajien hyvinvointia lisäämällä heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa.
KAVOT-hankkeen ensisijaisen kohderyhmän muodostavat 1) pääkaupunkiseudulla asuvat tai alueelle saapuvat (erityisesti asiantuntija- ja avainhenkilötehtäviin sijoittuvat) kansainväliset osaajat sekä 2) kansainvälisiä osaajia rekrytoivat työnantajat (erityisesti pk-yritykset, startupit ja pk-seudun korkeakoulut).
KAVOT-hankkeen ohjausryhmä totesi 16.12.2024:
Kansainvälistä osaamista työelämään -hankkeen 2023–2024 tavoitteena oli
• tukea pääkaupunkiseudulla asuvien vieraskielisten osaajien työllistymistä alueen pk-yrityksiin, startupeihin ja korkeakouluihin sekä
• kehittää hankkeeseen osallistuvien yritysten ja korkeakoulujen kansainvälisten rekrytointien määrää ja laatua työvoiman saatavuuden parantamiseksi.
Arviomme mukaan hanke saavutti nämä tavoitteet.
Tulokset, vaikuttavuus ja indikaattoritiedot
Kokonaishankkeen indikaattorit:
-
Mukana olevat yritykset ja muut organisaatiot:
Tavoitteiksi rahoitushakemuksella asetettiin 50 yritystä ja 4 korkeakoulua.
o Toimenpidekokonaisuudessa 1 matching-tapahtumaan on osallistunut 6 yritystä
o Toimenpidekokonaisuudessa 2 yrityksiä oli mukana yhteensä 116 joista valmennuksiin osallistui 96
o Toimenpidekokonaisuudessa 3 Helsingin yliopiston osahankkeen toimenpiteisiin osallistui maksatuskaudella 13 korkeakoulua. Tämä pitää sisällään FAMO-verkoston tapaamiseen osallistuneet korkeakoulut. -
Hankkeen myötävaikutuksella syntyneet uudet työpaikat:
Tavoitteiksi rahoitushakemuksella asetettiin 120 työpaikkaa ja 20 työharjoittelupaikkaa (IT Talent -ohjelma), joista naisten osuus on noin 50 prosenttia.
o Toimenpidekokonaisuus 1 matching-tapahtuman yhteydessä valmennetuista työnhakijoista on työllistynyt 4 henkilöä
o Toimenpidekokonaisuudessa 2 valmennettaviin yrityksiin syntyi hankekaudella yhteensä noin 60 työpaikkaa, joihin palkattujen naisten osuus ei ole tiedossa.o Toimenpidekokonaisuudessa 3 Helsingin yliopiston osalta maksatuskaudella vaikutettiin 290 työpaikan syntymiseen. 120 palkatuista on naisia. Koska hankkeen aikana käyttöön otettu kansainvälisen rekrytoinnin prosessi eri osa-alueineen oli jo syksyn 2024 aikana laajasti käytössä, on lukuun laskettu mukaan kaikki maksatuskauden aikana yliopistolla käynnistyneet työsuhteet. Viisi palkatuista oli ns. korkean profiilin rekrytointeja ja 27 asiantuntija- ja tukihenkilöstön rekrytointeja. Aktiivisimmin uusien työpaikkojen syntymiseen on vaikutettu ns. high profile -tehtävien rekrytoinnin yhteydessä. Näitä on ollut maksatuskaudella yhteensä 6, joista viisi on aloittanut maksatuskauden aikana ja yksi 1.1.2025.
o Helsingin yliopiston osalta maksatuskaudella ei järjestetty harjoittelijahakuja, joita hanke olisi ollut tukemassa, vaikkakin ohjelmassa kehitetyn IT Trainee -mallin mukaisessa kv-rekrytoinnissa yliopistolle palkattiin 2 harjoittelijaa, joista kuitenkaan kumpikaan ei ollut kv-taustainen. Lisäksi valmisteltiin vuodelle 2025 siirtynyttä IT Trainee -harjoitteluhakua.
Helsingin yliopiston osahanke asetti lisäksi itselleen osahankekohtaisia tavoitteita:
• Kansainvälisten tutkijoiden työsuhteiden määrä korkean profiilin rekrytoinneissa nousee Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien tavoitteiden mukaisesti 18,2 prosenttiin vuoden 2024 loppuun mennessä. Tavoitetta mitataan seuraamalla kansainvälisten professorien, apulaisprofessorien ja akatemiaprofessorien prosentuaalista osuutta.
o Lähtötilanne hankkeen käynnistyessä 31.12.2022: seurattavista professoriryhmistä 12,4 prosenttia oli kansainvälisiä.
o Tilanne projektin päättyessä 31.12.2024: 15,0 prosenttia oli kansainvälisiä.
• Asiantuntija- ja tukihenkilöstön englanninkielisten työpaikkojen määrän tavoitellaan nousevan 10 prosenttiyksikköä. Tavoitetta mitataan seuraamalla kansainvälisen asiantuntija- ja tukihenkilöstön prosentuaalista osuutta sekä maksatuskauden aikana julkaistujen englanninkielisten paikkojen määrien osuutta.
o Lähtötilanne hankkeen käynnistyessä: asiantuntija- ja tukihenkilöstöstä 8,4 prosenttia on kansainvälisiä ja hanketta edeltävällä kuuden kuukauden jaksolla hakuun avatuista 215 työpaikasta englanninkielisiä paikkoja oli 30 kpl (14,0 %).
o Tilanne projektin päättyessä 31.12.2024: Asiantuntija- ja tukihenkilöstöstä 11,9 prosenttia on kansainvälisiä, ja maksatuskauden aikana hakuun avatuista 229 työpaikkailmoituksesta englanninkielisiä oli 17 kpl (7,4 %).
•Kansainvälisen henkilöstön osuuden Helsingin yliopiston koko henkilöstöstä odotetaan nousevan yli 30 prosenttiin. Tavoitetta mitataan seuraamalla kansainvälisen henkilöstön prosentuaalista osuutta.
o Lähtötilanne hankkeen käynnistyessä 31.12.2022: kansainvälisen henkilöstön osuus oli 20,1 prosenttia.
o Tilanne projektin päättyessä 31.12.2024: kansainvälisen henkilöstön osuus oli 22,3 prosenttia.
Helsingin yliopiston osuuden arviointi: Kokonaisuudessaan osaprojekti onnistui hyvin. Osaprojektin onnistumiseen vaikuttivat mm. suunniteltua, koko työnantajan prosessia – ei vain tulijan materiaaleja tai HR:n tekemistä – kehittävää mallia kohtaan osoitettu vahva tarve ja laaja kiinnostus, kv-työntekijöiden ja ulkoisten sidosryhmien (esimerkiksi muut yliopistot ja TULA-verkosto) tiivis osallistaminen, työpajoihin ja pilotointeihin perustuvat ketterän kehittämisen menetelmät sekä jatkuva tietojen jakaminen puolin ja toisin.
Tulevissa vastaavissa projekteissa kannattaa kuitenkin harkita koko projektin yhteisen verkkosivun lisäksi osaprojektikohtaista omaa, itsenäisesti päivitettävissä olevaa verkkosivua, joka helpottaisi sekä hankkeen aikaista että erityisesti sen jälkeistä viestintää. Oma verkkosivu olisi mahdollista optimoida niin, että hankkeen aikana tuotetut tuotokset olisivat mahdollisimman helposti löydettävissä myös jatkossa.