Ikääntyneiden henkilöiden osuus suomalaisesta väestöstä kasvaa ja ennusteen mukaan vuonna 2030 on 65 vuotta täyttäneitä jo 26 prosenttia väestöstä. Myös iäkkäämpien eli 75 ja 85 vuotta täyttäneiden henkilöiden osuus kasvaa koko ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että väestöllinen huoltosuhde heikkenee 2030 vuoteen mennessä. Muutos näkyy muun muassa ikääntyneiden henkilöiden palveluiden tarpeessa. (Tilastokeskus 2021; STM 2020, 14–15, 20.) Digipalvelut ovat keino vastata uusiin terveydenhuollon haasteisiin, joita esimerkiksi väestön ikääntyminen aiheuttaa.
Lain digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019) tarkoituksena on edistää digitaalisten palveluiden saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta ja siten parantaa jokaisen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluita (Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta 306/2019). Terveydenhuollon digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja palveluiden toteuttamiseen. Digitalisaation avulla voidaan edistää ikääntyneiden henkilöiden hyvinvointia ja terveyttä sekä tehostaa palvelujärjestelmän toimintaa. Ikääntyneiden henkilöiden kohdalla esiin nousevat myös digitalisaation käytettävyys-, osaamis- ja tietoturvakysymykset; ikääntynyt asiakas on usein digikehityksestä kaukana eikä välttämättä pärjää sähköisen asioinnin kokonaisuudesta itsenäisesti, minkä vuoksi jatkuva digituen saaminen on varmistettava ikääntyvälle asiakkaalle. (STM 2020, 30-32.)
Sähköiset palvelut Soitessa:
- Omakanta-palvelu (Kanta.fi)
- Omahoito-palvelu (kaksisuuntainen viestipalvelu)
- OmaOlo-palvelu (oirearviot)
- Sähköinen ajanvaraus
- Sähköiset esitietolomakkeet ja hakemukset
- VideoVisit / Lifecare Video – kuvallinen etävastaanottopalvelu
- Sähköiset digipolut (Terveyskylä)
- Sähköiset viestit ja valtuudet (Suomi.fi)
- Sähköiset palvelukuvaukset ja asiointiohjeet, sähköiset lomakkeet ja yhteydenottopyynnöt, Chat (Soite.fi)
- Evondos –lääkeautomaatti
Loka-marraskuussa vuonna 2021 suoritettiin laadullinen teemahaastattelututkimus (YAMK-opinnäytetyö), jonka tarkoituksena oli kartoittaa ikääntyneiden asiakkaiden käsityksiä ja kokemuksia Soiten sähköisistä palveluista. Tutkimukseen osallistui kymmenen, 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä.
Tutkimusaineiston sekä aikaisemman kansallisen ja kansainvälisen tutkimusnäytön pohjalta tehtiin seuraavat huomiot sähköisten palveluiden kehitystyöhön:
Ikäihmisten digiosaamista tulee vahvistaa tarjoamalla heille monipuolista digitukea jokaisen yksilön erilaiset tarpeet huomioiden,
sähköisten palveluiden käytettävyyttä tulee parantaa ikäihmisten tarpeet edellä ja
ikäihmisiä tulee osallistaa aiempaa enemmän kehitystyöhön.
Näin ollen tarve digioppaalle nousi sekä tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksista että Ikääntyneiden OmaSoite -osahankkeen tavoitteista ja tehtävistä.
Palvelulla eli digioppaalla tavoiteltavat asiakkaat ovat ensisijaisesti Soiten ikääntyneet, 65 vuotta täyttäneet asukkaat, mutta käytännössä digioppaasta hyötyvät kaikki sähköisiä terveyspalveluita käyttävät asiakkaat sosiodemografisista taustamuuttujista riippumatta sekä Soiten työntekijät esimerkiksi perehdyttämisvaiheessa tai hyödyntämällä sitä asiakasohjauksen tukimateriaalina.
Asiakasymmärrystä kerrytettiin seuraavasti:
- haastattelututkimuksella syksyllä 2021, jossa kartoitettiin Ikääntyneiden asiakkaiden käsityksiä ja kokemuksia Soiten sähköisistä palvelusta,
- kyselyllä, joka toteutettiin kausi-influenssarokotuspaikoilla Kokkolassa syksyllä 2021,
- ikäihmisille eli palvelun tuleville käyttäjille suunnatuissa työpajoissa,
- jalkautumalla kohderyhmä keskuuteen, eli osallistumalla Eläkeliiton kahvitilaisuuteen ja Kyläluuta-tapahtumaan.
Palvelun tulevia käyttäjiä osallistettiin kehitystyön jokaisessa vaiheessa. Kts. lisää kohdasta "Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen".
