Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2023
1. Palveluiden yhdenvertaisuuden, saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Palveluiden yhdenvertaisuus, saatavuus, oikea-aikaisuus sekä jatkuvuus on parantunut. Kaikki kehittämistoimet ovat kohdistuneet koko hyvinvointialueelle ja palvelut ovat kaikkien saavutettavissa yhdenvertaisesti. Palveluiden saatavuutta on pystytty lisäämään mm. lisääntyneiden digi- ja etäpalveluiden myötä. TK-vastaanottojen ja Suun terveydenhuollon mittarit osoittavat, että palveluiden saatavuus on parantunut ja odotusajat ovat lyhyempiä. Pyritään tekemään myös samalla vastaanottokäynnillä enemmän ja hoitamaan asioita kerralla valmiiksi, mikä on parantanut hoidon oikea-aikaisuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Myös hoidon jatkuvuutta on pystytty lisäämään TK-vastaanottopalveluissa, kun asiakkaita pyritään ohjaamaan samalle työntekijälle. Uusi kehitetty Sosiaali- ja terveyspalveluneuvonta toimii monikanavaisesti ja laajoilla aukioloajoilla lisäten myös palveluiden saavutettavuutta ja sujuvuutta ohjaten asiakkaita nopeasti oikeisiin palveluihin Soiten sisällä. Aikuispsykiatrian terapianavigaattori ja ohjattu omahoito on sujuvoittanut ja nopeuttanut hoitoonpääsyä mielenterveyspalveluissa.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön
Toiminnan painotusta on pyritty lisäämään raskaista palveluista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön ja jokaisessa osahankkeessa on kehitetty ennakoivia toimenpiteitä. Lasten ja perheiden palveluissa on parannettu monin eri tavoin varhaista tukea ja kehitetty lapsiperheiden palveluohjausta. Lapsiperheet voivat olla matalalla kynnyksellä yhteydessä sähköiseen Apunappi-palveluun tai Perheluuriin. Lapsiperheille on pidetty Lapset puheeksi -keskusteluja ja neuvonpitoja sekä annettu Nepsy-ohjausta ja tukea. On kehitetty myös ennakoivaa lastensuojeluilmoitus-mallia odottaville perheille, joista herää huoli. Ennaltaehkäisyyn on kehitetty Elintapaohjauksen toimintamalli ja koulutettu alueen henkilöstöä elintapaohjaukseen ja tuotu tähän työkaluja. Aikuispsykiatrian, päihdepalveluiden ja Aikuisten sosiaalityön palvelualueilla on kehitetty tavoitteellisia ryhmätoimintoja yksilötyön rinnalle. Suun terveydenhuollossa on jalkauduttu kouluille pitämään 3-luokkalaisille suun terveydenhuollon ohjausta ja tehty toimintamallia Dent View -itsehoitolaitteiden käyttöön. Sote-neuvonta tukee ja auttaa asiakkaita monenlaisissa ongelmissa ja ohjaa itsehoitoon.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Palveluiden laatua ja vaikuttavuutta on pyritty parantamaan niin henkilöstön koulutuksen, muutosvalmennuksen, kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisen, tiedolla johtamisen kuin mittareidenkin avulla. Hankkeessa on pilotoitu Aikuissosiaalityössä mm. Avain-mittaria ja EuroHis-8 -mittaria, TK-vastaanotoilla T3-mittaria, COCI-mittaria ja HTA-työkalua ja Monipalveluprosessissa Kykyviisaria ja Asiakkuussegmentointityökalua. Hankkeissa on toteutettu myös paljon kyselyjä ja pyritty keräämään asiakkailta sekä henkilöstöltä palautetta kehitetyistä toiminnoista. Aikuisten ja lasten palveluissa on koulutettu ja otettu käyttöön vaikuttavaksi todettuja psykososiaalisia menetelmiä. Monen osahankkeen kehittämistyössä on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita ja käytetty heidän asiantuntemustaan, minkä on toivottu lisäävän palveluiden laatua. Asiakasmääriä on seurattu kaikissa osahankkeissa. Laatua ja vaikuttavuutta on pyritty parantamaan monin eri tavoin, mutta monien toimien vaikutuksia on kuitenkin edelleen hankala todentaa ja vaikutukset ovat nähtävissä vasta pitkällä aikavälillä.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Monialainen kehittäminen on ollut kaiken kehittämistoiminnan keskiössä ja yhteistyö on ollut todella runsasta ja vaikuttavaa. Esimerkiksi kuntoutuksen osahankkeessa on tehty laajaa yhteistyötä lääkinnällisen kuntoutuksen, päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen sekä sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä, mikä on synnyttänyt esimerkiksi yhteisiä ryhmätoimintoja. Soitessa on ollut monialaisen kehittämisen työryhmä, joka on kokoontunut säännöllisesti, ja jossa on ollut osallistujia kaikilta palvelualueilta. Monialaista työtä kehittävät osahankkeet ovat pystyneet hyödyntämään kehittämistyössä tätä monialaista foorumia. Monipalveluprosessia on suunniteltu kaikkien palvelualojen yhteistyönä. Hankkeen kuukausikokoukset ja hanke-johtoryhmät ovat tuoneet ammattilaisia monilta toimialoilta yhteen. Monialaisen yhteistyön tuloksena on syntynyt mm. Puheeksioton korttipakka. Monialainen asiakasohjaus yhdistää jo alunperin sosiaali- ja terveydenhuollon osaamisen ja asiakkaiden haasteita on pyritty ratkomaan eri ammattilaisten yhteistyönä. Elintapaohjauksen kehittämisessä on tehty laajaa yhteistyötä järjestöjen ja kuntien sivistystoimien kanssa. Myös monialaista palvelutarpeen arviointia on kehitetty yhteistyössä sivistystoimen kanssa.
5. Kustannusten nousun hillintä
Kustannusten hillitsemiseen ei asetettu erillisiä toimenpiteitä, vaan oletuksena oli, että muiden hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen keventäisi kustannuspaineita nyt ja lähivuosina. Hankeajan organisaatiomuutos kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi vaikeuttaa luotettavan vertailutiedon saamista Soiten kustannuskehityksestä. Kuitenkin THL:n asiantuntija-arvion (2023) mukaan Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen nettokäyttökustannukset ovat kasvaneet vuosien 2018-2022 aikana hyvin maltillisesti, vaikka esimerkiksi väestön ikävakioimaton sairastavuusindeksi on pysytellyt muuta maata korkeammalla tasolla. Tarvevakioidut menot ovat vuosina 2019-2021 selkeästi keskimääräistä alemmalla tasolla verrattuna muihin hyvinvointialueisiin.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021
1. Palveluiden yhdenvertaisuuden, saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Asukkaiden käytettävissä on sote-palveluja koskevaa digitaalista tiedotusta, neuvontaa ja lomakkeita huomattavasti enemmän kuin vuonna 2019. Etäasioinnin toimintamalli on valmistunut ja kuvattu https://innokyla.fi/toimintamalli/etaasioinnin tehostaminen. Digitaaliset palvelut ja etäyhteyksien hyödyntäminen ovat vakiintuneessa käytössä. Myös etäkonsultaatioiden käyttö on jonkin verran yleistynyt. Hoitotakuun toteuttamiseksi vuonna 2020 käynnistetty tk- vastaanottojen uudistus moniammatilliseen tiimimalliin on edelleen viivästynyt. Kehittämistyötä on tehty Soiten oman henkilöstön toimesta, osin oman työn ohessa. Kehittäjäresurssin niukkuus on vaikuttanut hankkeen etenemisnopeuteen. Sähköiset taustamateriaalit ovat valmiina etähoidon lisäämisen mahdollistamiseksi. Suurin osa tk-vastaanottojen henkilöstöstä on koulutettu näiden materiaalien käyttöön. Suun terveydenhuollon kehittämishaasteet on tunnistettu ja on laadittu suunnitelma, kuinka vastataan tiukkenevaan hoitotakuuseen vaiheittain, tavoitteena vuoden 2022 lopussa kiireettömään hoitoon pääsy 4 kk kuluessa. Prosessitavoitteet toteutuvat hyvin työikäisten ja ikääntyneiden sosiaalipalveluissa, perhekeskuspalveluissa ja kuntoutuspalveluissa. Monialaisen kuntoutuksen yhteensovittaminen –osahankkeen päätavoite on toteutunut. Prosessitavoitteet Sote-peruspalvelujen tavoittamiseksi yhdellä yhteydenotolla on haastava käytännössä. Kehittämistyö edellyttää useiden palvelualueiden keskinäistä yhteensovittamista. Uuden valmistelu ja kokeilu samanaikaisesti normaalin palvelutuotannon kanssa kuormittaa toimintaa, samoin henkilöstövaje, sijaispula ja leviämisvaiheeseen edennyt korona.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön
Ehkäisevää ja ennakoivaa työtä vahvistavat toimenpiteet ja prosessitavoitteet ovat toteutuneet hyvin ja osa toiminnoista on järjestetty myös jokilaaksojen alueella. Matalan kynnyksen toiminnat edistävät asiakkaiden osallisuutta ja sosiaalista hyvinvointia. Ryhmätoiminnan toteuttajat ovat käynnistäneet uudenlaista yhteistyötä, jonka avulla vahvistetaan toiminnan jatkuvuutta ja vaikuttavuutta entisestään. Nuorten psykososiaalisten menetelmien saatavuus on parantunut IPC-menetelmän käyttöönoton ansiosta ja laajenee edelleen uuden menetelmäosaajaryhmän koulutuksen myötä. Menetelmäohjaajien ja mentorien koulutusrekrytoinnissa on haasteita löytää henkilöitä, jotka voivat sitoa työaikaa tehtävään. IPC menetelmästä on hyvää palautetta sekä nuorilta että menetelmän soveltamisen aloittaneilta ammattilaisilta. Kehittämisessä on aktiivisesti mukana kuntia, järjestöjä, muita yhdyspintatoimijoita ja tutkimushankkeita. LAPE –palveluissa järjestetään monipuolista arjen tukea lapsiperheille, koulutusta ja työvälineitä lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa. Kotiin, kouluun ja vanhemmuuden tukemiseen on käytettävissä uusia menetelmiä, ryhmätoimintoja ja koulutuksia. Sähköisen perhekeskuksen valmistelu aloitettiin yhteistyössä kansallisen verkoston kanssa. Keskitetyn etähoivan malli on vakiintunut. Sen ansiosta etähoivan käyttö on saatu laajenemaan koko alueelle ja asiakas- käyntimäärät kasvavat tavoitteiden mukaisesti. Kuvapuhelinpalvelun aluemalli mahdollistaa moniammatillisen tiimin eri palvelujen etäkontaktit saman päätelaitteen kautta. Yöpartion toimintamalli on kehitetty jokilaaksojen alueelle, joskin sen toteuttaminen käytännössä odottaa vielä työaikoja koskevaa neuvotteluratkaisua ammattijärjestöjen kanssa. Omais- ja perhehoidon vahvistaminen etenee suunnitelman mukaisesti ja edistäen kuntalaisten yhdenvertaisuutta näissä palveluissa. Valtaosaan ehkäisevän ja ennakoivan työn kehittämistoimenpiteistä on yhdistetty vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä; vaikuttavuusindikaattorit ja tutkimuksia, THL:n OTSO –pilotti ja RAI –mittarit ovat alusta asti mukana.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Rakenneuudistushankkeessa toteutettava toimintakulttuurin muutoskoulutus Soite 2.0 valmennus kattaa koko Soiten toiminnan. Valmennus on suunniteltu toteutettavaksi Soite 2.1. sote-keskus –hankkeessa vuosina 2022-2023. Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen etenee ja laajenee suunnitelmallisesti, Soiten kokemusosaamisen toimintamallin mukaisesti. AVAIN –mittarin käyttöä pilotoidaan, mutta täyttä hyötyä mittarista ei ole saatavissa ennen kuin asiakastietojärjestelmän järjestelmätoimittaja päivittää mittarin ominaisuuksia tulevaisuudessa. Sosiaalihuollon Kanta- liittymisen valmistelu etenee suunnitellusti ja yhteistyössä UNA:n sosiaalihuollon hankkeen kanssa. Terveydenhuollon palvelujen laatua on varmistettu kehittämällä työkäytänteitä ja suunnittelemalla sähköisiä työvälineitä, jotka mahdollistavat palvelujen vaikuttavuuden arviointia. Hankkeessa on valmisteilla selvityksiä ja kerätään seurantatietoja, joita voidaan hyödyntää tiedollajohtamisessa.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Monipalvelu -prosessin valmistelu etenee suunnitellusti. Osa-aikaiset (50 % työaika) koordinaattorit terveydenhuollosta ja sosiaalityöstä ovat valmistelleet palveluintegraation muotoilun työpajaa 25.-26.11. ja ennakkomateriaalia osallistujille. Koordinaattorit vastaavat monipalvelu –prosessin valmistelun koordinaatiosta sekä tukevat eri palvelualueiden työntekijöitä monipalveluprosessin valmistelussa ja käyttöönotossa.
5. Kustannusten nousun hillintä
Edelleen vaikeutunut koronatilanne haastaa arviointia ja tilanteen vertailua aiempiin vuosiin (tai edes kevääseen 2021 nähden) terveydenhuollon palveluiden osalta. Kuitenkin 1-8/2021 vertailussa (44 suurinta kuntaa sekä 8 kuntayhtymää) Soite oli tarvevakioitujen sote-nettotoimintamenojen osalta 8. edullisin ja siis parantanut sijoitustaan aiempiin vertailuihin nähden. Vastaanotto-palveluissa sähköisten asiointien ja puhelinkontaktien määrä on lisääntynyt selvästi, kun taas fyysisten vastaanottokäyntien määrä aavistuksen vähentynyt viime vuoteen verrattuna (muiden kuin koronaan liittyvien kontaktien osalta laskettuna). Matalan kynnyksen palveluita on tarjolla kaikenikäisille asiakkaille enemmän kuin vuonna 2019. Palvelujen käyttäjiltä on saatu hyvää palautetta palvelujen helppoudesta ja hyödyllisyydestä. Palvelut ovat edistäneet osallistujien osallisuutta ja sosiaalista hyvinvointia. Osallistujien joukossa on myös erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä, jotka ovat saaneet neuvontaa ja ohjausta tarvitsemiensa tuen ja palvelujen piiriin.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
- Asukkaiden käytettävissä on sote-palveluja koskevaa digitaalista tiedotusta, neuvontaa ja lomakkeita huomattavasti enemmän kuin vuonna 2019. Omaolon ja Terveyskylän osioita on otettu käyttöön ja digihoitopolkujen käyttöönottoja valmistellaan, myös laajennettavaksi sosiaalihuollon palveluihin.
- Asiakkaiden ja potilaiden digitaalisten palvelujen käyttäminen on edennyt vahvasti sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluissa. Digitaaliset palvelut ja etäyhteyksien hyödyntäminen ovat tulleet henkilöstön yleisiksi työvälineiksi. Viestipalvelut ovat käytettävissä kaikilla neuvola- ja terveyskeskus-vastaanotoilla, ja niiden käytön määrät vaihtelevat palvelupisteittäin ja palveluittain. Henkilökunta käyttää etäkonsultaatiota jonkin verran Sote-peruspalveluissa.
- Hoitotakuun toteuttamiseksi vuonna 2020 käynnistetty tk- vastaanottojen uudistus moniammatilliseen tiimimalliin on kohdannut viivästyksiä, jotka liittyvät mm. ammattiryhmien vastuiden ja tehtäväjaon muutoksiin. Myös sijaisten rekrytoinnin vaikeus hidastaa hanketyön tuloksien saavuttamista. Vastaanotto-käyntien osuus, jossa ajanvarauksen viive käyntiin on 7 päivää tai vähemmän, on säilynyt lähes samalla tasolla lokakuusta 2020 huhtikuuhun 2021 (76 % /72- % tai keskimäärin 4-5 päivää). Myöskään potilaille nimettyjen yhteyshenkilöiden määrä ei ole noussut syksystä 2020.
- Prosessitavoitteet Sote-peruspalvelujen tavoittamiseksi yhdellä yhteydenotolla –etenevät vahvimmin palvelualuekohtaisesti (tk-palveluissa, työikäisten ja ikääntyneiden sosiaalipalveluissa, perhekeskuspalveluissa ja kuntoutuspalveluissa). Sote -palvelujen yhteensovittamista on työstetty neljässä monialaisessa työryhmässä. Nyt keväällä 2021 työryhmien voidaan todeta palvelleen muutosprosessia siinä, että eri palvelualueiden vastuuhenkilöt ovat perehtyneet toistensa palveluihin ja niiden järjestämisen erilaisiin tulokulmiin sekä asiakkuuksiin eri palvelualueilla. Tämä on auttanut selkiyttämään yhteistyötarpeita yhteisten asiakkaiden osalta. Tuloksena ovat nyt sekä tarve että valmiudet edetä entistä tiiviimpään monialaisen yhteistyön käytäntöjen valmisteluun ja kokeiluvaiheisiin.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
- Ehkäisevää ja ennakoivaa työtä vahvistavat toimenpiteet ja prosessitavoitteet ovat edenneet pääosin erittäin hyvin, monipuolisesti ja etuajassa hankesuunnitelmaan verrattuna.
- Kehittämisessä ovat aktiivisesti mukana kunnat (elintapavalmennus), järjestöjä (elintapavalmennus, aikuisten, Lape – teeman ja hoidon ja hoivan palvelut) sekä muita yhdyspinta- ja tutkimushankkeita
- Keskitetyn etähoivan malli on vakiintunut. Sen ansiosta etähoivan käyttö on saatu laajenemaan koko alueelle. Kuvapuhelinpalvelun aluemalli mahdollistaa moniammatillisen tiimin eri palvelujen etäkontaktit saman päätelaitteen kautta.
- Jokilaaksojen yöpartiotoiminnassa on edetty innovatiivisesti EVA-pohjalta
- Nuorten psykososiaalisten menetelmien saatavuuden parantamisessa on päästy kouluttamaan ensimmäiset 15 menetelmäosaajaa
- Alueellisen omais- ja perhehoitomallin toimintamallien yhtenäistämisen ja laajentamisen etenee. Toiminnassa kaksi perhekotia enemmän kuin v 2019. Perhehoito kykenee vastaamaan jo pieneltä osin ikääntyneiden tilapäishoidon tarpeeseen.
- Matalan kynnyksen ryhmätoiminnoissa on tärkeä kiinnittää huomiota palvelujen alueelliseen jakautumiseen ja etäasioinnin mahdollisuuksien hyödyntämiseen
- Valtaosaan ehkäisevän ja ennakoivan työn kehittämistoimenpiteistä on yhdistetty vaikuttavuuden arvioinnin menetelmät; vaikuttavuusindikaattorit ja tutkimuksia, THL:n OTSO –pilotti ja RAI –mittarit ovat alusta asti mukana osahankkeissa. Vielä ei voida vahvistaa tutkimustuloksia tai muita johtopäätöksiä toimenpiteiden vaikuttavuudesta.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
- Koulutuksia toteutetaan yhteistyössä Rakenneuudistus –hankkeen kanssa; toimintakulttuurin muutoskoulutus Soite 2.0 valmennus kattaa koko Soiten toiminnan
- Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen tehostuu huomattavasti, kun kokemusosaamisen toimintamalli on vahvistettu Soiten toimintamalliksi
- Sosiaalihuollon tiedolla johtamisen edellytykset kohentunut huomattavasti, kun AVAIN –mittari on käytössä, sitä kehitetään tiedolla johtamisen työkaluna sekä seurantatietoja on käytettävissä
- Sosiaalihuollon Kanta- liittymisen valmistelu etenee suunnitellusti ja yhteistyössä UNA:n sosiaalihuollon hankkeen kanssa.
- Terveydenhuollon palvelujen laatua on varmistettu kehittämällä työkäytänteitä ja suunnittelemalla sähköisiä työvälineitä, jotka mahdollistavat palvelujen vaikuttavuuden arviointia
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
- PTT-mallin päivittäminen on aloitettu, monialainen työryhmä työstää Soitelle soveltuvaa PTT-prosessia. Prosessin valmistelua tehdään samanaikaisesti, kun eri peruspalveluissa on meneillään useita kehittämistoimenpiteitä. Tässä tilanteessa monialaisten prosessien valmistelulle on varattava riittävästi aikaa. Asiakkaiden näkemysten huomioon ottaminen on tärkeää varmistaa jatkossa.
- Aikuissosiaalityön ja terveyssosiaalityön tehtävänjakoa selkiytetään moniammatillisen tiimityöskentelyn kautta. Terveyssosiaalityössä on yhteinen tehtävänkuvaus erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työntekijöille ja on todettu tarpeelliseksi laatia erilliset tehtävänkuvaukset. Perusterveydenhuollossa tapahtuva sosiaalityö on selvitettävänä.
5. Kustannusten nousun hillintä
- Sote-keskus -palvelujen kehittämisen taloudellisia vaikutuksia sote- vastaanottopalvelujen tai raskaampien korjaavien palvelujen käytön vähentymiseen voidaan arvioida, kun seurantatietoja on käytettävissä pidemmältä aikajaksolta.
Lähtötilanteen arviointi syksyllä 2020
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
- Asukkaan sähköisen asioinnin palvelut ovat monipuolistuneet. Asukas voi tehdä erilaisia ajanvarauksia enemmän ja hänellä on mahdollisuus viestiä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa turvallisesti. Etävastaanotto -ratkaisu on otettu käyttöön ja koronasta johtuen sen käyttö on ollut erittäin aktiivista korona-aaltojen aikana.
- Sote -vastaanottopalvelujen uudistaminen on edennyt kaikissa projektitavoitteissamme. Yhteistyössä ovat mukana ainakin tk-palvelut, perhekeskuspalvelut, työikäisten sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, vanhusten palveluohjaus sekä kuntoutuksen palvelut. Yhdessä tekemisen tarpeita ja prosessin vaiheita on tunnistettu ja käynnistetty pilotointia ja työryhmätoimintaa toimivien käytäntöjen räätälöimiseksi yhteiselle sote-vastaanotolle.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
- Matalan kynnyksen palveluja ja kotiin vietäviä palveluja on vahvistettu sekä digitaalisten että kasvokkain tapahtuvien palvelujen osalta. Digitaalisten lomakkeiden ja palvelujen määrä on lisääntynyt nopeasti yhteistyössä rakenneuudistus-hankkeen kanssa.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
- Toimintakulttuurin muutoksen prosessi etenee yhteensovitettuna Rakenneuudistus –hankkeen kanssa. Kokemusosaamisen monipuolinen hyödyntäminen on käynnistynyt ja etenee suunnitelman mukaisesti.
- Sosiaalihuollon tiedolla johtamisen edellytysten kehittäminen etenee AVAIN –mittarin käyttöönoton myötä. Vaikuttavuuden arvioinnin tuloksia on mahdollista saada asiakastietojärjestelmästä vasta sitten, kun ohjelman mukaisia kirjauksia on kertynyt usean asiakkaan kohdalla riittävän pitkältä seuranta-ajalta.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
- PTT- mallin päivittäminen on alkuvaiheessa ja etenee monialaisessa yhteistyössä laadittavan suunnitelman mukaan.
- Sote-ammattihenkilöiden työnjaon ja tehtäväsisältöjen selkiyttäminen on edennyt sitä mukaa, kun osahankkeiden kehittämistoimet ovat edenneet.
5. Kustannusten nousun hillintä
- Asukkaan sähköisen asioinnin palvelut ovat monipuolistuneet. Asukas voi tehdä erilaisia ajanvarauksia enemmän ja hänellä on mahdollisuus viestiä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa turvallisesti. Etävastaanotto -ratkaisu on otettu käyttöön ja koronasta johtuen sen käyttö on ollut erittäin aktiivista korona-aaltojen aikana. Digitaalisten asiointikertojen määrä ja osuus kaikista asiointikerroista on kasvanut.
- Kokkolan vastaanottopalveluiden aloitettua uuden tiimimallin käyttöönoton, laski yhteispäivystyksen käyntimäärät (jo ennen koronapandemian alkua), ja tämä trendi on pysynyt. Vastaanottopalveluiden peittävyydessä emme ole saaneet nousua aikaan, mutta tämä johtunee siitä että koronan vuoksi ihmiset eivät ole hakeutuneet vastaanotolle samassa määrin kuin normaalisti – ei siis ole aiheutunut palvelujärjestelmän kapasiteetin vajeesta.
- Perhepalveluissa helmikuussa 2020 käynnistetty palveluohjaus yhden puhelun periaatteella ja siihen liitetty sähköisen palvelun Apu-nappi toiminta on jouduttanut asioiden käsittelyä. Perheet ja lasten ja perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset saavat aikaisempaa nopeammin asiansa käsiteltäväksi. Palvelu on kynnyksetön ja sinne voivat ottaa kaikki yhteyttä oman harkintansa mukaan. Palvelu on lisännyt nopeuttanut lasten ja perheiden avunsaantia. Kun asiat saadaan ratkaistua nopeammin ja mahdollisesti samassa neuvottelussa (Lapset puheeksi-menetelmä), niin se vapauttaa muita palvelupisteitä hoitamaan muita asiakkaita. Tarkemmin vaikutuksia esim. perheneuvonnan ja lasten- ja nuorten psykiatrisen hoidon jonoihin, voidaan arvioida pidemmällä aikavälillä.
- Ehkäiseviä ja ennakoivia palveluja on käynnistetty ja kehitetään maakunnassa, mm. elintapavalmennus, kotikuntoutuminen, keskitetty etähoito, perhehoito, matalan kynnyksen ryhmätoiminta ja asumisneuvonta.
- Kotiin annettavien palveluiden kehittäminen purkamalla osastoilta sairaansijoja tuottaa pitkällä aikavälillä kustannushyötyä. Tähän liittyen on keväästä lähtien tehty kattavaa ennakkovaikutusten arviointityötä EVAa Lesti- ja Perhonjokilaaksojen alueelta. EVA tulee antamaan vahvan tietopohjan eri vaihtoehtojen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista päätöksenteon tueksi.
- Korona -tilanne häiritsee kaikkien tulosten arviointia, sillä monelta osin sote-palveluiden käyttö on korona-aikana muuttunut verrattuna normaaliin vuoteen.
- Edellä mainittujen palvelujen kehittämisen taloudellisia vaikutuksia vastaanottopalvelujen tai raskaampien korjaavien palvelujen käytön vähentymiseen voidaan arvioida vasta sitten, kun seurantatietoja on käytettävissä pidemmältä aikajaksolta.
