Etelä-Pohjanmaalla lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen ja hänen läheisensä kokemusasiantuntijuuden, osallisuuden ja vertaisuuden käsitteiden tärkeys on tunnistettu, mutta toiminnoille on puuttunut selkeät, konkreettiset ja systemaattiset rakenteet. Toiminta on kytkeytynyt erillisiin hankkeisiin ja on ollut asiantuntijoiden kehittämisen tarpeista nousevaa, osin irrallista. Tämä ei ole tarjonnut toiminnoille jatkuvuutta eikä systemaattisuutta huomioiden koko hyvinvointialue. Järjestöt (esim. Pesäpuu ry, Suomen Kasper ry) ovat tehneet pitkään uranuurtavaa ja tärkeää työtä kokemus- ja vertaistoimintojen saralla, mutta toivoneet myös mukaan julkista sektoria systemaattisesti ja rakenteellisesti.
Alueella on tällä hetkellä paljon lastensuojeluyksiköitä, joihin on sijoitettuna lapsia sekä Etelä-Pohjanmaalta että muualta Suomesta.
Lapsilla ja nuorilla on oikeus olla osallisia ja tulla kuulluks ja heidän näkemyksensä tulee kuulla ikä-, kokemus- ja kehitystason mukaisesti. Tärkeää on huomioida myös esimerkiksi kieleen ja muihin tekijöihin liittyvät asiat. Aikuisen tulee löytää aina keinot kuulla lasta.
Lapset, nuoret ja perheet ansaitsevat ja tarvitsevat halutessaan vertaistukea. On tärkeää mahdollistaa vertaistuki ja kehittämisessä mukana oleminen matalalla kynnyksellä iästä riippumatta.
Lapsilta, nuorilta ja kaikilta niiltä perheenjäseniltä, kuten esimerkiksi vanhemmilta tai sisaruksilta, saadaan arvokasta tietoa lastensuojelusta. Tätä tietoa tuleekin hyödyntää ja käyttää yhdessä ammattilaisten sekä tutkijoiden tuottaman tiedon kanssa.
Erityisesti lastensuojelun asiakkaana olevilla tai olleilla lapsilla, nuorilla ja perheillä on usein taustoissaan, elämäntilanteessaan ja hyvinvoinnissaan erityisiä ja kompleksisia asioita. Näitä huomioitavia tekijöitä ovat esimerkiksi traumat ja ylisukupolvisuus. Lisäksi lastensuojelun asiakkaana olevilla tai olleilla lapsilla, nuorilla ja perheillä on usein kokemusta myös muista palveluista, kuten esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä eri koulupolkuun liittyvistä palveluista. Palveluiden kehittäminen tulee saada suuntaan, joka palvelee asiakkaita tarkoituksenmukaisesti. Tässä kokemustietoa omaavien lasten, nuorten ja perheiden näkemys, kokemus ja tietovaranto on erittäin tärkeää. Tällöin palveluvalikkoon saadaan parhaimmillaan lisää keinoja, joilla perheitä, lapsia ja nuoria voidaan tukea ja auttaa kohdennetusti.
Kokemustiedon ja vertaistuen tarjoama hyöty tuo myös lastensuojelua helpommin lähestyttäväksi sekä hälventää lastensuojelun leimaa/stigmaa ja vähentää pelkoja sekä ennakkoluuloja. Kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminta hyödyttää sekä asiakasta itseään sekä hänen kanssaan työskentelevää ammattilaista ja koko organisaatiota. Laajimmillaan siitä on hyötyä koko yhteiskunnan tasolla sekä lastensuojelun että lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuudessa.
Mitä hyötyä osallisuudesta on lastensuojelun kanssa kosketuksissa olevalle lapselle, nuorelle ja perheelle ja yhteiskunnalle? Jokaisella lapsella, nuorella ja perheellä on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Jokaisella on tarve tulla kohdatuksi omana itsenään. Osallisuuden kokemuksella on merkittäviä hyvinvointivaikutuksia ja se vähentää inhimillistä kärsimystä ja yhdenvertaisuus toteutuu. Tällöin myös säästetään resursseja eri yhteistoiminnan alueilla ja lapsen oikeudet toteutuvat, kun lapsi, nuori sekä perhe saa apua.
Osallisuus ruokkii osallisuutta, oman asiakkuuden ja arjen osallisuudesta kohti suurempaa osallisuutta (kehittäjäosallisuus ja vaikuttajaosallisuus) aina jopa poliittiseen osallisuuteen ja sosiaaliseen osallisuuteen saakka.
MONNI-hankkeessa mallinnettii ja pyrittiin varmistamaan vahva lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden osallisuus hanketyössä. Se on tärkeää, jotta tieto ja tilannekuva ei jää puutteelliseksi. Yhteisesti kokemusasiantuntijoiden käydyn keskustelun pohjalta sovittiin yhteisistä käytännöistä: Kokemusasiantuntijat hanketyössä - Sovitut käytännöt
Kaikilla, joilla on kosketus lastensuojeluun, on oikeus osallistua kokemusasiantuntija- ja vertaisryhmätoimintaan, esim. lastensuojelun asiakkaana olevat tai olleet lapset, nuoret, vanhemmat, sisarukset, sijaissisarukset ja sijaisvanhemmat. Tärkeää on huomioida kaikki, joita lapsen tai nuoren lastensuojelun asiakkuus koskettaa. Kokemustaustaiset nuoret ovat usein kertoneet, että läheisten kanssa työskentely tai vaikkapa isovanhempien tapaaminen ovat heidän asiakkuutensa aikana usein työntekijöiltä unohtuneet.
Lastensuojelun työntekijät ja muut ammattilaiset huomioidaan myös rakenteessa, sillä heidän on mahdollista saada vertaistyöntekijä tai kokemusasiantuntija mukaan työskentelemään työparina asiakastapaamisissa tai kouluttamaan työntekijöitä.
Lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakennetta on ollut kehittämässä sekä Pesäpuu ry:n ja Kasper ry:n kokemusasiantuntijat. Satanuoret ovat olleet kehittämisen tiimissä vieraana ja heidän kokemuksiaan toiminnasta on kuultu.
