Asiakaspalautetta saamenkielisistä palveluista, Lapin hva (RRP, P4, I4)

Luotu 05.06.2024
Asiakaspalautetta saamenkielisistä palveluista, Lapin hva (RRP, P4, I4)
Asiakaspalautetta saamenkielisistä palveluista, Lapin hva (RRP, P4, I4)

Tiivistelmä

Asiakaspalautteen keruun malli Lapin hyvinvointialueen saamenkielisiin ja -kulttuurinmukaisiin palveluihin. Asiakaspalautteen rakenteessa on huomioitu muutamia keskeisiä asioita saamelaisten sotepalveluiden suhteen, eli kielilain toteutuminen, arjen toimintakyvyn ja palveluiden riittävyyden arviointi sekä palveluntarpeiden piilevyys. Lisäksi lomakkeessa on annettu mahdollisuus ns. matalan kynnyksen palautteeseen, sillä kulttuuriin ei kuulu asioiden kärkkäästi ilmaiseminen. Lisäämällä avoimia kohtia pyritään myös saamaan enemmän tietoa asiakkaan kokemuksesta. 

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Lapin hyvinvointialueen strategian yhteenä painopisteenä on asiakaskokemus, ja tavoite on sanallistettu seuraavasti: "Vastaamme lappilaisten odotuksiin ja kannustamme sekä tuemme oman
hyvinvoinnin edistämiseen". Lapin hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin sisältyy myös kansallisen asiakaspalautteen mallin käyttöönotto.

Lähtötilanne

Saamelaisalueen kunnat ja Lapin sairaanhoitopiiri eivät ole säännöllisesti seuranneet tai raportoineet saamelaisille suunnatuista palveluista, kielellisten oikeuksien toteutumisesta tai saamelaisten asiakaskokemuksista. Kunnilta on myös puuttuneet mitattavat tavoitteet saamenkielisten palveluiden osalta. (THL asiantuntijaryhmä 2021: 23.) Saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö selvittävät määrävuosin saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista. Selvitysten mukaan saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saa-tavuudessa on paljon puutteita. (esim. Arola 2020: 44).

THL:n asiantuntijaryhmän mukaan (2021: 23) ”Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeiden, saatavuuden ja yhdenvertaisuuden arviointia hankaloittaa riittämätön tietopohja. Kansallista tai alueellista systemaattista tiedonkeruuta saamenkielisistä ja kulttuurinmukaisista palveluista ja palvelutarpeista ei ole, mikä vaikeuttaa myös saamelaisalueen kuntien palvelujen järjestämistä ja raportointia omasta toiminnastaan.”

Käytänteiden puuttuessa kertynyttä tietoa saamelaisen asiakkaan kokemuksesta ei juurikaan ole. Tiedon puute aiheuttaa sen, että tietoa saamelasille suunnatuista sote-palveluista ja varsinkin  asiakaskokemuksesta on hyvin vähän vertailukohdaksi hyvinvointialueelle siirryttäessä. Jatkuessaan tiedon puute hankaloittaa alueen hyvinvointikertomuksen tekemistä, palveluiden vaikuttavuuden arviointia sekä kehittämistä. Tietojohtamisen periaatteen mukaan palveluita tulisi johtaa perustuen tietoon, ja mikäli relevanttia asiakastietoa puuttuu, se vaikeuttaa kehittämistyötä, sillä sen vaikuttavuutta ei pystytä arvioimaan. Lapin hyvinvointialueella on erityinen vastuu saamelaisen väestön hyvinvoinnin seuraamisesta ja lisäksi laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 7§ velvoittaa Lapin hyvinvointialuetta sekä luomaan väestönsä hyvinvointiin liittyviä tavoitteita että seuraamaan niiden toteutumista, sekä raportoimaan siitä hyvinvointikertomuksissaan sekä tekemään siitä suunnitelmia. Tämän tehtävän onnistuminen vaatii sitä, että ajantasaista tietoa saamelaisväestön asiakaskokemuksesta aletaan kerätä.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 29 § määrittelee, että hyvinvointialueiden on seurattava esimerkiksi palveluidensa laatua, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta. Tätä tietoa on verrattava muiden alueiden tietoon sekä käytettävä sitä toimintansa kehittämiseksi. 

Lapin hyvinvointialueella on kehittämisen vastuu saamenkielisistä sote-palveluista koko Suomen alueella ja sote-palveluiden tuottamisen vastuu saamelaisille saamelaisten kotiseutualueella. Lapin hyvinvointialueella toimii saamen kielen lautakunta, joka toimii asiantuntijaelimenä ja hoitaa Hyvinvointialuelain 33§ määrittelemiä tehtäviä, eli 

1) selvittää, arvioida ja lausua siitä, miten aluevaltuuston päätökset vaikuttavat kielellisten oikeuksien käytännön toteutumiseen;

2) selvittää, arvioida ja määritellä hyvinvointialueen vähemmistökielellä tarjottavien palvelujen tarvetta sekä seurata näiden palvelujen saatavuutta ja laatua;

3) selvitysten, arvioinnin ja seurannan perusteella tehdä aluehallitukselle ehdotuksia toimenpiteiksi kielivähemmistön palvelujen ja palveluketjujen kehittämiseksi sekä henkilöstön kielitaitovaatimuksiksi ja kielitaidon kehittämiseksi.

 

Saamenkielisiä ja -kulttuurinmukaisia palveluita käyttävät asiakkaat palautteen antajina. Tähän ohjausta haettu saamen kielen lautakunnalta ja Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnalta. 

Saamenkielisten ja -kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämisyksikkö palautteen kerääjinä ja käsittelijänä.

Saameksi työskentelevät työntekijät ja heidän esihenkilönsä.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Saamelaisella asiakkaalla olisi hyvä olla mahdollisuus antaa palautetta omalla kielellään. 

Saamelaisilla on ilmennyt luottamuspulaa Suomen valtiota kohtaan, mikä vaikuttanee myös luottamuksen puutteena palvelujärjestelmää kohtaan. Osa sote-palveluihin tarkoitetusta palautteesta annetaankin suoraan Saamelaiskäräjille. Saamelainen asiakas voi kokea paremmaksi antaa palautetta, mikäli se käsitellään  erityisessä, turvallisessa yksikössä. Lapin hyvinvointialueella tämä on saamenkielisten ja -kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämisyksikkö. 

Toimintamallin ydinsisältö

Asiakaspalautteen keruun malli Lapin hyvinvointialueen saamenkielisiin ja -kulttuurinmukaisiin palveluihin. Asiakaspalautteen rakenteessa on huomioitu muutamia keskeisiä asioita saamelaisten sotepalveluiden suhteen, eli kielilain toteutuminen, arjen toimintakyvyn ja palveluiden riittävyyden arviointi sekä palveluntarpeiden piilevyys. Lisäksi lomakkeessa on annettu mahdollisuus ns. matalan kynnyksen palautteeseen, sillä kulttuuriin ei kuulu asioiden kärkkäästi ilmaiseminen. Lisäämällä avoimia kohtia pyritään myös saamaan enemmän tietoa asiakkaan kokemuksesta. 

Kuvassa on lyhyt kuvaus siitä, kenelle, miksi ja mitä kysytään sekä se, missä palaute käsitellään. Sama tieto on jo pidemmässä kuvauksessa.
Yksinkertaistettu ratkaisumalli: kenelle, miksi, mitä ja missä.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Saamelaisen asiakkaan osallisuus toteutuu paremmin, kun hänellä on mahdollisuus antaa palautetta saamastaan palvelusta. 

Konkreettiset muutokset ja parannukset

  • Kokemuksia nostetaan saamen kielen lautakunnan vuosittaiseen kertomukseen
  • Esille nostettuihin syrjinnän kokemuksiin on pystytty reagoimaan: esimerkiksi ilmi on tullut se, että kielilaki ei toteudu, joten esihenkilöille on aloitettu koulutus koskien saamen kielilakia
  • Esille nostettuja palveluntarpeita voidaan huomioida, kun neuvotellaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen käyttökohteista

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Malli on suunniteltu vahvistamaan alkuperäiskansa saamelaisten asiakasosallisuutta heidän kotiseutualueensa (sekä mahdollisesti muualla toteutettaville) sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sen  siirtäminen ei liene mielekästä, mutta sitä voi hyödyntää, kun pyritään parantamaan muiden vähemmistöjen osallisuutta; se kuitenkin vaatii sitä, että vähemmistön erityiskysymyksiä on tiedossa tai niistä otetaan selvää.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Lapin hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Lapin hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Lapin hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)