Kurssi auttaa kehittämään digiosaamista helposti. Sen suorittaminen vaatii kuitenkin aikaa, tietokoneen ja sopivan tilan. Ammattilaisten täytyy saada aikaa kurssin tekemiseen. Selkeä määrittely kurssin kestosta auttaa työntekijää ja esihenkilöä suunnittelemaan ajankäyttöä kurssin suorittamiselle.
Kurssin suunnittelu ja kehittäminen vie paljon aikaa ja vaatii henkilöstöresurssia ja madollisesti taloudellista resurssia esimerkiksi koulutusten hankintaan riippuen organisaation tilanteessa. Sata-alueella kurssin tekemisessä hyödynnettiin jo olemassa olevia verkkokoulutusmateriaaleja. Osaa materiaaleista muokattiin ja lyhennettiin paremmin kurssisisältöön sopivaksi. Koulutuksia on näin onnistuttu hyödyntämään aikaisempaa tehokkaammin.
Kurssin Sisältöä tehtiin yhdessä organisaation asiantuntijoiden, oppilaitosten ja korkeakoulujen opettajien sekä hanketyöntekijöiden kanssa. Yhteistyö helpotti kurssin tekemistä ja kaikki osapuolet hyötyivät siitä. Esimerkiksi digitaalisen vuorovaikutuksen ja etiikan osioita voidaan käyttää myös sote-alan opiskelijoiden opetuksessa.
Kurssin suunnittelussa kannattaa hyödyntää pedagogista osaamista, jotta sisältö tukee oppimista. Sisällön ja tavoitteiden pitää olla selkeitä, menetelmien monipuolisia ja osallistavia. Sisältö kannattaa rakentaa loogisesti niin, että uusi tieto liittyy aiemmin opittuun. Kurssiin kuuluu myös palautekysely, joka auttaa osallistujaa pohtimaan omaa oppimistaan.
Kurssin tavoitteista, sisällöstä ja kohderyhmistä keskusteltiin kehitystyön aikana eri asiantuntijoiden kanssa. Tämä auttoi varmistamaan, että kurssi vastaa tarpeisiin. Mikäli organisaatiossa on kartoitettu ammattilaisten osaamisen nykytilaa ja tunnistettu tiettyjä osaamistarpeita, kannattaa nämä huomioida kurssin sisältöä ja kohderyhmää suunniteltaessa.
Kurssi kannattaa rakentaa niin, että sen voi suorittaa osissa. Osallistuja voi edetä omaan tahtiin ja palata sisältöön myös kurssin jälkeen. Kurssin avulla tietoa esimerkiksi eri järjestelmistä ja niiden käytöstä on koottu yhteen paikkaan ja näin todennäköisesti helpommin löydettävissä.
Digiosaamisen kehittäminen edellyttää myös muutosjohtamista ja johdon sitoutumista. Sen vuoksi yhteistyö toimialueiden kanssa on tärkeää. Kurssin kehittämistyön aikana kuultiin toimialueiden tarpeita ja näkemyksiä.
Kokonaisuutena kurssi on melko iso ja paljon tietoa sisältävä kokonaisuus. Suunnitelma / tiekartta kehittämisestä auttoi aikataulussa pysymisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa. Kehittäminen vaati myös selkeää työ- ja vastuujakoa sekä nimetyn koordinaattorin. Tiedottamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Uutisoinnin on hyvä olla huomiota ja kiinnostusta herättävä.
Kurssin palauteosio on jaettu osiin ja sisältää avoimia kysymyksiä. Osallistujaa ohjataan pohtimaan, mitä hän oppi ja miten sisältö vastasi hänen tarpeisiinsa. Kurssin suoritusmerkinnän saa vasta, kun palautekysymyksiin on vastattu. Palautteet ovat auttaneet kurssin kehittämisessä, ja niitä on jo käytetty Digiosaaja 2.0 -kurssin suunnittelussa. Esimerkiksi kurssin jakaminen useampaan erilliseen osaan helpottaa suorittamista tarvetta vastaavasti. Kurssien toteutuksen on toivottu olevan sisällöllisesti monipuolista koostuen lukumateriaaleista, videoista ja osallistavista elementeistä.
Osaamisen kehittämisen asiantuntijat ovat auttaneet palautekysymysten suunnittelussa.
Digiosaamisen kehittämistä kannattaa pohtia laajempana kokonaisuutena. Pelkästään koulutus ei riitä yksin lisäämään digiosaamista. Organisaatioissa kannattaa pohtia digiosaamisen sisällyttämistä esimerkiksi osaksi kehityskeskusteluja. Digimentori-, tutor- tai -vastaavatoiminnasta on osalla hyvinvointialueista saatu hyviä kokemuksia. Tämä mahdollistaa esimerkiksi matalan digituen yksiköissä ja saattaa edistää tehokkaampaa digiratkaisujen hyödyntämistä.
