Ammattilaisen digituen ja -osaamisen kehittäminen, Satakunnan hyvinvointialue ( RRP, P4, I4 )

Tavoite on kehittää sote-ammattilaisten digituen ja osaamisen kehittämisen malli Satakunnan hyvinvointialueelle.  

Toimintamalli koostuu digivastaava-toiminnasta, perehdytyksestä ja koulutuksesta.

Toimintamallin nimi
Ammattilaisen digituen ja -osaamisen kehittäminen, Satakunnan hyvinvointialue ( RRP, P4, I4 )
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Tavoite on kehittää sote-ammattilaisten digituen ja osaamisen kehittämisen malli Satakunnan hyvinvointialueelle.  

Toimintamalli koostuu digivastaava-toiminnasta, perehdytyksestä ja koulutuksesta.

Toteutuspaikka
Toimintamallia kehitetään Satakunnan hyvinvointialueen ammattilaisille.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Satakunnan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

10.5.2024

Viimeksi muokattu

4.11.2025
Ratkaisun perusidea

Ammattilaisten digituen ja osaamisen kehittämistä edistetään toimintamalliin kuvatuilla kolmella eri menetelmällä: digivastaavatoiminnalla, perehdytyksen ja koulutuksen kehittämisellä. Digivastaavatoiminnalle määritellään tavoitteet ja roolikuvaus. Digivastaavatoiminta on niin sanottua matalan kynnyksen digituki toimintaa eri toimialueilla. Digiosaamiselle määritellään osaamistasot. Osaamista kehitetään kurssi- ja perehdytyskokonaisuuksia kehittämällä. Sisällön koostamisessa hyödynnetään muun muassa Opetushallituksen ja Valtioneuvoston työryhmien määrittelemiä sote-ammattilaisten tulevaisuuden digiosaamisen tarpeita. Tuloksena syntyy kaksi digiosaamisen kurssikokonaisuutta: Digiosaaja 1.0 ja 2.0. Ammattilaisten digiosaamisen vahvistaminen päätettiin alueella aloittaa koulutuksen ja perehdytyksen avulla ja siirtää sekä arvioida digivastaava toiminnan aloittamista myöhemmin.

Toimintaympäristö

Satakunnan hyvinvointialue koostuu kaikkiaan 16 kunnasta ja sen yhteenlaskettu asukasluku on noin 210 000 (v. 2025). Hyvinvointialueen ammattilaisten kokonaismäärä on noin 10.000.

Satakunnan hyvinvointialue on mukana Kestävän kasvun ohjelmassa, jonka rahoituksella puretaan koronakriisin aiheuttamaa hoito- ja palveluvelkaa uudistamalla toimintamalleja ja ottamalla käyttöön digipalveluja. Tavoitteena on parantaa hoitotakuun toteutumista, vähentää eriarvoisuutta, edistää varhaista ongelmien tunnistamista ja ennaltaehkäisyä sekä lisätä palveluiden laatua ja kustannusvaikuttavuutta. (Suomen kestävän kasvun ohjelma.)

Osana hanketta on kehitetty ammattilaisten digiosaamista asiakastyössä toimivien ja heidän esihenkilöidensä sekä osittain myös koko henkilöstön osalta. Satakunnan hyvinvointialueella painotetaan liikkuvia ja kotiin vietäviä palveluja sekä digitaalisten palvelujen integrointia tehokkaaksi kokonaisuudeksi organisaation toimintaan. Keskeisenä tavoitteena on, että asiakkaat saavat tarpeita vastaavaa palvelua oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan, turvata myös henkilöstön saatavuus, riittävyys ja hyvinvointi sekä toiminnan ja rakenteiden sekä palveluiden yhteensovittaminen.(Satakunnan hyvinvointialueen strategia 2023-2025.)

Digipalvelut tuovat mahdollisuuksia esimerkiksi hoitoon pääsyn parantamiselle ja työn tehostamiselle. Se edellyttää kuitenkin suunnitelmallista kehittämistä, johdon ja henkilöstön sitoutumista sekä osaamista. Palvelujen tulee olla asiakaslähtöisiä, saavutettavia ja kustannusvaikuttavia. Automatisointi mahdollistaa resurssien kohdentamisen tehtäviin, jotka vaativat ammattilaisen panosta. Digipalvelut ovat korvanneet perinteisiä yhteydenottotapoja ja muuttaneet ammattilaisten työnkuvaa ja prosesseja. Muutos edellyttää uudenlaista osaamista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Digiosaamisen kehittämisen kohderyhmä on koko Satakunnan hyvinvointialueen henkilöstö (Digiosaaja 1.0). Lisäksi osaamisen kehittämistä halutaan kohdentaa lisäkurssina (Digiosaaja 2.0) sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä heidän esihenkilöille huomioiden kohderyhmälle kansallisesti määritellyt osaamisen kehittämisen tarpeet. Toimintamallin mukaisen digivastaava-toiminnan on suunniteltu kohdentuvan matalan kynnyksen digitukena toimialueilla työskenteleville ammattilaisille, vaikka sitä ei ole toistaiseksi otettu käyttöön. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Satakunnan hyvinvointialueen johtoryhmän päätös edelsi kurssin käyttöönottoa. Johtoryhmässä linjattiin myös kurssien kohderyhmä. Ammattilaisten digiosaamisen kehittämisen tarvetta ja perusteista on kehittämistyön aikana tiedotettu alueen henkilöstötiedotteiden ja hankkeen uutiskirjeen avulla. Kurssisisältöjen valmistelussa yhteistyötä on tehty runsaasti eri vastuu- ja toimialueiden henkilöstön kanssa. Näin monet eri tahot ovat sitoutuneet sisällön valmisteluun. Yhteistyö on pitänyt koko kehitystyön ajan sisällään myös sen suunnittelua, mikä taho vastaa sisällön tarkistamisesta ja päivittämisestä jatkossa. Näistä sopiminen on ollut kehittämisen yksi tavoite ja toiminnan juurruttamisen näkökulmasta keskeistä. Koska kursseilla on runsaasti erilaista sisältöä, on kunkin sisällön asiantuntemusta eri toimialueilla. Lisäksi päivittäminen vaatii työaikaa. Toisaalta vastuiden jakaminen sisällöittäin jakaa myös resurssitarvetta pienemmäksi. Päävastuu sisällön päivittämisen koordinoinnista on henkilöstön osaamisen kehittämisen palveluissa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kurssin suorittajia on ollut paljon.  Digiosaaja 1.0 kurssia on suorittanut yhteensä 4002 Satakunnan hyvinvointialueen ammattilaista  3-10/2025  välisenä aikana. Kurssi mahdollistaa suorittamisen ammattilaisen tarpeita vastaavasti. Osa ammattilaisista on suorittanut vain osan kurssiosioista. Vaikuttaa siltä, että osaamistarve on kohdistunut digiosaamisen perusteisiin eli erityisesti alueen strategiaan pohjautuvaan digivisioon sekä ohjelmistorobotiikkaan ja tekoälyyn, sillä näiden osalta suoritemäärät ovat suuremmat kuin muiden osioiden suoritemäärät. 

Kurssin suorittaneiden kokemuksia kurssin osioista on tulossa lisää myöhemmin.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kurssi auttaa kehittämään digiosaamista helposti. Sen suorittaminen vaatii kuitenkin aikaa, tietokoneen ja sopivan tilan. Ammattilaisten täytyy saada aikaa kurssin tekemiseen. Selkeä määrittely kurssin kestosta auttaa työntekijää ja esihenkilöä suunnittelemaan ajankäyttöä kurssin suorittamiselle.

Kurssin suunnittelu ja kehittäminen vie paljon aikaa ja vaatii henkilöstöresurssia ja madollisesti taloudellista resurssia esimerkiksi koulutusten hankintaan riippuen organisaation tilanteessa. Sata-alueella kurssin tekemisessä hyödynnettiin jo olemassa olevia verkkokoulutusmateriaaleja. Osaa materiaaleista muokattiin ja lyhennettiin paremmin kurssisisältöön sopivaksi. Koulutuksia  on näin onnistuttu hyödyntämään aikaisempaa tehokkaammin.

Kurssin Sisältöä tehtiin yhdessä organisaation asiantuntijoiden, oppilaitosten ja korkeakoulujen opettajien sekä hanketyöntekijöiden kanssa. Yhteistyö helpotti kurssin tekemistä ja kaikki osapuolet hyötyivät siitä. Esimerkiksi digitaalisen vuorovaikutuksen ja etiikan osioita voidaan käyttää myös sote-alan opiskelijoiden opetuksessa. 

Kurssin suunnittelussa kannattaa hyödyntää pedagogista osaamista, jotta sisältö tukee oppimista. Sisällön ja tavoitteiden pitää olla selkeitä, menetelmien monipuolisia ja osallistavia. Sisältö kannattaa rakentaa loogisesti niin, että uusi tieto liittyy aiemmin opittuun. Kurssiin kuuluu myös palautekysely, joka auttaa osallistujaa pohtimaan omaa oppimistaan.

Kurssin tavoitteista, sisällöstä ja kohderyhmistä keskusteltiin kehitystyön aikana eri asiantuntijoiden kanssa. Tämä auttoi varmistamaan, että kurssi vastaa tarpeisiin. Mikäli organisaatiossa on kartoitettu ammattilaisten osaamisen nykytilaa ja tunnistettu tiettyjä osaamistarpeita, kannattaa nämä huomioida kurssin sisältöä ja kohderyhmää suunniteltaessa.

Kurssi kannattaa rakentaa niin, että sen voi suorittaa osissa. Osallistuja voi edetä omaan tahtiin ja palata sisältöön myös kurssin jälkeen. Kurssin avulla tietoa esimerkiksi eri järjestelmistä ja niiden käytöstä on koottu yhteen paikkaan ja näin todennäköisesti helpommin löydettävissä. 

Digiosaamisen kehittäminen edellyttää myös muutosjohtamista ja johdon sitoutumista. Sen vuoksi yhteistyö toimialueiden kanssa on tärkeää. Kurssin kehittämistyön aikana kuultiin toimialueiden tarpeita ja näkemyksiä. 

Kokonaisuutena kurssi on melko iso ja paljon tietoa sisältävä kokonaisuus. Suunnitelma / tiekartta kehittämisestä auttoi aikataulussa pysymisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa. Kehittäminen vaati myös selkeää työ- ja vastuujakoa sekä nimetyn koordinaattorin. Tiedottamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Uutisoinnin on hyvä olla huomiota ja kiinnostusta herättävä.

Kurssin palauteosio on jaettu osiin ja sisältää avoimia kysymyksiä. Osallistujaa ohjataan pohtimaan, mitä hän oppi ja miten sisältö vastasi hänen tarpeisiinsa. Kurssin suoritusmerkinnän saa vasta, kun palautekysymyksiin on vastattu. Palautteet ovat auttaneet kurssin kehittämisessä, ja niitä on jo käytetty Digiosaaja 2.0 -kurssin suunnittelussa. Esimerkiksi kurssin jakaminen useampaan erilliseen osaan helpottaa suorittamista tarvetta vastaavasti. Kurssien toteutuksen on toivottu olevan sisällöllisesti monipuolista koostuen lukumateriaaleista, videoista ja osallistavista elementeistä. 

Osaamisen kehittämisen asiantuntijat ovat auttaneet palautekysymysten suunnittelussa.

Digiosaamisen kehittämistä kannattaa pohtia laajempana kokonaisuutena. Pelkästään koulutus ei riitä yksin lisäämään digiosaamista. Organisaatioissa kannattaa pohtia digiosaamisen sisällyttämistä esimerkiksi osaksi kehityskeskusteluja. Digimentori-, tutor- tai -vastaavatoiminnasta on osalla hyvinvointialueista saatu hyviä kokemuksia. Tämä mahdollistaa esimerkiksi matalan digituen yksiköissä ja saattaa edistää tehokkaampaa digiratkaisujen hyödyntämistä.

Kansikuva
Terveydenhuollon ammattilainen tietokoneen ruudulla.

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt

Kohderyhmä