Henkilökohtainen mentorointi romanityön keinona

Luotu 27.03.2026
Henkilökohtainen mentorointi romanityön keinona
Henkilökohtainen mentorointi romanityön keinona

Tiivistelmä

Mentorointimallin ydinsisältö muodostuu suunnitelmallisesta, tavoitteellisesta ja kulttuurisensitiivisestä mentorointiprosessista. Sitä tukevat ohjaus, yhteistyöverkostot sekä arviointi. 

Toimintaa käynnistäessä tarvitaan paljon matalan kynnyksen esittelyitä palvelusta, yhteistyökuvioiden käynnistämistä sekä jalkautumista eri paikkoihin. Toiminnan käynnistyessä puolestaan korostuvat sitoutuneet ja osaavat mentorit. 

Mentorit pystyvät olemaan joko vapaaehtoisia tai eri alojen työntekijöitä, jotka tekevät mentorointia oman työnsä ohessa. Ennen mentoriksi lähtemistä on hyvä suorittaa mentorointikoulutus (Priima Butti!- hankkeen suunnittelema koulutus tulossa julki viimeistään alkuvuonna 2027)

Henkilökohtainen mentorointiprosessi kestää maksimissaan yhden vuoden ja se tulee sisältämään asiakkaan kanssa säännöllisiä tapaamisia vähintään kerran kuukaudessa. Välillä yksilötavoitteita voidaan edesauttaa myös ryhmätapaamisilla. Toteutetut läksypajat ovat esimerkiksi osoittautuneet toimiviksi keinoiksi saada vertaistukea mutta myös edetä yhdessä kohti tavoitteita aiemmin sitoutuneemmin.  

Mentoreita on hyvä olla useampia, jotta mentoroitavan henkilön on helppoa valita parhaiten itsellensä sopiva henkilö onnistuneen lopputuloksen saamiseksi. Välillä myös yhteisasiakkuudet parinkin eri mentorin kanssa voivat osoittautua hyväksi vaihtoehdoksi.

Toimintamallin lyhyen aikavälin tulokset näkyvät pääasiassa mentoroitavien tilanteessa, mentorointiprosessin toimivuudessa sekä palveluihin kiinnittymisessä. Tulokset ovat todennettavissa seurannan, palautteen ja osallistujakohtaisten arviointien perusteella. Tulokset näkyvät työllistymisinä, koulutuksiin pääsyinä sekä vaikkapa valmiina tutkintoina. 

Toimintamallin pitkän aikavälin vaikuttavuus liittyy pysyviin muutoksiin yksilöiden elämäntilanteissa, romaniväestön asemassa sekä palvelujärjestelmän toimivuudessa. Vaikuttavuus rakentuu lyhyen aikavälin tulosten pohjalta ja edellyttää toiminnan jatkumista pidempiaikaisesti alueella. Keskeistä on, että mentorointi ei ainoastaan ratkaise yksittäisiä tilanteita, vaan muuttaa toimintatapoja ja mahdollisuuksia pysyvästi yhteiskunnassamme.

Kohderyhmä

Opiskelijat
Työikäiset
Työttömät
Vähemmistöt

Vaikutusten itsearviointi

Toimintamalli on itsearvioitu 14.7.2026.

Lue yhteenveto

Priima Butti!- hankkeen verkkosivut

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Romaniväestö kohtaa edelleen valitettavan paljon syrjintää ja ennakkoluuloja yhteiskunnassamme. Ammatin saaminen ja siitä työelämään siirtyminen eivät aina suju ongelmitta ja vastaan saattaa tulla haasteita, joita on yksin uuvuttavaa lähteä selvittämään. 

Myös historiasta kumpuava luottamuspula viranomaisia ja palvelujärjestelmää kohtaan tuovat omat haasteensa. Erityisesti romaninuorten kohdalla koulutuksen keskeyttäminen, epävarmat työpolut sekä identiteettiin liittyvät kysymykset voivat vaikeuttaa kiinnittymistä yhteiskuntaan. Samanaikaisesti palvelujärjestelmä ei aina tunnista tai osaa huomioida romanikulttuurin erityispiirteitä, mikä voi johtaa väärinymmärryksiin ja palveluiden ulkopuolelle jäämiseen.

Tämän vuoksi olemme luoneet henkilökohtaisen mentoroinnin mallin, joka vastaa näihin haasteisiin tarjoamalla luottamukseen perustuvan, kulttuurisensitiivisen ja yksilöllisen tuen muodon, joka toimii sillanrakentajana romaniväestön ja yhteiskunnan välillä lisäten osallisuutta ja luoden uusia mahdollisuuksia. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamallin ensisijainen kohderyhmä on romaniväestöön kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat tukea koulutus-ja työelämän poluilla. Erityisesti malli on suunnattu niille, joiden kiinnittyminen yhteiskuntaan on heikentynyt tai on vaarassa heikentyä esimerkiksi opintojen keskeytymisen myötä.

Henkilökohtaisesti mentoroinnista hyötyvät niin pitkäaikaistyöttömät kuin myöskin nuoret opiskelijat, joilla on vaara opintojen keskeytymiseen ilman tarvittavaa tukea. Välillä keskeyttämisuhan takana saattaa olla kasa väärinymmärryksiä ja kulttuurin välisellä tulkkauksella ja kuuntelulla voidaankin päästä jatkamaan opintoja yhdessä. Pitkäaikaistyöttömiä tai muuten pitkään työelämän ulkopuolella olleita tukiessa usein korostuu koulutuksen päivittäminen tai sen hankkiminen mutta myös oikeanlaiset työnhakutaidot sekä verkostot. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Henkilökohtaisessa mentoroinnissa mentoroitava asiakas voi saapua palveluun useita eri reittejä pitkin. Itse hakeutuen, ohjautuen omalta työllisyysalueeltansa, työpajoilta tai vaikkapa sosiaalipalveluiden puolelta. Usein aluksi on kolmikantatapaaminen, jossa saadaan vähän pohjatietoa asiakkaasta ja asiakas saa itse päättää itse haluaako mukaan vai ei.

Mikäli asiakas haluaa lähteä mukaan kestää mentorointiprosessi maksimissaan yhden vuoden ajan ja sisältää vähintään kerran kuukaudessa tapaamisia mentorin kanssa. Aluksi asiakkaan kanssa täytetään alkukartoituslomake, jonka avulla pystytään käymään yhdessä läpi menneisyys, tämä hetki sekä myös tulevaisuus. Tämä tulee ohjaamaan toimintaa ja tavoitteita eteenpäin.

  1. Yksilötason tavoitteet henkilökohtaiselle mentoroinnille ovat osallisuuden lisääminen sekä uusien mahdollisuuksien saaminen yhdessä. Mentoroinnin avulla yksilö oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan konkreettisemmin, löytää uusia kiinnostuksen kohteita, löytää uskoa tavoitteisiin pääsemisekseen sekä myös kiinnittyy tavoitteisiin pääsemisekseen entistä paremmin.
  2. Koko romaniväestön tasolla pystytään tuomaan esille onnistuneita ura- ja koulutustarinoita, jotka lisäävät uskoa ja toivoa myös muissa. Vertaistuki korostuu. 
  3. Yhteiskunnallisesti lisätiedon ja kulttuurillisen tulkkauksen avulla saadaan vähennettyä ennakkoluuloja sekä kavennettua koulutus- ja työllisyyseroja tehokkaasti. 
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Mentorointiprosessin onnistumista ja vaikuttavuutta pystytään seuraamaan niin määrällisesti kuin myöskin laadullisesti. 

Määrällinen arviointi

  • Seurataan määrää koulutuksen aloittaneista, työkokeiluun päässeistä ja työllistyneistä
  • Seurataan mentorointitapaamisten määrää 
  • Seurataan mentoroitavien määrää ja mentorointisuhteiden kestoa
  • Seurataan keskeyttäneiden määrää
  • Osallistujamäärät eri kohderyhmissä: nuoret / miehet / naiset / keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat

Laadullinen arviointi

  • Mentoroitavan oma kokemus mentorointiprosessista
  • Itsearviointilomakkeiden täyttäminen, joilla pystytään arvioimaan onko osallistujan itsetunto ja usko tulevaisuuteen kasvaneet
  • Palautelomakkeet, joilla saadaan tietoon mentoroitavien kokemus tuesta, ohjauksesta sekä ylipäätänsä mentorointisuhteen laadusta
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Henkilökohtaisen mentoroinnin toimintamallia kehittäessä on hyvä huomioida

  1. Mikäli useampia mentoreita käytettävissä niin selkeät työnjaot ja heidän vahvuuksiensa huomioiminen ovat tärkeitä asioita. Välillä myös useampi mentori yhdelle mentoroitavalle voi olla hyvin toimiva ratkaisu.
  2. Nimetty koordinaattori toiminnalle, joka on kartalla kokonaisuudesta sisältäen mentoroitavien määrän, vapaiden mentorien tilanteen ym.
  3. Olemassa olevat verkostot auttavat tekemään työtä laadukkaasti ja monipuolisesti. Keskeisiä sidosryhmiä ovat työllisyysalueet, oppilaitokset, paikalliset romaniyhdistykset, sosiaalipalvelut
  4. Kohtaamisen- ja ohjauksen taidot yhdistettynä ymmärrykseen palvelujärjestelmästä
  5. Mentorien ymmärrys romanikulttuurista
  6. Riittävät resurssit ovat edellytys toiminnan jatkumiselle. Siksi onkin tärkeää, että pystytään kouluttamaan jatkuvasti uusia mentoreita sekä koordinoimaan ja tukemaan jo olemassa olevia mentoreita
  7. Mentoroinnin toteuttamiseen tarvitaan rauhalliset ja turvalliset tapaamistilat lähellä asiakasta. Hyväksi todettuja tiloja ovat olleet hyvinvointialueen omat tilat sekä kirjastot. Myös kotikäyntejä turvallisiin asiakaskohteisiin voi olla mahdollisuus tehdä. 
  8. Viestintä on tärkeää, jotta palvelusta hyötyvät henkilöt tietävät mahdollisuudesta päästä mukaan, mutta myös saisivat tietoa onnistumisista.

 

Näiden lisäksi olemme hankkeessa pohtineet toiminnan kiinnittymistä palvelujärjestelmän toimivaksi osaksi ja tässä näyttävät korostuvan erityisesti toimintaa koordinoiva henkilö, joka auttaa mentoriksi haluavia, jo mentorina olevia sekä henkilöitä jotka haluavat / hyötyisivät omasta mentorista. Hänen tehtävänään olisi myös mentorointikoulutukseen ohjaaminen mutta myös koulutuksen sisällön kehittäminen. 

 

Toinen tärkeä asia ovat kulut ja niiden korvaaminen. Mentoroitava henkilö voi asua kaukana mentoristansa ja on hyvä miettiä tarvitaanko matkakulujen korvaamista. Toisaalta myös se, että toimiiko mentorointi pelkästään vapaaehtoisten voimin vai voisiko mentorointi sisältyä osaksi jo olemassa olevien työntekijöiden työnkuvaa, jolloin mentoroinnin sitovuus ei tulisi ongelmaksi. 

Toimintamallin ydinsisältö

Mentorointimallin ydinsisältö muodostuu suunnitelmallisesta, tavoitteellisesta ja kulttuurisensitiivisestä mentorointiprosessista. Sitä tukevat ohjaus, yhteistyöverkostot sekä arviointi. 

Toimintaa käynnistäessä tarvitaan paljon matalan kynnyksen esittelyitä palvelusta, yhteistyökuvioiden käynnistämistä sekä jalkautumista eri paikkoihin. Toiminnan käynnistyessä puolestaan korostuvat sitoutuneet ja osaavat mentorit. Mentorit pystyvät olemaan joko vapaaehtoisia tai eri alojen työntekijöitä, jotka tekevät mentorointia oman työnsä ohessa. Ennen mentoriksi lähtemistä on hyvä suorittaa mentorointikoulutus (Priima Butti!- hankkeen suunnittelema koulutus tulossa julki viimeistään alkuvuonna 2027)

Henkilökohtainen mentorointiprosessi kestää maksimissaan yhden vuoden ja se tulee sisältämään asiakkaan kanssa säännöllisiä tapaamisia vähintään kerran kuukaudessa. Välillä yksilötavoitteita voidaan edesauttaa myös ryhmätapaamisilla. Toteutetut läksypajat ovat esimerkiksi osoittautuneet toimiviksi keinoiksi saada vertaistukea mutta myös edetä yhdessä kohti tavoitteita aiemmin sitoutuneemmin.  

Mentoreita on hyvä olla useampia, jotta mentoroitavan henkilön on helppoa valita parhaiten itsellensä sopiva henkilö onnistuneen lopputuloksen saamiseksi. Välillä myös yhteisasiakkuudet parinkin eri mentorin kanssa voivat osoittautua hyväksi vaihtoehdoksi.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Mentorointimalli tuottaa muutosta usealla tasolla: yksilöiden elämäntilanteessa, kohderyhmän asemassa, palvelujärjestelmän toimivuudessa sekä laajemmin yhteiskunnassa. Muutos perustuu luottamuksen rakentumiseen, osallisuuden vahvistumiseen ja toimivampaan vuorovaikutukseen.

Yksilöt pystyvät henkilökohtaisen mentoroinnin avulla olemaan yhteiskunnan aktiivisempia toimijoita, luomaan selkeämpiä tavoitteita omalle tulevaisuudelleen sekä kiipeämään kohti tavoitteitaan yhdessä mentorinsa kanssa.

Yhteisön tasolla korostuvat vertaistuen saaminen, positiiviset roolimallit sekä entistä aktiivisempi osallistuminen yhteiskuntaan.

Palvelujärjestelmä puolestaan kykenee mentoroinnin ja kulttuuritulkkauksen avulla kohtaamaan romaniasiakkaitaan entistä kulttuurisensitiivisemmin. Samalla korostuvat väärinymmärrysten määrän väheneminen ja luottamuksen lisääntyminen.  Nämä muutokset saavat aikaan entistä yksilöllisemmän ja asiakkaan huomioivan kohtaamisen.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Toimintamallin lyhyen aikavälin tulokset näkyvät pääasiassa mentoroitavien tilanteessa, mentorointiprosessin toimivuudessa sekä palveluihin kiinnittymisessä. Tulokset ovat todennettavissa seurannan, palautteen ja osallistujakohtaisten arviointien perusteella. Tulokset näkyvät työllistymisinä, koulutuksiin pääsyinä sekä vaikkapa valmiina tutkintoina. 

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Toimintamallin pitkän aikavälin vaikuttavuus liittyy pysyviin muutoksiin yksilöiden elämäntilanteissa, romaniväestön asemassa sekä palvelujärjestelmän toimivuudessa. Vaikuttavuus rakentuu lyhyen aikavälin tulosten pohjalta ja edellyttää toiminnan jatkumista pidempiaikaisesti alueella. Keskeistä on, että mentorointi ei ainoastaan ratkaise yksittäisiä tilanteita, vaan muuttaa toimintatapoja ja mahdollisuuksia pysyvästi yhteiskunnassamme.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Henkilökohtaista mentorointia pystytään toteuttamaan vapaaehtoisten voimin, muiden työtehtävien osana tai esimerkiksi korvauksia mentoreille maksaen. Toimintatavasta riippuen joitain kustannuksia voi tulla esimerkiksi kulkemisista aiheutuvista kustannuksista tai vaikkapa toimintaa koordinoivasta henkilöstä. 

Kustannukset kuitenkin ovat suhteessa pieniä siihen nähden, että toiminnan avulla pystytään tarjoamaan toimiva ja vaikuttava malli tukemaan alueen romaniväestöä työ- ja koulutuspoluilla.

Mentorointimallia voidaan pitää eräänlaisena investointi tulevaan, joka maksaa itsensä takaisin pitkällä aikavälillä sekä taloudellisina säästöinä että lisääntyneenä hyvinvointina. Sen arvo ei kuitenkaan rajoitu pelkästään rahallisiin vaikutuksiin, vaan se näkyy myös osallistujien parantuneena elämänlaatuna ja yhdenvertaisempana yhteiskuntana.

Mentorointi voidaan nähdä ennaltaehkäisevänä palveluna, joka on edullisempi vaihtoehto kun jo olemassa olevien ongelmien ratkaiseminen. Mentoroinnin avulla pystytään nopeasti vaikuttamaan yksilön elämän suuntaan ja tukemaan häntä kohti tavoitteisiin pääsemistä ilman, että ongelmat kerkeävät kasaantumaan.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamalli on helposti siirrettävissä eri toimintaympäristöihin. Priima Butti!- hankkeen myöhemmin julkaisema mentorointikoulutus vahvistaa toimintamallin siirrettävyyttä entisestään. 

Toteutus voidaan eri alueille tai eri kohderyhmien kanssa hoitaa joko vapaaehtoisten voimin tai syvemmin rakenteisiin liittyen osana eri ammattilaisten työkuvia. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Ennen mentoroinnin käynnistämistä on hyvä varmistaa, että sinulla on riittävät resurssit toimintaan ja henkilö, kuka toimintaa koordinoi. Sitoutuneet mentorit, paikallisten tarpeiden tunteminen sekä tieto mentorointimahdollisuudesta auttavat toimintaa kasvamaan ja kehittymään.

 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimiala
Sosiaalipalvelut
Toimintaympäristö
Etelä-Pohjanmaa
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)