Oma-arviointi 15.12.2023
1: Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Palvelujen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden kehittämisen painopiste oli sähköisten ja liikkuvien palvelujen kehittämisessä sekä yksittäisten palvelumuotojen ja niiden yhteistyöpintojen toimintamallien kehittämisessä.
Sähköisten palvelujen osalta hanketyön merkittävä tulos oli hyvinvointialueen moniammatillisen digisotekeskuksen toiminnan käynnistäminen. Vaikka riittävien sähköisten asiointikanavien ja työvälineiden puuttuminen aivan hankekauden loppuun 12/2023 on hidastanut etätoiminnan merkittävää laajentamista hankkeen kestäessä, hankkeen aikana on saatu kattava ymmärrys eri palvelumuotojen tarpeista ja mahdollisuuksista etätoiminnan kehittämiselle ja luotu pohja laaja-alaiselle yhteistyölle uuden palvelustrategian mukaiseksi digitaalisten palvelujen vahvistamiseksi.
Liikkuvien palvelujen käyttöönottoa edistettiin kuvaamalla ja pilotoimalla toimintamalli harvaan asutuilla alueilla toimivalle monipalveluautolle osana suun terveydenhuollon palveluita ja sairaanhoitajan vastaanottotyötä. Liikkuvien palvelujen laajentaminen on pilottien päätyttyä kirjattu osaksi palvelustrategiaa.
Asumispalvelujen ja kotihoidon palvelujen piirissä olevien ikäihmisten tarpeettomia siirtojen ja päivystyskäyntien vähentämiseksi vahvistettiin asumispalveluyksiköissä ja kotihoidossa toimivan henkilöstön osaamista hoidon tarpeen arvioinnissa ja päivystystilanteissa toimimisessa. Lisäksi otettiin käyttöön kotihoidon päivystävän sairaanhoitajan toimintamalli ja käynnistettiin asumispalvelujen vastuulääkärimallin kehittäminen, joka jatkuu osana RRP-hanketta. Ikäihmisten palveluissa mallinnettiin ja otettiin käyttöön myös asumisen arviointijakso palvelutarpeen mukaisen asumispalvelun takaamiseksi asiakkaalle.
Terveysasemien vastaanottopalvelujen saatavuuteen on koko hankekauden ajan heijastunut toisaalta covid-pandemian aiheuttama kuormitus ja toisaalta suuret haasteet terveydenhuollon henkilöstön riittävyydessä. Työntekijäpulaan vastaamiseksi on otettu käyttöön urapolkumalli (terveyskeskuslääkäri 2.0 ja sotekeskushoitaja 2.0), joiden avulla on pystytty parantamaan ammattilaisten työhyvinvointia sekä työn veto- ja pitovoimaa. Vastaanottotyön uudelleen organisoituminen moniammatillisen tiimimallin mukaisesti on jatkunut koko hankekauden ajan ja hoitoonpääsy on pysynyt hyvällä tasolla (92 %/14 vrk) hankekauden erityisistä haasteista huolimatta.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa otettiin käyttöön HTA-hoitajan ja etäpsykiatrin yhteistyömalli ja päivitettiin hoitoon pääsyyn liittyviä prosesseja. Hankkeen päättyessä hoitoonpääsy mielenterveys- ja päihdepalveluissa oli 96 %/14 vrk. Palvelun oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden vahvistamiseksi kuvattiin aikuisten ahdistuneisuuden sekä aikuisten ADHD:n kattavat, monialaiset hoito- ja palveluketjut.
Lisäksi hankkeessa kehitettiin toimintamalleja suun terveydenhuollossa, alaikäisten päihdepalveluissa ja lapsiperhepalveluiden palvelutarpeen arvioinnissa.
2: Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Toiminnan painopisteiden siirtämisessä ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan suuntaan ovat korostuneet eri toimialueita poikkileikkaavien, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien toimintamallien ja rakenteiden kehittäminen.
Elintapaohjauksen toteutumista hyvinvointialueella vahvistettiin laatimalla näyttöön perustuva moniammatillinen elintapaohjauksen polku ja kuvaamalla se osaksi hyvinvointialueen hoito- ja palveluketjujen ammattilaisille ja asiakkaille suunnattua verkkokokonaisuutta, kokoamalla elintapaohjauksen kehittämisen suuntaviivat alustavaksi toimintasuunnitelmaksi lähivuosille ja toteuttamalla ammattilaisille elintapaohjaukseen ja liikuntaneuvontaan liittyviä koulutuksia. Hankkeen myötä on myös perustettu maakunnallinen elintapaohjauksen verkosto, joka vahvistaa hyvinvointialueen ja alueen muiden toimijoiden yhteistyötä elintapaohjaukseen liittyvissä asioissa. Lisäksi luotiin ja pilotoitiin linkkihenkilö-toimintamalli, jolla vahvistettiin asiakkaiden ohjautumista myös muiden kuin hyvinvointialueen toimijoiden toteuttamaan elintapaohjaukseen liittyvään toimintaan.
Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn tehostamiseksi hyvinvointialueelle luotiin pysyvä väkivallan ehkäisemisen koordinaatiorakenne, vahvistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamista lähisuhdeväkivallan havaitsemisessa ja sen puheeksi ottamisessa sekä päivitettiin ja vakiinnutettiin alueelliset toimintamallit väkivallan riskinarvioinnissa, havaitsemisessa, puheeksi otossa ja palveluohjauksessa.
Rakenteellisen sosiaalityön systemaattista käyttöönottoa edistettiin ottamalla käyttöön sosiaalisen raportoinnin verkkolomake ja toimintamalli raporttien käsittelylle. Sosiaalisen raportoinnin tavoitteena on välittää sosiaalityön kentällä esiin nousevaa tietoa ja hiljaisia signaaleja alueen asukkaiden hyvinvoinnista tiedolla johtamisen ja päätöksenteon käyttöön.
Ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä toteutettu ammattilaisille suunnatulla koulutussarjalla ja useilla asukkaiden arkiympäristöihin suuntautuneilla viestintäkampanjoilla.
Maksutonta ehkäisyvälineiden jakelua laajennettiin kaikille alueen alle 25-vuotiaille. Alle 25-vuotiaiden raskaudenkeskeytysten määrä alueella on kääntynyt laskuun.
Hyvinvointialueen järjestöyhteistyön rakenteet ja järjestökoordinaation tehtävät kuvattiin ja otettiin käyttöön.
Lisäksi käynnistettiin hyvinvointialueella sosiaalisen luototuksen myöntäminen, otettiin käyttöön eroneuvonnan toimintamalli ja itsemurhien ehkäisyn alueellinen toimintasuunnitelma, kokeiltiin etsivän vanhustyön toteuttamista kirjekampanjalla ja luotiin toimintamalli päivätoiminnan toteuttamiseksi yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa.
3: Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Hanketyön myötä hyvinvointialueella käynnistettiin systemaattinen laatutyö ja sen kehittäminen laatuohjelman käyttöönoton, laatutyön koordinaatiorakenteiden luomisen, säännöllisen laaturaportoinnin käynnistämisen ja keskeisten prosessien kuvaamisen muodossa. Systemaattinen asiakaskokemuksen mittaaminen käynnistettiin kaikilla toimialueilla ja sitä on laajennettu asteittain. Lisäksi määriteltiin asiakaskokemuksen johtamisen toimintamalli ja prosessit.
Kansallisten tavoitteiden mukaisesti vahvistettiin mielenterveyden häiriöiden hoitoon ohjautumista ja hoidon vaikuttavuutta psykososiaalisten menetelmien käyttöön ottamisella. Koulu- ja oppilashuollossa otettiin ja vakiinnutettiin käyttöön nuorten masennuksen interventio IPC, aikuisten mielenterveyspalveluissa koulutettiin ammattilaisia kattavasti ohjatun omahoidon, kognitiivisen lyhytterapian ja terapianavigaattorin käyttöön.
Kuntoutuspalveluissa vahvistettiin erityisesti etäyhteydellä toteutuvan kuntoutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Lasten puhe- ja toimintaterapiassa vakiinnutettiin e-ohjauksen toimintamalli, joka mahdollistaa etäkuntoutuksen käytön tasalaatuisesti asiakkaan toimintakyvystä ja resursseista riippumatta ja samalla parantaa kuntoutuksen saatavuutta ja oikea-aikaisuutta. Lisäksi vahvistettiin fysio- ja toimintaterapian ammattilaisten osaamista etäkuntoutuksen toteuttamisessa luomalla kattava etäterapian perehdytyspolku osaksi kaikkien terapeuttien perehdytysohjelmaa.
Lisäksi tuettiin Lapset puheeksi -menetelmän ja -palvelumallin käyttöä ja juurruttamista, vastuutyöparimallin käyttöönottoa, Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmätoimintaa, kuvattiin lasten ja nuorten ADHD:n hoito- ja palveluketju ja yhdenmukaistettiin ja sujuvoitettiin aikuisten prediabeetikoiden ja tyypin 2 diabeetikoiden hoitokäytäntöjä
4: Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi kehitettiin useita toimialuerajat ylittäviä yhteistyömalleja. Hanketyönä otettiin käyttöön yhteinen tilannekeskus, jossa edustettuna ovat ensihoito, pelastustoimi, sosiaali- ja kriisipäivystys sekä ikääntyneiden asiakasohjaus ja keskitetty kaikkia asiakasryhmiä palveleva yhteinen omais- ja perhehoitokeskus Onneli. Lasten ja nuorten palveluissa kehitettiin ja vakiinnutettiin käyttöön paljon palveluja tarvitsevien lasten yhteisasiakasohjauksen toimintamalli, lasten perustason kuntoutusohjauksen malli ja lasten kuntoutuksen moniammatillinen työryhmä.
Pohjois-Karjalan alueen perhekeskustoimintaa vahvistettiin muun muassa laatimalla perhekeskuksen toimintasuunnitelma hyvinvointialueen valtuustokauden ajaksi, tarkentamalla perhekeskuskoordinaattorien tehtävänkuvaa ja kasvattamalla koordinaattorien määrää.
Terveysasemilla luotiin pilottien myötä toimintamallit jalkautuvalle sosiaaliohjaukselle ja lähihoitajan monipuoliselle tehtävänkuvalle osana terveysaseman moniammatillista tiimiä-
Lisäksi toteutettiin monialaisen johtamisen valmennusta esihenkilöille, kartoitettiin mahdollisuuksia yhtenäiseen toimintakyvyn arviointiin sosiaali- ja terveydenhuollon yhdyspinnoilla, kehitettiin moniammatillista asunnonmuutostyöprosessia, alueellista apuvälinetyön mallia ja päihdesosiaalityön prosessia mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
