Lainaa aikaasi -toimintamalli tarjoaa eri toimijoille tavan kutsua uusia vapaaehtoisia mukaan ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen ilman pidempiaikaista sitoutumista tehtäviin. Ideana on, että vapaaehtoinen lainaa omaa aikaansa ikäihmisten ilahduttamiseen tai auttamiseen itselleen sopivalla tavalla. Näin vapaaehtoinen saa mahdollisuuden kokeilla vapaaehtoistoimintaa matalalla kynnyksellä. Positiivinen kokemus voi edistää vapaaehtoistoimintaan mukaan lähtemistä jatkossakin.
Paikkakunnalla järjestetään säännöllisesti Lainaa aikaasi -kampanja, jonka aikana kirjastoon pystytetään avunlainauspiste määräajaksi. Vapaaehtoinen täyttää avunlainauskortin, josta valitsee itselleen sopivan auttamistavan ja määrän. Kortin voi täyttää myös sähköisesti verkossa. Lisäksi ikäihmisellä tai hänen läheisellään on mahdollisuus ilmoittaa avuntarpeesta avunpyyntökortilla. Kampanjaa koordinoiva henkilö yhdistää apua tarvitsevan ikäihmisen ja avunlainaajan.
Toimintamallin tavoitteet:
- Kutsutaan uusia vapaaehtoisia lainaamaan omaa aikaansa ikäihmisten ilahduttamiseen ja auttamiseen heille itselleen sopivalla tavalla.
- Edistetään hyvinvointialueen, kunnan, seurakunnan ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä vapaaehtoistoiminnassa.
- Madalletaan vapaaehtoistoimintaan osallistumisen kynnystä.
Toimintamallin hyödyt:
- Vähäisten resurssien jakaminen toimijoiden kesken
- Koordinoijan työpanos määräaikaista
- Vapaaehtoisille helppo tapa osallistua kertaluonteisesti
- Osallistuminen mahdollista yksin, kaksin tai ryhmänä
- Mahdollistaa luovien ratkaisujen kokeilun vapaaehtoistoiminnassa
Miksi?
- Kertaluonteisten ja lyhytkestoisten tehtävien tarjoaminen helpottaa vapaaehtoistoimintaan osallistumista.
- Ikäihmisten hyvinvoinnin tukemiseen tarvitaan kaikkien apua. Jo pienikin apu voi lisätä niin ikäihmisen kuin vapaaehtoisen hyvinvointia sekä edistää yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksia.
- Ikäihmisten parissa tapahtuvan vapaaehtoistoiminnan koordinaatioon tarvitaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
Ikäihmisten osuus väestössä kasvaa tulevaisuudessa ja väestöennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden osuus Suomessa vuoteen 2030 mennessä on jopa 25,6 %. Hyvinvointialueen palveluverkkouudistuksen myötä palveluita karsitaan pieniltä paikkakunnilta, joten erilaisten toimintamallien kehittäminen ikäihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi on tarpeen. Vapaaehtoistoiminnalla on oma roolinsa ikääntyneiden selviytymisen turvaamisessa omassa toimintaympäristössään.
Ikäihmisten parissa tapahtuvalla vapaaehtoistoiminnalla on pitkät perinteet ja useat järjestöt tekevätkin sitä menestyksekkäästi. Isoissa kaupungeissa toiminnan koordinaatio on ammattimaista ja se tapahtuu usein palkallisten henkilöiden toimesta. Pienillä paikkakunnilla yhdistysaktiivit ovat itsekin ikääntyneitä ja kokevat vastuun koordinoinnista raskaaksi. Uhkana on toiminnan hiipuminen tämän henkilön jättäytyessä pois toiminnasta. Tämän vuoksi etenkin pienille paikkakunnille tarvitaan uusia ideoita ja kokeiluja, kuinka kutsua ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan.
Hyvinvointialueuudistuksen myötä tiedonkulku kunnan, hyvinvointialueen sekä kolmannen sektorin välillä on merkittävästi heikentynyt organisaatiorakenteen ja työtehtävien muutosten vuoksi. Tämä on johtanut haasteisiin ikäihmisten parissa tapahtuvan vapaaehtoistoiminnan sujuvuuden näkökulmasta. Eri toimijoiden välinen tiiviimpi yhteistyö vapaaehtoistoiminnan koordinoinnissa on järkevää rajallisten resurssien vuoksi. Kuntien ikääntyvien asukkaiden ja hyvinvointialueiden palveluiden piirissä olevien asiakkaiden rajapinnat ovat häilyviä ja tämä osaltaan vahvistaa yhteistyön tärkeyttä.
Kunnille kuuluu edelleen asukkaidensa hyvinvoinnin ennaltaehkäisevät toimet. Tämän vuoksi kunnan on tärkeää olla osa vapaaehtoistoiminnan yhteistyörakenteita yhdessä järjestöjen ja hyvinvointialueen kanssa. Vapaaehtoistoiminnalla voidaan lisätä niin vapaaehtoisen kuin autettavan hyvinvointia ja osallisuutta, joten kuntien on järkevää tarjota asukkailleen erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan.
Vapaaehtoistoiminnan murros
Vapaaehtoistoiminnan kenttä on ollut viime aikoina murroksessa. Uusien vapaaehtoisten löytäminen, ihmisten innostuksen ylläpitäminen ja toiminnan pitkäjänteisyyden varmistaminen ovat olleet haasteena. Etenkin pidempiaikaista sitoutumista vaativiin vapaaehtoistehtäviin lähtemistä suunnitellaan entistä tarkemmin.
Toisaalta Vapaaehtoistyö Suomessa 2021 -tutkimusraportin mukaan 38 % sellaisista vastaajista, jotka eivät olleet kuluneen vuoden aikana tehneet vapaaehtoistyötä, haluaisi osallistua toimintaan, jos heitä pyydettäisiin mukaan. Vastausten perusteella vapaaehtoistoimintaan osallistumista helpottaisi se, jos tarjolla olisi kertaluonteisia ja lyhytkestoisia tehtäviä ja jos oma elämäntilanne olisi sopivampi. Raportin mukaan ihmisillä on tarve yhteisölliseen ja merkitykselliseen toimintaan, mutta yhteisöllisyyden luonne on muuttunut. Omaan kylään, kaupunginosaan, seurakuntaan tai urheiluseuraan ei välttämättä enää sitouduta vahvasti. (Vapaaehtoistyö Suomessa 2021 -tutkimusraportti, Taloustutkimus).
Myös Kansalaisareenan Kohti tulevaa -hankkeen (2022–2024) tuottama Tulevaisuuskatsaus sekä tulevaisuusverkostossa tehdyt havainnot ja skenaariot ovat ohjanneet toimintamallin suunnittelua. Tulevaisuuskatsauksen mukaan rohkeus kyseenalaistaa totuttua ja taito muuntautua ovat vapaaehtoistoiminnan elinehto. Vapaaehtoistoimintaa muotoillaan parhaiten antamalla ihmisten käyttää omia taitojaan ja osaamistaan.