Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Sosteri on alueen (Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava) sosiaali- ja terveyspalvelujen pääjärjestäjä, Rantasalmi ja Sulkava hankkivat peruspalvelut ostopalveluina.
Savonlinnassa toimiva yhteistyöjärjestö Savonlinnan Seudun Kolomonen ry mahdollistaa yhdistysten, yhteisöjen ja muiden kansalaistoimijoiden keskinäistä yhteistoimintaa sekä kehittää verkostoitumista kansalaistoiminnan, julkisen sektorin ja yhdistysten välillä. Alueella toimii noin 1000 yhdistystä.
Lähtötilantessa haluttiin lisää tietoa asiakaskokemuksista ja palvelun laadusta. Asiakkaat ja yhdistykset eivät päässeet riittävästi vaikuttamaan palvelujen kehittämiseen. Yhdistystyöpajatoiminnan tavoitteena on luoda yhteiskehittämisen foorumi lisäämään asiakasosallisuutta. Sosterin asiantuntijat ja alueen yhdistysten kokemusasiantuntijat työskentelevät tasavertaisesti asiakaslähtöisten palvelupolkujen ja kansalaistoiminnan kehittämiseksi.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kehittämistyö tehdään sote-uudistuksen keskellä asiakkaiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja palvelujen vahvistamiseksi. Toiminnalla pyritään samalla hillitsemään kasvavia sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia ja kohdentamaan palveluja oikea-aikaisesti niitä eniten tarviseville. Kehittämistyössä selkeytetään kolmannen sektorin roolia hyvinvontipalvelujen tuottamisessa.
Yhdistystyöpajoilla madalletaan yhdyspintoja, sujuvoitetaan prosesseja, tuetaan osallisuutta sekä pyritään löytämään uusia keinoja ennaltaehkäistä sairauksia ja toimintakyvyn heikkenemistä. Toiminnalla vahvistetaan yksilön ja yhteisön voimavaroja sekä vähennetään sairauden tai sosiaalisen tilanteen heikentymisen riskitekijöitä.
Kohderyhminä ovat hyvinvointi- ja sote-alan yhdistyksissä toimivat ihmiset, palveluja käyttävät asiakkaat ja omaiset sekä Sosterin henkilökunta. Asiakasymmärrystä ja eri näkökulmia työpajatoimintaan antavat Sosterin moniammatillinen henkilökunta ja asiakkaat, alueen yhdistykset, hankkeet, oppilaitokset ja muut kehittämistyöstä kiinnostuneet toimijat. Tietoa työpajasta levitetään laajasti, jotta kaikki halukkaat pääsevät yhdistysten kautta vaikuttamaan sote-palvelujen kehittämiseen.
Kukin yksittäinen yhdistystyöpaja rakentuu asiakasymmärrykseen perustuvaan aihealueeseen, mikä on ennalta määrätty ja selkeästi rajattu. Työpajassa aiheesta alustaa Sosterin asiantuntija tai vastaava. Eri toimijoiden muodostamissa ryhmissä paneudutaan aiheeseen, prosessien pullonkauloihin sekä kehittämisajatuksiin.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Eri alojen yhdistysten kokemukset ja osaaminen sekä Sosterin asiantuntijoiden substanssiosaaminen otetaan käyttöön asiakkaan palvelujen turvaamiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Olennaisena tavoitteena on myös ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen ja ylläpitäminen alueen asukkaiden hyväksi. Käytössä on yhteiskehittämisen foorumi, jonka myötä keskinäinen kanssakäyminen, yhteistyö ja tiedonkulku paranevat. Toiminnalla vahvistetaan myös moniammatillista ja -toimijaista verkostoyhteistyötä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Seuranta ja arviointi:
- miten paljon työpajat poikivat jatkokehitystyötä Sosterissa ja yhdistyksissä
- missä määrin yhdistykset ovat saaneet Sosterin asiantuntijoita yhdistysten tilaisuuksiin, paljonko siellä on ollut osallistujia sekä millainen on osallistujapalaute
- palautetta kootaan eri kanavia hyödyntämällä, mm. idealaatikot, sähköiset ideointityökalut, yleisönosastot, Savonlinnan Seudun Kolomonen ry:n yhdistysryppäiden työskentely, paikallisten kumppanuuspöytien kautta tulevat ideat yms. väylät
- millaisia muutoksia on tapahtunut toimintatavoissa
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Keskeisintä toiminnan käyttöönotossa ja juurruttamisessa ovat sote-organisaatioiden ja yhdistysten toimintaan sitoutuneet ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat. Toimintaan tarvitaan työpanosresurssia (henkilöstöä ja aikaa) sekä ryhmätoimintaan soveltuvat tilat. Työpajoja pidetään säännöllisesti. Työpajoissa pidetään alustuksia ja keskustelut tapahtuvat ryhmissä esimerkiksi learning cafe -tyyppisesti. Asioiden ylös kirjaaminen ja niiden jakaminen osallistujille, jatkotyöskentelyn vastuuttaminen ja seuranta ovat keskeinen osa toimintaa. Työpajoja voidaan järjestää myös virtuaalisesti.
