Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Ammatillisissa opinnoissa keskeyttää vuosittain moni opiskelija negatiivisin perustein, ja heistä usea eroaa ilman, että heitä tavoitetaan tai ohjataan tuen piiriin. Eniten keskeyttämisiä tapahtuu nuorten aikuisten ikäryhmässä, ja lähes puolet keskeytyksistä sijoittuu opintojen alkuvaiheeseen.
Lisäksi monilla nuorilla on useita tuen tarpeita ja puutteita opiskelukyvyssä, mutta he eivät saa riittävää tai oikea-aikaista tukea. Osa ohjautuu opiskelemaan, vaikka opiskelukunto ei riitä, ja osa jää ilman monialaista, riittävän vahvaa tukea opintojen aikana tai niiden keskeytyessä. Mielenterveys-, sosiaali- ja nuorisopalvelut eivät aina tavoita nuoria, ja yhteistyö eri toimijoiden välillä on hajanaista. Tuki näyttäytyy nuorelle päällekkäisenä ja koordinoimattomana, mikä heikentää sitoutumista ja luottamusta.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen kuuluu 19 kuntaa, joista viisi on kaupunkeja (Iisalmi, Kiuruvesi, Kuopio, Suonenjoki, Varkaus).
Toiminta ja kehittäminen toteutettiin pääosin Kuopion ja Siilinjärven alueilla sekä osin myös Varkauden ja Iisalmen seuduilla. Hankkeen tulosten käyttöön ottaminen koskettaa koko Pohjois-Savon hyvinvointialuetta.
Toiminta kiinnittyy vahvasti Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Kuopion kaupungin ja Savon koulutuskuntayhtymän strategisiin painopisteisiin. Nämä painopisteet on kuvattu mm. hyvinvointisuunnitelmassa ja hyvinvointialueen strategiassa.
Kehitystyön tarpeiksi nousivat tarpeet nuorten tuen ja palvelujärjestelmän kehittämiseen. Keskeistä oli vahvistaa huono-osaisuusriskissä olevien nuorten hyvinvointia, toimijuutta ja osallisuutta sekä parantaa heidän toiminta- ja opiskelukykyään ja kiinnittymistään koulutukseen tai niille johtaville poluille.
Lisäksi kehitystyötä tarvittiin tuen oikea-aikaisuuden ja kohdentumisen parantamiseen sekä monialaisen yhteistyön ja osaamisen vahvistamiseen. Palveluverkoston yhteentoimivuudessa, roolien selkeydessä ja toimintakäytännöissä on kehittämistarpeita, jotta tuki muodostuu nuoren näkökulmasta saumattomaksi ja vaikuttavaksi.
(Samalla on tarve lisätä osallistavia ja yhteisöllisiä toimintamalleja oppilaitoksen arjessa ja nuorten vapaa-ajalla sekä varmistaa, että kehitetyt toimintamallit vakiintuvat pysyviksi osiksi palvelurakenteita. Usean eri organisaation edustajan läsnäolo mahdollistaa toimintamallin vakiintuneeksi käytännöksi laaja-alaisesti.)
Hankkeen kohderyhmänä ovat toisen asteen opintoja suunnittelevat, toisella asteella opiskelevat ja opintonsa keskeyttäneet 16–29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, joiden opiskelukuntoisuus ei riitä opiskeluun ja heillä on suuria vaikeuksia kiinnittyä opintoihin tai riski niihin. Kohderyhmänä ovat myös nuorten kanssa työskentelevät, monialaiseen asiakastyöhön osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon, opiskeluhuollon, nuorisotyön, toisen asteen oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijat.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kaikki toisella asteella opiskelevat nuoret, kumppaniverkosto sekä kohderyhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset. Lisäksi monialainen asiakastyö vaikuttaa myös koko alueen ammattilaisiin ja asukkaisiin.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Monialaisen asiakastyön mallien käyttöönotolla pyritään vahvistamaan nuorten oikea‑aikaista, sujuvaa ja osallistavaa palvelupolkua sekä luomaan rakenteisiin pysyvät yhteistyön tavat. Mallien tavoitteena on varmistaa, että nuori saa tarvitsemansa tuen ilman palvelukatkoksia ja että hänen toimijuutensa ja osallisuutensa vahvistuvat koko prosessin ajan.
Keskeisenä muutoksena tavoitellaan monialaisen yhteistyön systematisoitumista. Toimintamallit tuovat yhteen eri toimijoiden osaamisen ja selkeyttävät vastuunjakoa yhteisen ajan, työparityön ja nimettyjen henkilöiden käytäntöjen avulla. Tämä parantaa palvelujen saavutettavuutta ja vähentää tilanteita, joissa nuori jää palvelujen väliin. Samalla työntekijöiden valmiudet monialaiseen työskentelyyn vahvistuvat valmennuksen, työparituen ja yhteiskehittämisen kautta.
Hankkeen aikana tavoitteena on rakentaa selkeät yhteistyömallit ja testata niiden toimintatapoja yhdessä organisaatioiden kanssa sekä selkeyttää opintojen nivelvaiheiden tiedon ja tuen siirtymistä. Monialaiset asiakastyönmallit tähtäävät siihen, että nuorten palvelupolku on eheä, toimijoiden välinen yhteistyö on rakenteellista ja sujuvaa ja monialainen työskentely muodostuu pysyväksi osaksi ammattilaisten toimintaa.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Esihenkilöiden ja ammattilaisten tapaaminen
- Yhteistyön ja kehittämiskohteiden kartoitus
- Yhteinen keskustelu ja suunnitelma kehittämisen kohteiden toteutuksesta
Työpajat
- Työpajoja voi toteuttaa eri tavoin, esimerkiksi kokoamalla kehittämistyöryhmän tai osallistuttamalla kehittämistyöhön palvelualueen ammattilaisia. Työpajan voi toteuttaa niin, ettei kaikkien ammattilaisten tarvitse olla samassa paikassa yhtä aikaa, vaan ammattilaiset voivat osallistua kehittämistyöhön etänä.
- Yhteiskehittäminen ja keskustelu: aktiivinen kuuntelu ja ongelmien ratkominen
Toimintamallin luominen
- Työpajassa tuotettiin toimintamalli, joka sisältää ohjeet yhteiseen työskentelyyn ja tiedonsiirtoon eri organisaatioille.
- Määritellään johdon ja ammattilaisten vastuut ja roolit.
- Yhteistyö esihenkilöiden ja ammattilaisten kanssa kehittämisen kaikissa eri vaiheissa on oleellista.
Käyttöönotto
- Toimintamallin hyväksyntä esihenkilöillä
- Toimintamallin esittely ammattilaisille: koulutustilaisuudet ja infot eri toimijoille
- Esihenkilöt tiedottavat työntekijöitä mallien käytöstä
- Jatkossa helposti saatavilla olevat ohjeet. Toimintamallin vieminen tiedonhallintajärjestelmään
- Ammattilaisten ja asiakkaiden viestintä
Toiminnan jatkuminen
- Kokemukset mallin käytöstä
- Tehdään tarvittavia muutoksia toimintamalliin havaintojen ja kokemusten perusteella: ammattilaisten tyytyväisyyden ja asiakaspalautteiden seuranta
- Toimintamalli osaksi arjen toimintaa
