Vertaistuellinen ja voimaannuttava tuki
Vertaistuellinen ja voimaannuttava tuki
Vertaistuellinen ja voimaannuttava tuki on ihmisen tarpeisiin räätälöityä tukea. Se muodostuu sote-järjestöjen tarjoamasta tuesta, vertaisuudesta sekä vapaaehtoisuudesta. Tuki mahdollistaa voimavarojen, voimaantumisen ja toiveikkuuden vahvistumisen.
Toimintamallin nimi
Vertaistuellinen ja voimaannuttava tuki on ihmisen tarpeisiin räätälöityä tukea. Se muodostuu sote-järjestöjen tarjoamasta tuesta, vertaisuudesta sekä vapaaehtoisuudesta. Tuki mahdollistaa voimavarojen, voimaantumisen ja toiveikkuuden vahvistumisen.
Kuva
Toimintamallin perusidea on tarjota yksilöllistä, joustavaa ja pitkäkestoista tukea ihmisille, joiden arkea kuormittavat moninaiset psykososiaaliset haasteet ja jotka ovat vaarassa jäädä palveluiden, osallisuuden tai työ- ja koulutuspolkujen ulkopuolelle.
Mallin ydinajatus on, että toimintakyky ja osallisuus vahvistuvat, kun tuki rakentuu ihmisen omista tarpeista käsin ja etenee hänen tahdissaan. Toimintamallissa yhdistyvät ammatillinen tuki sekä vertaistuellinen toiminta. Käytännössä tämä tarkoittaa:
- Rinnalla kulkevaa yksilöllistä tukea, jossa hyödynnetään luovia ja toiminnallisia sekä luontolähtöisiä menetelmiä
- Vertaisryhmiä, jotka vahvistaa osallisuuden kokemusta ja vähentää yksinäisyyttä.
- Työparimallia, jossa ammattilainen ja kokemustoimija toimivat aitona työparina
Keskeistä on, että malli ei ole yksittäinen palvelu, vaan kokonaisuus, joka yhdistää eri toimijoita ja tukimuotoja. Se madaltaa avun hakemisen kynnystä, vahvistaa toimintakykyä ja tukee ihmisten siirtymistä kohti koulutusta, työllistymistä ja aktiivista osallisuutta.
Toimintamalli perustuu käytännön kokemuksiin Voimaa ja valoa elämään -hankkeessa (ESR+) toteutetusta pitkäkestoisesta tukityöstä, ja sitä on kehitetty yhdessä osallistujien, ammattilaisten ja vapaaehtoisten kanssa.
Hankkeen suunnitteluvaiheessa on monessa Etelä-Savon alueen yhteistyöneuvottelussa sekä ammatillisten sote-järjestöjen asiakastyössä noussut esiin tarve löytää yksilöllisiä, joustavia ja ihmisten toimintakyvyn mahdollistavia tukimuotoja erittäin kuormittavissa elämäntilanteissa eläville henkilöille. Vaikeat elämäntilanteet ja tilannekohtaiset tai pidempiaikaiset yksinäisyyden tunteet rajoittavat toimintakykyä ja haittaavat/estävät henkilön osallistumismahdollisuuksia työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin tai opiskelu- ja työelämään.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat:
- Nuoret aikuiset, joilla on monia omaa toimintakykyä haastavia psykososiaalisia haasteita elämässä.
- Lapsiperheet, jotka tarvitsevat erityisjärjestelyjä arjen sujumisen ja yhteiskuntaan osallistumisen varmistamiseksi.
- Työikäiset, joilla on paljon omaa elämää kuormittavia tekijöitä.
Toimintamallin kohderyhmää ovat myös vapaaehtoistoimijat ja vertaisohjaajat.
Toimintamallia on kehitetty Voimaa ja valoa elämään (ESR+) hankkeen yksilöllisestä pitkäkestoisesta tukityöstä saatujen kokemusten, palautteiden ja havaintojen avulla. Vapaaehtoiset ovat olleet merkittävässä roolissa toimintamalliin liitettyjen työparityöskentelyn ja vertaisryhmien kehittämisessä.
Toimintamallin juurtuminen edellyttää suunnitelmallista käyttöönottoa, monialaista yhteistyötä sekä riittäviä resursseja. Tavoitteena on, että malli tai sen osia integroidaan osaksi ammatillisten sote-järjestöjen arjen perustyötä.
Toimintamalliin liittyvät seuraavat kuvaukset:
- Yksilöllinen psykososiaalinen tukityö
- Työparityöskentely
- Vertaistukiryhmien ohjaajan oppaat
- VoimaRyhmä
- Yksinhuoltajien vertaistukiryhmä
- Itsenäistymisvaiheessa olevien erityisnuorten vanhempien vertaistukiryhmä
- Uupumuksesta uuteen alkuun vertaistukiryhmä
Löydät kuvaukset liitteistä. Niistä käyvät ilmi tarvittavat resurssit.
Toimintamallissa kuvattujen toimintojen avulla on pystytty vahvistamaan merkittävästi osallistujien hyvinvointia, toimintakykyä ja osallisuutta. Pitkäkestoinen, yksilöllinen psykososiaalinen tuki, joka on sisältänyt ammatillisten sote-järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä ja vertaisuutta on vastannut hankkeen kohderyhmien tarpeisiin.
Arviointitulosten perusteella (1-5):
- Osallistujien toiveikkuus vahvistui (2,8 → 3,42)
- Haittakokemusten vaikutus elämään väheni (3,64 → 2,85)
Laadullisen palautteen mukaan tuki mahdollisti pysähtymisen, kohdatuksi tulemisen ja oman elämäntilanteen jäsentämisen ilman kiirettä. Tämä lisäsi osallistujien itseluottamusta, itsearvostusta ja voimavaroja sekä kokemusta elämänhallinnasta. Vapaaehtoisuuden koettiin lisäävän osallisuutta, toimijuutta ja kokemusta oman elämän merkityksellisyydestä.