Vanhemmuuden varhaisen tuen malli perhekeskuksissa, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Luotu 19.12.2024
Vanhemmuuden varhaisen tuen malli perhekeskuksissa, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Vanhemmuuden varhaisen tuen malli perhekeskuksissa, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Vanhemmuuden tuen kokonaisuudesta syntyy vanhemmuuden tuen malli neuvolapalveluissa, opiskeluhuollossa ja kasvatus- ja perheneuvonnassa. Valittujen teemojen mukaisesti järjestetään ammattilaisten osaamista vahvistavaa koulutusta. Menetelmäkoulutusten myötä suunnitellaan palveluketjut ja kirjalliset toimintamallit vaikuttavuuden ja juurtumisen vahvistamiseksi.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Hyvinvointialueen strategian mukaisesti palvelemme alueella yhdenvertaisesti, kohtaamme inhimillisesti, toimimme ammatillisesti ja uudistamme vastuullisesti. Tarpeena on yhtenäistää lasten, nuorten ja perheiden palveluiden menetelmiä ja luoda yhdenmukaiset ja tasa-arvoiset palvelut koko hyvinvointialueella. Käytettävät ja koulutettavat menetelmät valitaan huolella tutkimusnäytön ja aikaisemman kokemuksen perusteella. Ammattilaiset koulutetaan menetelmien käyttöön niin, että koko alueella voidaan menetelmiä yhtäläisesti hyödyntää.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Satakunnan hyvinvointialueen perhekeskukset ovat muodostuneet  1.1.2023, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Perhekeskusten toiminnan yhtenäistäminen ja kehittäminen on lähtenyt vähitellen muotoutumaan muutoksen myötä.

Perheiden palveluita on aiemmin kehitetty laajasti Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) toimeenpanon myötä. Perhekeskuksia kehitetään nyt kaikilla 21 hyvinvointialueella sekä Helsingissä. Alueellinen yhdenmukaisuus ja vakiinnuttaminen ovat kehittämisen tavoitteina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tukee osaltaan tapahtuvaa kehittämistyötä. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa poliittisista linjauksista sekä hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja kehittämisestä yhdessä muiden ministeriöiden kanssa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.

Perhekeskukset käsittävät terveys- ja sosiaalipalvelut lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Monipuolisen palveluverkoston vuoksi perhekeskuksessa voidaan havaita lasten ja perheiden haasteet varhaisessa vaiheessa ja vastata niihin tarpeen mukaisella tuella. Satakunnan hyvinvointialueella on neljä perhekeskusta, Pohjatuuli, Lounatuuli, Suvituuli ja Etelätuuli. 

Perhekeskus on kokonaisuus, joka sisältää palveluja lapsille, nuorille ja perheille. Toiminta kattaa kohderyhmälle suunnatun hyvinvointia, kasvua ja kehitystä edistävän toiminnan sekä varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen palvelut.

Perhekeskusten ammattilaisille on toteutettu kysely, jossa tiedusteltiin myös koulutustarpeita. Lisäksi perhekeskuspäälliköiden ja esihenkilöiden kanssa on keskusteltu menetelmien yhtenäistämisestä ja tarpeesta yhdenmukaisempiin ja tasa-arvoisiin palveluihin koko hyvinvointialueella. Käytettävät menetelmät kuvataan perheiden varhaisen tuen tarpeiden mukaisiksi sekä koulutetaan ammattilaisia tarpeen mukaan.   

Satakunnassa koronaviruspandemian vuoksi perhepalveluiden jonot ovat kasvaneet ja samalla henkilöstöresurssit vähentyneet. Lasten, nuorten ja perheiden haasteet ovat monimutkaistuneet. Vanhemmuuden voimavarat voivat olla myös heikot. Tarvetta on lisätä lasten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta tukevia vaikuttavia menetelmiä osana perhekeskusten ja myös sidosryhmien yhdyspintatyötä. Ammattilaisille järjestetään koulutusta perhedynamiikan eri haasteiden tunnistamisen ja tuen keinoihin.  Perhekeskusten asiakkaina ovat lapset, nuoret, nuoret aikuiset ja lapsiperheet. Perhekeskuksissa edistetään ja varmistetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Kehittämistyön tavoitteena on järjestää yhtäläiset palvelut jokaisessa perhekeskuksessa. Samat palvelumuodot tarjotaan kaikkien perhekeskusten asiakkaille sekä turvataan varhainen tuki vanhemmuuteen monipuolisesti. Lisäksi vahvistetaan ammattilaisten osaamista. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Koulutuksiin osallistuvien ammattilaisten määrää seurataan ja koulutuksista kerätään palautetta kyselyllä. Menetelmäkoulutuksiin osallistuvien ammattilaisten koulutusten jälkeistä ryhmien vetämistä, menetelmien käyttöä ja/tai kokemuksia kerätään palautekyselyllä. Juurtumista tuetaan koulutusten jälkeen yhteisissä tapaamisissa.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Vanhemmuuden tuen kokonaisuus sisältää vanhemmuuden tuen neuvolapalveluissa, opiskeluhuollossa ja kasvatus- ja perheneuvonnassa. Koulutuksiin osallistui eri ammattilaisia perhekeskuksista. Yhteisen toimintamallin ja ajattelutavan levittäminen niin neuvolapalveluihin, opiskeluhuoltoon kuin kasvatus- ja perheneuvontaan tukee vanhemmuutta ja lapsiperheitä nykypäivän haastavissa tilanteissa parhaalla mahdollisella tavalla. 

Toimintamallin ydinsisältö

Vanhemmuuden tuen kokonaisuudesta syntyy vanhemmuuden tuen malli neuvolapalveluissa, opiskeluhuollossa ja kasvatus- ja perheneuvonnassa. Valittujen teemojen mukaisesti järjestetään ammattilaisten osaamista vahvistavaa koulutusta. Menetelmäkoulutusten myötä suunnitellaan palveluketjut ja kirjalliset toimintamallit vaikuttavuuden ja juurtumisen vahvistamiseksi.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamalli otettiin käyttöön portaittaisen (vanhemmuuden tuki neuvolapalveluissa, vanhemmuuden tuki, kouluikäisen lapsen tuen portaat, vanhemmuuden tuki kasvatus- ja perheneuvonnassa) tukimallin suunnittelulla, kuvaamisella sekä ammattilaisten koulutuksilla. Malliin liittyvät koulutukset, parisuhteen tukeminen vastaanottotyössä (75 ammattilaista), pediatrinen uniohjaaja täydennyskoulutus (20 ammattilaista), Ihmeelliset vuodet -koulutus ja menetelmäohjaus (6 ammattilaista) ja rajat ja kasvatus sekä vanhemmuuden tukeminen -luennot (240 ammattilaista) järjestettiin vuosien 2024-2025 aikana. Lisäksi ammattilaisilla oli mahdollisuus osallistua muihin alueella toteutettuihin koulutuksiin. Myös keväällä 2025 hyvinvointialueella käyttöönotettua Digitaalista perhekeskusta on aktiivisesti esitelty perhekeskusammattilaisille, jotta sivuston hyödyntäminen asiakastyössä olisi mahdollista. Marraskuussa 2025 neuvolailtapäivässä käsiteltiin unineuvolaa ja seksuaalisuuden puheeksi ottoa (83 ammattilaista). Koulutusten jälkeen yhtenäiset tukimuodot ovat saatavilla ja käytettävissä neuvolapalveluissa kaikissa alueen perhekeskuksissa. Eri asteisen tuen malli mahdollistaa tilanteen arvioinnin ja tuen toteutuksen neuvolatyössä perheen tarpeiden mukaisesti. Riittävän aikainen ja tehokas puuttuminen haasteisiin ennaltaehkäisee raskaampien palveluiden tarvetta. Toimintamalli on käytössä Satakunnan hyvinvointialueen alueen perhekeskuksissa.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Jotta vanhempi pystyy tukemaan lasta kasvussa ja kehittymisessä, on vanhemmalla itsellä oltava hyvät tunnetaidot, riittävästi aikaa lapsen kohtaamiseen arjessa sekä kykyä huolehtia niin perheen yhteisistä asioista kuin omasta hyvinvoinnistaankin. Palveluiden tarjoamalla tuella onkin suuri merkitys vanhemman jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemisessa. Oikeanlaisella ja riittävällä tuella vahvistetaan vanhemman kokemusta pärjäämisestään, autetaan hyväksymään erilaiset tunteet sekä käsittelemään niitä.

Ammattilaisten kouluttautuminen eri tasoisiin menetelmiin edistää mallin käyttöönottoa arjessa. Oikea-aikainen ja yksilöllinen tuki lapsiperhepalveluiden ammattilaisilta, riittävä tieto ja käytännönläheiset perheiden arkeen sopivat keinot auttavat vanhempia jaksamaan ja edistämään perheen hyvinvointia. Osaamisen ja menetelmien juurtumisen sekä käyttöönoton tukena toimivat selkeät toimintaohjeet ammattilaisille. Ohjeiden hyödyntämiseksi kaikki materiaali on koostettu koulutettujen käyttöön sekä menetelmäkoulutuksien kohdalla myös yhteiseen kanavaan. Yhdenmukaisuuden ja juurtumisen edistämiseksi järjestetään myös yhteisiä tapahtumia, joista pyritään myös saamaan jatkossa pysyviä käytäntöjä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Satakunnan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Satakunnan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Satakunta
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)