Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittämistä tukevat pilotit, Aikuissosiaalityön pilotti, Varsinais-Suomen HVA (RRP, P4, I3)
Vaikuttavuustiedon seuranta- ja ohjausmallien rakentaminen aloitetaan käytännönläheisillä piloteilla vahvistaen samalla tietopohjaa. Aikuissosiaalityön pilotissa erityisenä kohderyhmänä ovat sijoitettujen lasten vanhemmat.
Toimintamallin nimi
Vaikuttavuustiedon seuranta- ja ohjausmallien rakentaminen aloitetaan käytännönläheisillä piloteilla vahvistaen samalla tietopohjaa. Aikuissosiaalityön pilotissa erityisenä kohderyhmänä ovat sijoitettujen lasten vanhemmat.
Kuva
Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa sosiaalihuollon vaikuttavuuden arviointia ja tietopohjaa systemaattisesti. Pilotin alkuvaiheessa vaikuttavuuden mittaaminen oli hajanaista, ja mittareita hyödynnettiin vain vähän. Kehittämistyön aikana on tuettu AVAIN-mittarin käyttöönottoa ja järjestetty siihen liittyvää koulutusta, määritelty vaikuttavuuden tietotarpeita sekä pilotoitu ZekkiPro/3X10D-elämäntilannemittaria lastensuojelun sijaishuollossa ja perhekuntoutuksessa. Lisäksi on mallinnettu yhteistyötä lastensuojelun ja työikäisten palvelujen välillä yhdessä palvelutuotannon kanssa. Osana kokonaisuutta on myös osallistuttu sosiaalihuollon tietopohjan ja kirjaamiskäytäntöjen kehittämiseen. Nämä toimenpiteet muodostavat perustan sosiaalihuollon vaikuttavuuden arvioinnin ja tietopohjan pitkäjänteiselle kehittämiselle.
Sosiaalihuollon palveluprosessikuvaus toimii jo itsessään työkaluna, jonka avulla voidaan jäsentää asiakasprosessin keskeiset kohdat eli ns. hotspotit, niihin liittyvät vaikuttavuuden tavoitteet ja mittarit sekä tiedon lähdejärjestelmät.
Lisäksi vaikuttavuuspiloteissa on kehitetty työväline vaikuttavuustavoitteiden ja -mittareiden määrittelyn tueksi:
Vaikuttavuustavoitteiden ja mittareiden määrittelyn työväline
Vaikuttavuustavoitteiden ja mittareiden määrittelyn työväline on konkreettinen kehittämistyökalu, joka tukee sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuusperusteista tiedolla johtamista. Työväline auttaa palveluiden vaikuttavuustavoitteiden jäsentämisessä, mittareiden määrittelyssä sekä seurannan suunnittelussa. Sen avulla voidaan systemaattisesti arvioida, mitä vaikutuksia palveluilla tavoitellaan, miten niitä mitataan ja miten mittaustuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.
-
Määrittele vaikuttavuustavoite
Määrittele, mitä vaikuttavuutta halutaan mitata ja miksi – esimerkiksi hyvinvointi, toimintakyky tai palvelun oikea-aikaisuus. Mittaamisen kohteiden tulee linkittyä organisaation strategiaan, käyttösuunnitelmiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin, jotta arviointi tukee tavoitteellista kehittämistä. -
Määrittele mittari, mitä konkreettisesti mitataan
Kirjaa konkreettinen asia/mittari, jonka avulla voidaan arvioida vaikuttavuustavoitteen toteutumista. Kirjaamiskattavuutta tulee seurata jatkuvasti mittarin tulosten rinnalla, jotta voidaan tehdä perusteltuja päätelmiä tulosten luotettavuudesta ja hyödynnettävyydestä. -
Aseta lähtötaso ja tavoitetaso
Määrittele nykytila (lähtötaso) ja haluttu muutos (tavoitetaso). Tämä auttaa konkretisoimaan, mitä muutosta tavoitellaan ja mahdollistaa kehityksen seuraamisen. -
Määritä seurantatiheys ja seurannan taso
Päätä, kuinka usein vaikuttavuutta seurataan (esim. kuukausittain, vuosittain) ja millä tasolla (esim. yksilö-, tiimi-, organisaatio- tai alueellinen taso). -
Nimeä vastuutaho
Mittarin kehittämisestä, seurannasta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä vastaa nimetty vastuutaho. Tämän tahon tehtävänä on varmistaa, että mittari kytkeytyy tiiviisti osaksi käytännön toimintaa ja että sen tuottamaa tietoa hyödynnetään aktiivisesti toiminnan kehittämisessä. Erityisen tärkeää on, että mittarin tulosten perusteella tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet – ei vain tunnisteta kehittämiskohteita, vaan myös reagoidaan niihin konkreettisesti. Näin varmistetaan, että mittaaminen johtaa vaikuttavaan ja asiakaslähtöiseen toiminnan parantamiseen.
Liitteeksi laajennetut diat + prosessipolku.
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittäminen sosiaalihuollossa kytkeytyy laajoihin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin tavoitteisiin, kuten tiedolla johtamisen vahvistamiseen, palvelujen yhdenvertaisuuden edistämiseen ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseen. Kehittämistyössä asiakasryhmät on valittu selkeiden kriteerien pohjalta: suurivolyymisyys, sektorirajat ylittävä palveluketju, näyttöön perustuva vaikuttavuuspotentiaali, ammattilaisten valmius, käytännölliset mittarit sekä johdon vahva sitoutuminen. Näiden perusteella hyvinvointialueen johdon kanssa valittiin kolme suurta palvelukokonaisuutta piloteiksi, joista yksi on aikuissosiaalityön asiakkaan palvelun järjestäminen.
Toimintaympäristöön vaikuttavat myös lainsäädännölliset velvoitteet, kuten sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaiset asiakassuunnitelmat, joiden toteutumisessa on havaittu puutteita. Esimerkiksi Varsinais-Suomen kunnista kerätyn tiedon mukaan sijoitetun lapsen vanhemmalle tehtävä asiakassuunnitelma toteutuu vain harvoin, mikä osoittaa selkeää palveluvajetta. Tämän perusteella pilotin erityiseksi kohderyhmäksi valikoituivat sijoitettujen lasten vanhemmat ja heidän tukemisensa.
Kulttuurisesti ja sosiaalisesti toimintaympäristöä määrittävät asiakkaiden moninaiset elämäntilanteet, palvelujen saavutettavuus sekä ammattilaisten osaaminen ja työskentelykulttuuri. Vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen edellyttää muutosta sekä rakenteissa että toimintatavoissa. Keskeinen osa tätä muutosta on kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen: vaikuttavuuden arviointi edellyttää laadukasta, systemaattista ja tarkoituksenmukaista kirjaamista, joka tukee sekä asiakastyötä että tiedolla johtamista. Tämä vaatii pitkäjänteistä sitoutumista niin johdolta kuin käytännön työn tekijöiltä.
Kohderyhmä on ammattilaiset
Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden tavoitteita ja mittareita voidaan jalkauttaa käytäntöön vaikuttavuusperusteisen ohjausmallin avulla. Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli tarjoaa rakenteet, joiden kautta vaikuttavuustietoa voidaan hyödyntää palvelujen suunnittelussa, johtamisessa ja kehittämisessä. Vaikuttavuusperusteisen ohjausmallin tarkempi kuvaus on saatavilla Innokylässä [https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/vaikuttavuusperusteinen-ohjausmalli-varsinais-suomen-hva-rrp-p4-i3].
Käytännön toteutus edellyttää sovittuja toimintamalleja ja rakenteita, jotka tukevat mittaamisen juurtumista arkeen.
Tavoitteiden ja mittareiden määrittelyssä apuna toimii konkreettinen työkalu, joka on kuvattu kohdassa "Ratkaisun perusidea".
Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa sosiaalihuollon vaikuttavuuden arviointia ja tietopohjaa systemaattisesti. Pilotin alkuvaiheessa vaikuttavuuden mittaaminen oli hajanaista, ja mittareita hyödynnettiin vain vähän. Kehittämistyön aikana on tuettu AVAIN-mittarin käyttöönottoa ja järjestetty siihen liittyvää koulutusta, määritelty vaikuttavuuden tietotarpeita sekä pilotoitu ZekkiPro/3X10D-elämäntilannemittaria. Käytettyjen mittareiden osalta on opittu niiden soveltuvuudesta eri asiakasryhmille sekä siitä, miten mittarit toimivat osana asiakaskohtaamista sekä miten ne voivat tukea asiakastyön tavoitteiden asettamista ja arviointia.
Vaikka yhtenäisen asiakastietojärjestelmän käyttöönotto ei ole suoraan pilotin ansiota, on kehittämistyössä edistetty Sosmetan mukaista kirjaamiskäytäntöä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Tämä on vahvistanut sosiaalihuollon tietopohjaa ja mahdollistanut vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisten tietojen systemaattisemman kirjaamisen. Kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen on ollut olennainen osa kokonaisuutta, ja sen myötä on tuettu tiedon laadun ja hyödynnettävyyden parantamista.