Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Pilotin alussa sosiaalihuollon vaikuttavuuden mittaaminen ja mittareiden käyttö olivat vielä vähäisiä ja satunnaista, ja tietopohjan kehittäminen oli alkuvaiheessa. Pilotin aikana hyvinvointialueella on otettu käyttöön yhtenäinen asiakastietojärjestelmä sekä kehitetty toimintamalleja ja tiedon systemaattista hyödyntämistä.
Vaikuttavuuspilotit ovat osa hyvinvointialueen strategian toimeenpanoa. Ne kuuluvat kärkiohjelmaan Muotoilemme palvelujamme asiakaslähtöisiksi ja vaikuttaviksi ja tarkemmin toimenpidekokonaisuuteen Vaikuttavuus ja tuottavuus.
AVAIN-mittari sisältyy kansallisiin asiakasasiakirjarakenteisiin ja tulee käyttöön osana työikäisten palvelujen asiakassuunnitelmaa. AVAIN-mittarin tietosisällöt eivät kuitenkaan ole pakollisia kohtia asiakirjassa, vaan niiden käyttö perustuu edelleen vapaaehtoisuuteen. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella AVAIN-mittarin tietosisällöt otetaan käyttöön osana työikäisten palvelujen asiakassuunnitelmaa ja tavoite on kirjattu vuoden 2025 työikäisten palvelujen käyttösuunnitelmaan.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittäminen sosiaalihuollossa kytkeytyy laajoihin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin tavoitteisiin, kuten tiedolla johtamisen vahvistamiseen, palvelujen yhdenvertaisuuden edistämiseen ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseen. Kehittämistyössä asiakasryhmät on valittu selkeiden kriteerien pohjalta: suurivolyymisyys, sektorirajat ylittävä palveluketju, näyttöön perustuva vaikuttavuuspotentiaali, ammattilaisten valmius, käytännölliset mittarit sekä johdon vahva sitoutuminen. Näiden perusteella hyvinvointialueen johdon kanssa valittiin kolme suurta palvelukokonaisuutta piloteiksi, joista yksi on aikuissosiaalityön asiakkaan palvelun järjestäminen.
Toimintaympäristöön vaikuttavat myös lainsäädännölliset velvoitteet, kuten sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaiset asiakassuunnitelmat, joiden toteutumisessa on havaittu puutteita. Esimerkiksi Varsinais-Suomen kunnista kerätyn tiedon mukaan sijoitetun lapsen vanhemmalle tehtävä asiakassuunnitelma toteutuu vain harvoin, mikä osoittaa selkeää palveluvajetta. Tämän perusteella pilotin erityiseksi kohderyhmäksi valikoituivat sijoitettujen lasten vanhemmat ja heidän tukemisensa.
Kulttuurisesti ja sosiaalisesti toimintaympäristöä määrittävät asiakkaiden moninaiset elämäntilanteet, palvelujen saavutettavuus sekä ammattilaisten osaaminen ja työskentelykulttuuri. Vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen edellyttää muutosta sekä rakenteissa että toimintatavoissa. Keskeinen osa tätä muutosta on kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen: vaikuttavuuden arviointi edellyttää laadukasta, systemaattista ja tarkoituksenmukaista kirjaamista, joka tukee sekä asiakastyötä että tiedolla johtamista. Tämä vaatii pitkäjänteistä sitoutumista niin johdolta kuin käytännön työn tekijöiltä.
Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuusperusteinen ohjaus edellyttävät selkeitä vaikuttavuustavoitteita, toimivia mittareita ja vahvaa tietopohjaa. Sosiaalityön osalta tietopohja on kuitenkin vielä hyvin puutteellinen, mikä vaikeuttaa palvelujen suunnittelua, arviointia ja kehittämistä. Yhteiskunnalliset muutokset, kiristyvät taloudelliset paineet ja kasvavat odotukset vaikuttavuuden osoittamisesta lisäävät vaikuttavuustiedon merkitystä erityisesti johtamisessa ja resurssien kohdentamisessa. Näihin tarpeisiin vastaaminen on kehitystyön keskiössä.
Vaikuttavuusperusteinen ohjaus ja vaikuttavuuden mittaaminen parantavat sosiaalihuollon laatua varmistamalla, että asiakkaat saavat yksilöllisempää ja paremmin toimivaa tukea. Asiakkaiden kokemukset ja tulokset ohjaavat palveluiden kehittämistä, mikä lisää osallisuutta ja luottamusta. Asiakastyössä vaikuttavuustieto tekee työn tulokset näkyviksi, tukee ammattilaisten päätöksentekoa ja auttaa kohdentamaan työtä vaikuttavalla tavalla. Kirjaamisen kehittäminen on keskeinen osa tätä muutosta, sillä laadukas ja tarkoituksenmukainen kirjaaminen mahdollistaa vaikuttavuuden arvioinnin ja tukee sekä asiakastyötä että tiedolla johtamista.
Kohderyhmä on ammattilaiset
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kehittämistyön myötä pyritään vahvistamaan käytännön edellytyksiä tiedolla johtamiseen, esimerkiksi parantamalla vaikuttavuustiedon keräämistä, analysointia ja käyttöä osana arjen johtamista ja suunnittelua. Pilotin aikana pyritään lisäämään vaikuttavuuden ymmärrystä, vahvistamaan sosiaalihuollon tietopohjaa ja luomaan edellytyksiä tietoon perustuvan johtamisen kehittämiselle. Tavoitteena on tukea vaikuttavampaa asiakastyötä, parantaa palvelujen laatua ja edistää asiakaslähtöisyyttä. Muutoksella pyritään siihen, että sosiaalityön tulokset ovat näkyvämpiä, kirjaaminen tukee vaikuttavuuden arviointia ja palvelut kehittyvät asiakastarpeiden mukaisesti.
Pilotissa on samalla rakennettu pohjaa jatkokehittämiselle: käytännön kokemusten, mittarien ja yhteistyörakenteiden avulla luodaan edellytyksiä vaikuttavuusperusteisen ohjauksen laajentamiselle ja juurtumiselle osaksi sosiaalihuollon arkea.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Pilotissa muutosta mitataan seuraavien tuotosten kautta:
- AVAIN-mittari on otettu käyttöön prosessin avainkohdissa ja siitä on saatu käyttökokemusta.
- Kuinka moni on suorittanut koulutuksen
- Kuinka moni käyttää aktiivisesti työssään
- Käyttökokemusten kerääminen
- On tunnistettu, onko olemassa sellaisia realistisia mittareita, jotka soveltuvat niihin avainkohtiin, joihin AVAIN-mittari ei sovellu. Jos tällaisia on, niiden tietopoimintaa on pilotoitu.
- Selvitys tehty
- Valittu pilotoitava mittari
- Toteutettu pilotti ja kerätty käyttäjäkyselyt
- Tiedolla johtamisen ratkaisut tukevat määriteltyjen mittareiden avulla tehtävää vaikuttavuuden seurantaa.
- Vertaiskehittäminen verkostoissa on käynnistynyt.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden tavoitteita ja mittareita voidaan jalkauttaa käytäntöön vaikuttavuusperusteisen ohjausmallin avulla. Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli tarjoaa rakenteet, joiden kautta vaikuttavuustietoa voidaan hyödyntää palvelujen suunnittelussa, johtamisessa ja kehittämisessä. Vaikuttavuusperusteisen ohjausmallin tarkempi kuvaus on saatavilla Innokylässä [https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/vaikuttavuusperusteinen-ohjausmalli-varsinais-suomen-hva-rrp-p4-i3].
Käytännön toteutus edellyttää sovittuja toimintamalleja ja rakenteita, jotka tukevat mittaamisen juurtumista arkeen.
Tavoitteiden ja mittareiden määrittelyssä apuna toimii konkreettinen työkalu, joka on kuvattu kohdassa "Ratkaisun perusidea".
