Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli, Varsinais-Suomen HVA (RRP, P4, I3)

Luotu 21.05.2025
Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli, Varsinais-Suomen HVA (RRP, P4, I3)

Tiivistelmä

 

VAIKUTTAVUUSPERUSTEINEN OHJAUSMALLI

Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli on sosiaali- ja terveydenhuollon lähestymistapa, jossa palveluiden suunnittelua, toteutusta ja arviointia johdetaan systemaattisesti vaikuttavuustiedon avulla tavoitteena asiakkaiden hyvinvoinnin myönteinen muutos.

Vaikuttavuuden määritelmä sote-palveluissa hyvinvointialueen järjestäjän näkökulmasta 

Vaikuttavuus sote-palveluissa tarkoittaa, että hyvinvointialue järjestäjänä ohjaa palvelutuotantoa strategisten tavoitteiden ja asiakaslähtöisyyden pohjalta, hyödyntäen luotettavaa mittaritietoa. Järjestäjä asettaa palveluille visiot, tavoitteet ja välitavoitteet, joiden toteutumista seurataan sovituilla mittareilla. 

Mittaritiedon avulla ohjataan toimintaa: tehdään tarvittavia muutoksia, kehitetään palveluita ja tarkennetaan tavoitteita eri asiakasryhmien tarpeet huomioiden. Tiedon perusteella voidaan toteuttaa interventioita, muuttaa toimintatapoja ja kehittää sekä tietopohjaa että mittaristoa. 

Vaikuttavuus ilmenee asiakkaan terveydessä, toimintakyvyssä ja hyvinvoinnissa – kustannusvaikuttavasti. Vaikuttavuuden ohjaamisen perusta on luotettavan tiedon kerääminen, varastointi, analysointi ja hyödyntäminen päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. 

Vaikuttavuustavoitteiden ja mittareiden määrittely

  1. Tilanneanalyysi 
    Arvioidaan palveluiden nykytila asiakas- ja ilmiöpohjaisesti. Analyysi perustuu monipuoliseen tietoon palvelujen toimivuudesta, haasteista ja kehittämistarpeista.
  2. Asiakassegmentointi 
    Asiakkaat ryhmitellään heidän tarpeidensa mukaan. Segmentointi tukee palvelujen kohdentamista ja asiakaslähtöistä muotoilua.
  3. Tavoitteiden asettaminen 
    Määritellään selkeät ja mitattavat tavoitteet, jotka parantavat asiakaskokemusta, palvelun sujuvuutta ja järjestelmän toimivuutta. Tavoitteet ohjaavat palvelujen kehittämistä.
  4. Mittareiden ja tietolähteiden määrittely 
    Valitaan mittarit ja tietolähteet, joilla seurataan tavoitteiden toteutumista. Mittariston tulee kattaa sekä vaikuttavuus että prosessien laatu, ja tietolähteiden on oltava saatavilla ja luotettavia.
  5. Palvelukokonaisuuden mallinnus 
    Mallinnetaan palvelukokonaisuus asiakaspolun ja toimijoiden vastuiden mukaan. Tämä tukee palveluiden integrointia ja vaikuttavuuden arviointia asiakaslähtöisesti.
  6. Toimeenpanon suunnittelu 
    Määritellään toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuuhenkilöt. Toimeenpano on osa jatkuvaa ohjaus- ja oppimisprosessia, jossa tiedolla johtaminen ja vaikuttavuusmittarit ovat keskeisiä. 

Tietojohtamisen palveluiden “Tietotarpeesta tuotantoon” ja “Tiedosta toimintaan” –prosessit  varmistavat, että vaikuttavuusperusteinen ohjaus perustuu luotettavaan tiedon keruuseen, analysointiin ja hyödyntämiseen. Kokonaisuuden käytännön toimeenpano tapahtuu johtamismallin avulla. 

Vaikuttavuuden mittaamisen periaatteet hyvinvointialueella 

Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa perustuu kokonaisuuteen, jossa yhdistyvät tiedolla johtaminen, asiakaslähtöisyys ja palvelujärjestelmän kehittäminen.  

  1. Jatkuva tiedonkeruu ja analysointi 
    Tiedon avulla kehitetään palveluja ja reagoidaan asiakkaan tilanteen muutoksiin.
  2. Mittauksen kohdistaminen hyvinvointiin ja elämänlaatuun 
    Vaikuttavuuden arviointi keskittyy asiakkaan toimintakykyyn, terveydentilaan ja arjen sujuvuuteen – ei pelkästään palvelujen tuotantoon.
  3. Tuotosten, vaikutusten ja vaikuttavuuden erottelu 
    Tuotokset ovat toteutettuja toimenpiteitä, vaikutukset lyhyen aikavälin muutoksia ja vaikuttavuus pitkäkestoisia parannuksia asiakkaan hyvinvoinnissa.
  4. Monipuolinen mittaristo 
    Hyödynnetään sekä määrällisiä mittareita (esim. kliiniset ja toimintakykymittarit) että laadullisia mittareita (esim. asiakkaan kokemukset).
  5. Laadun ja vaikuttavuuden välinen yhteys 
    Vaikka laadukkaat palvelut tukevat vaikuttavuutta, mittaamisen kohteena on nimenomaan asiakkaan tilanteen muutos. 

Vaikuttavuuden mittaaminen ei ole irrallinen tekninen prosessi, vaan osa vaikuttavuusperustaista ohjausmallia, jossa hyvinvointialue järjestäjänä asettaa tavoitteet ja ohjaa palvelujen toteutusta niiden saavuttamiseksi. Mittaamista haastavat tiedon hajanaisuus, mittareiden puute ja vaikuttavuuden syntyminen monien toimijoiden yhteisvaikutuksesta – mikä korostaa yhteisten mittareiden ja tiedonhallinnan rakenteiden tarvetta. 

Vaikuttavuustiedon avulla voidaan ohjata palvelujen järjestämistä kohti asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta, mikä tekee siitä keskeisen osan palvelujärjestelmän kehittämistä. 

Kirjaamiskäytännöt ja vaikuttavuus 

Kirjaaminen tukee palveluiden arviointia ja kehittämistä sekä asiakkaan hyvinvoinnin edistämistä. Se osoittaa, miten palvelut vastaavat tarpeisiin ja miten toimintaa voidaan kehittää vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Kirjaamistietoa hyödynnetään laadun kehittämisessä, tutkimuksessa, tiedolla johtamisessa ja päätöksenteossa.  

Tietojärjestelmien ja kirjaamiskäytäntöjen toimivuus ja käytettävyys arjen työssä korostuvat erityisesti teknologian ja tekoälyn hyödyntämisen myötä. Kirjaamisen tarkkuus ja oikeellisuus ovat keskeisiä: mitä tietoa kirjataan ja miten, asiakkaan tai potilaan tilanteesta sekä palvelu- tai hoitoprosessista.  

Kirjaamisella on tärkeä rooli yhteistyön ja viestinnän tukemisessa eri palveluketjuissa sekä asiakkaan osallistumisen ja tiedonsaannin mahdollistamisessa. Kirjauksissa tulee heijastua asiakkaan tai potilaan kokemukset, tarpeet ja tavoitteet, jotta palvelut ovat asiakaslähtöisiä. Samalla varmistetaan asiakas- ja potilasturvallisuus sekä tietosuojan toteutuminen. 

Vaikuttavuuspiloteissa on kehitetty työväline vaikuttavuustavoitteiden ja -mittareiden määrittelyn tueksi: 

Vaikuttavuustavoitteiden ja mittareiden määrittelyn työväline 

Vaikuttavuustavoitteiden ja mittareiden määrittelyn työväline on konkreettinen kehittämistyökalu, joka tukee sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuusperusteista tiedolla johtamista. Työväline auttaa palveluiden vaikuttavuustavoitteiden jäsentämisessä, mittareiden määrittelyssä sekä seurannan suunnittelussa. Sen avulla voidaan systemaattisesti arvioida, mitä vaikutuksia palveluilla tavoitellaan, miten niitä mitataan ja miten mittaustuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.

  1. Määrittele vaikuttavuustavoite
    Määrittele, mitä vaikuttavuutta halutaan mitata ja miksi – esimerkiksi hyvinvointi, toimintakyky tai palvelun oikea-aikaisuus. Mittaamisen kohteiden tulee linkittyä organisaation strategiaan, käyttösuunnitelmiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin, jotta arviointi tukee tavoitteellista kehittämistä.  

  2. Määrittele mittari, mitä konkreettisesti mitataan  
    Kirjaa konkreettinen asia/mittari, jonka avulla voidaan arvioida vaikuttavuustavoitteen toteutumista. Kirjaamiskattavuutta tulee seurata jatkuvasti mittarin tulosten rinnalla, jotta voidaan tehdä perusteltuja päätelmiä tulosten luotettavuudesta ja hyödynnettävyydestä.  

  3. Aseta lähtötaso ja tavoitetaso  
    Määrittele nykytila (lähtötaso) ja haluttu muutos (tavoitetaso). Tämä auttaa konkretisoimaan, mitä muutosta tavoitellaan ja mahdollistaa kehityksen seuraamisen.  

  4. Määritä seurantatiheys ja seurannan taso  
    Päätä, kuinka usein vaikuttavuutta seurataan (esim. kuukausittain, vuosittain) ja millä tasolla (esim. yksilö-, tiimi-, organisaatio- tai alueellinen taso).  

  5. Nimeä vastuutaho  
    Mittarin kehittämisestä, seurannasta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä vastaa nimetty vastuutaho. Tämän tahon tehtävänä on varmistaa, että mittari kytkeytyy tiiviisti osaksi käytännön toimintaa ja että sen tuottamaa tietoa hyödynnetään aktiivisesti toiminnan kehittämisessä. Erityisen tärkeää on, että mittarin tulosten perusteella tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet – ei vain tunnisteta kehittämiskohteita, vaan myös reagoidaan niihin konkreettisesti. Näin varmistetaan, että mittaaminen johtaa vaikuttavaan ja asiakaslähtöiseen toiminnan parantamiseen.  

Kohderyhmä

Ammattilaiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Logo: Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Euroopan unionin rahoittama - Next Generation EU ja Suomen kestävän kasvun hanke

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Lähtötilanne

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella oli vuoden 2023 alussa käytössä useita eri perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden asiakas- ja potilastietojärjestelmiä, eikä alueella ollut yhteistä tietoallasta. Tilannetta vaikeutti se, että samaa järjestelmää käyttävien organisaatioiden kirjaamistavat vaihtelivat, koska järjestelmät olivat useimmiten erillisiä ja kehittyneet kuntien omien tarpeiden pohjalta. Konsolidaatio tapahtuu vaiheittain. 

Useiden erilaisten ratkaisujen samanaikainen käyttö on johtanut siihen, että syntyvä tietopohja ja käsitteistö eivät ole yhdenmukaisia, mikä haastaa sekä ensio- että toisiokäytön. Lisäksi yhteisen kielen löytäminen kirjaamiskäytännöissä on ollut vaikeaa.

Uutinen asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöönotosta (18.6.2025) Yhtenäisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöönotto on helpottanut tiedonkulkua Varhassa  | Varha

Strategiset liittymäkohdat

Varhan strategia luo kokonaiskuvan siitä, miten toimimme, jotta alueen asukkaiden hyvinvointialuepalvelut olisivat mahdollisimman laadukkaita. Yksi tavoitteista on olla vaikuttavin hyvinvointialue. Strategiaa toteutetaan viiden kärkiohjelman avulla ja toimeenpannaan strategisten hankkeiden kautta.  Vaikuttavuuspilotit ovat osa hyvinvointialueen strategian toimeenpanoa. Ne kuuluvat kärkiohjelmaan Muotoilemme palvelujamme asiakaslähtöisiksi ja vaikuttaviksi  ja toimenpidekokonaisuuteen Vaikuttavuus ja tuottavuus.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Varsinais-Suomen hyvinvointialue on asukas- ja henkilöstömäärältään toiseksi suurin hyvinvointialue Suomessa.

Varsinais-​Suomen hyvinvointialue pähkinänkuoressa

  • Väestö vuonna 2024 yhteensä noin 495 000 asukasta.
  • Työntekijöitä hyvinvointialueelle on yhteensä lähes 24 000.
  • Hyvinvointialueemme erityispiirteitä ovat kaksikielisyys, yliopistollisuus ja moninainen kuntarakenne. Alueellamme on 27 kuntaa, mikä osaltaan tekee palvelujärjestelmästä sirpaleisen.
  • Kehitämme hyvinvointialuetta yhteistyössä kaikkien Varsinais-Suomen toimijoiden kanssa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue kuuluu Länsi-Suomen yhteistyöalueeseen. Varha on on yksi Suomen viidestä yliopistollisesta hyvinvointialueesta.

Hyvinvointialueiden velvollisuus hyödyntää vaikuttavuustietoa ohjauksessaan perustuu useisiin keskeisiin lakeihin ja säädöksiin Suomessa. Tässä tärkeimmät:

  1. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021)
    • Säätelee hyvinvointialueiden vastuuta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, mukaan lukien palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin ja kehittämisen.
    • Korostaa tiedolla johtamista ja vaikuttavuustiedon hyödyntämistä palvelujen ohjauksessa
  2. Laki hyvinvointialueesta (611/2021)
    • Määrittelee hyvinvointialueiden tehtävät ja velvollisuudet, myös tiedolla johtamisen näkökulmasta.
    • Edellyttää, että hyvinvointialue käyttää tietoa palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä.
  3. Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
    • Sisältää velvoitteita terveydenhuollon laadun ja vaikuttavuuden seuraamisesta ja kehittämisestä.
  4. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
    • Vaikka laki keskittyy asiakkaan oikeuksiin, se tukee myös laadukkaan ja vaikuttavan palvelun tuottamista.

Kehitystyön lähtökohtana on tarve vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta. Tämä edellyttää vaikuttavuustavoitteiden ja -mittareiden määrittelyä sekä järjestelmällistä tietopohjan kehittämistä. Muutostarpeet perustuvat laaja-alaisiin tavoitteisiin, kuten asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseen, ammattilaisten työn tukemiseen, organisaatioiden johtamiskäytäntöjen kehittämiseen sekä yhteiskunnan resurssien vaikuttavaan ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön.

Asiakkaiden näkökulmasta tarvitaan selkeitä ja mitattavia tavoitteita, jotka kuvaavat, millaista muutosta heidän hyvinvoinnissaan ja elämänlaadussaan tavoitellaan. Tämä mahdollistaa yksilöllisemmän ja vaikuttavamman tuen sekä lisää asiakkaiden osallisuutta. Ammattilaisten työn tueksi tarvitaan mittareita ja tietopohjaa, jotka mahdollistavat työn arvioinnin ja kehittämisen sekä tukevat tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Organisaatioiden tasolla on tärkeää kehittää prosesseja ja järjestelmiä, jotka mahdollistavat vaikuttavuustiedon keräämisen, analysoinnin ja hyödyntämisen toiminnan johtamisessa ja strategisessa suunnittelussa. Yhteiskunnan tasolla tarvitaan yhteisiä vaikuttavuustavoitteita ja -mittareita, jotta voidaan arvioida palvelujen vaikutuksia laajemmin ja varmistaa, että julkiset varat kohdentuvat tehokkaasti ja yhdenvertaisesti.

Kehitystyön taustalla on tarve uudistaa hyvinvointialueen ohjauskäytäntöjä siten, että ne tukevat vaikuttavuuden systemaattista arviointia ja hyödyntämistä palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja johtamisessa. Perinteinen suorite- ja resurssiperusteinen ohjaus ei riittävästi huomioi asiakkaiden hyvinvointia, toimintakykyä tai palveluiden todellisia vaikutuksia. Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittämiselle on noussut tarve erityisesti asiakastarpeiden monimuotoisuuden ja palveluiden hajanaisuuden vuoksi, jotta voidaan rakentaa kokonaisvaltaisempi ja asiakaslähtöisempi palvelujärjestelmä. Lisäksi tietoon perustuvan päätöksenteon vahvistaminen ja resurssien tehokas kohdentaminen edellyttävät vaikuttavuustiedon hyödyntämistä. Ohjausmallin avulla voidaan myös edistää yhdenvertaisuutta ja varmistaa, että palvelut ovat vaikuttavia ja saavutettavia kaikille asiakasryhmille.

Kehitystyö vastaa kansallisiin linjauksiin, joissa korostetaan vaikuttavuuden merkitystä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ja ohjauksessa. Näiden tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen on keskeistä, jotta vaikuttavuustavoitteiden ja -mittareiden määrittely sekä tietopohjan kehittäminen johtavat todelliseen muutokseen. Tämä varmistaa, että palvelut ovat vaikuttavampia, päätöksenteko perustuu luotettavaan tietoon ja koko järjestelmä pystyy vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.

Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli on suunnattu ensisijaisesti palveluiden johdolle ja kehittäjille, mutta sen tavoitteena on tukea myös ammattilaisten työtä ja asiakkaiden palvelukokemusta.

Pitkänen ym. (2020). Reittiopas vaikuttavuuteen. Vaikuttavuusperustainen ohjaus…
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena on, että vaikuttavuusperusteisen ohjausmallin avulla hyvinvointialueen kyky hyödyntää vaikuttavuustietoa päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä paranee. Kehittämistyön myötä pyritään vahvistamaan käytännön edellytyksiä tiedolla johtamiseen, esimerkiksi parantamalla vaikuttavuustiedon keräämistä, analysointia ja käyttöä osana arjen johtamista ja suunnittelua.

Muutoksena tavoitellaan siirtymistä perinteisestä suorite- ja resurssiperusteisesta ohjauksesta kohti mallia, jossa painopiste on asiakkaiden hyvinvoinnissa, toimintakyvyssä ja palveluiden tuottamissa vaikutuksissa. Tavoitteena on, että palvelujärjestelmää tarkastellaan entistä enemmän asiakkaiden näkökulmasta ja että käytettävissä oleva tieto tukee palveluiden kohdentamista ja kehittämistä.

Ohjausmallin avulla pyritään myös selkeyttämään tavoitteiden asettamista ja vahvistamaan vuorovaikutusta järjestäjien ja tuottajien välillä. Tiedon kulku ja hyödyntäminen eri toimijoiden välillä on keskeistä, jotta vaikuttavuustietoa voidaan käyttää johdonmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi tavoitteena on, että vaikuttavuuden arviointi ja ohjauksen kehittäminen tapahtuvat systemaattisesti ja jatkuvasti, käytännön kokemusten ja tiedon pohjalta.

Kokonaisuudessaan tavoiteltu muutos on palvelujärjestelmän kehittäminen suuntaan, jossa vaikuttavuus – eli asiakkaiden hyvinvointi ja toimintakyky – ohjaa toimintaa nykyistä vahvemmin, ja jossa päätöksenteko perustuu ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon.

Pitkänen ym. (2020). Reittiopas vaikuttavuuteen. Vaikuttavuusperustainen ohjaus…
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Vaikuttavuusperusteisen ohjausmallin kehittämisen tässä vaiheessa muutoksen mittarina toimii mallinnuksen toteutuminen. Varsinaista vaikuttavuuden arviointia ei vielä tehdä, vaan ohjausmallia kehitetään käytännönläheisten pilottien avulla.

Kehittämistyötä tukevat pilotit; Sepelvaltimotautipotilaiden pilotti, Aikuissosiaalityön pilotti ja Syöpätietopöytäpilotti.

Piloteissa hyödynnetään kontekstiin sovitettuja, käytännönläheisiä mittareita, jotka on kuvattu omina toimintamalleinaan Innokylässä:

  • Sepelvaltimotautipotilaiden pilotti
  • Aikuissosiaalityön pilotti
  • Syöpätietopöytä-pilotti

Pilotit tuottavat tietoa, jonka avulla ohjausmallia voidaan kehittää edelleen kohti vaikuttavuuden arviointia.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Vaikuttavuustiedon hyödyntäminen kerroksittaisessa johtamisessa tarjoaa organisaatioille mahdollisuuden yhdistää strateginen suunnittelu ja käytännön toiminta saumattomaksi kokonaisuudeksi. Toimintamallin ytimessä on ajatus siitä, että strategia toimii punaisena lankana eri johtamistasojen välillä: ylimmällä tasolla hahmotellaan yhteinen suunta, ja organisaation eri tasot tarkentavat ja sovittavat tavoitteet omaan toimintaansa. Samalla kentältä kerätty toteumatieto kulkee alhaalta ylöspäin, tuoden päätöksenteon tueksi tietoa siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu. Tämä kaksisuuntainen tiedonkulku mahdollistaa jatkuvan arvioinnin, oppimisen ja kehittämisen. 

Vaikuttavuustiedon hyödyntäminen johtamisessa rakentuu monitasoiseksi kokonaisuudeksi, jossa strategia, johtamismalli, vuosikello ja poikkiorganisatoriset rakenteet muodostavat toisiaan tukevan kehikon. Strategia pohjautuu kansallisiin tavoitteisiin, lainsäädäntöön ja rahoitukseen sekä alueellisiin tarpeisiin ja resursseihin. Strategiaa toteutetaan johtamismallin kautta, jossa tavoitteiden asettaminen, toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus sekä jatkuva seuranta ja arviointi etenevät johtamisen eri tasoilla. 

Toimintamallin vakiinnuttaminen osaksi arjen toimintaa edellyttää rakenteita, jotka tukevat poikkiorganisatorista yhteistyötä ja vaikuttavuuden johtamista. Keskeinen rooli tässä olisi vaikuttavuuden poikkiorganisatorisella työryhmällä, jonka perustehtävänä on linjata, ohjata, päättää ja priorisoida vaikuttavuustiedon kehittämistä ja hyödyntämistä organisaatiorajat ylittäen. Työryhmä toimisi strategisena tukena linjaorganisaatiolle, tuottaen linjauksia, suosituksia ja priorisointeja, jotka ohjaavat vaikuttavuustyötä käytännössä. Työryhmän vastuulla olisi muun muassa vaikuttavuusstrategian määrittely sekä vaikuttavuuden tiekartan laatiminen ja sen toteuttamisen koordinointi. Näiden avulla varmistetaan, että vaikuttavuustiedon hyödyntäminen ei jää yksittäisten hankkeiden varaan, vaan siitä muodostuu pysyvä ja johdonmukainen osa organisaation toimintakulttuuria. 

Pitkänen ym. (2020). Reittiopas vaikuttavuuteen. Vaikuttavuusperustainen ohjaus…
Koivisto ym. (2020). Palvelukokonaisuuksien ja –ketjujen määrittelyn, ohjauksen…

Toimintamallin ydinsisältö

 

VAIKUTTAVUUSPERUSTEINEN OHJAUSMALLI

Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli on sosiaali- ja terveydenhuollon lähestymistapa, jossa palveluiden suunnittelua, toteutusta ja arviointia johdetaan systemaattisesti vaikuttavuustiedon avulla tavoitteena asiakkaiden hyvinvoinnin myönteinen muutos.

Vaikuttavuuden määritelmä sote-palveluissa hyvinvointialueen järjestäjän näkökulmasta 

Vaikuttavuus sote-palveluissa tarkoittaa, että hyvinvointialue järjestäjänä ohjaa palvelutuotantoa strategisten tavoitteiden ja asiakaslähtöisyyden pohjalta, hyödyntäen luotettavaa mittaritietoa. Järjestäjä asettaa palveluille visiot, tavoitteet ja välitavoitteet, joiden toteutumista seurataan sovituilla mittareilla. 

Mittaritiedon avulla ohjataan toimintaa: tehdään tarvittavia muutoksia, kehitetään palveluita ja tarkennetaan tavoitteita eri asiakasryhmien tarpeet huomioiden. Tiedon perusteella voidaan toteuttaa interventioita, muuttaa toimintatapoja ja kehittää sekä tietopohjaa että mittaristoa. 

Vaikuttavuus ilmenee asiakkaan terveydessä, toimintakyvyssä ja hyvinvoinnissa – kustannusvaikuttavasti. Vaikuttavuuden ohjaamisen perusta on luotettavan tiedon kerääminen, varastointi, analysointi ja hyödyntäminen päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. 

Vaikuttavuustavoitteiden ja mittareiden määrittely

  1. Tilanneanalyysi 
    Arvioidaan palveluiden nykytila asiakas- ja ilmiöpohjaisesti. Analyysi perustuu monipuoliseen tietoon palvelujen toimivuudesta, haasteista ja kehittämistarpeista.
  2. Asiakassegmentointi 
    Asiakkaat ryhmitellään heidän tarpeidensa mukaan. Segmentointi tukee palvelujen kohdentamista ja asiakaslähtöistä muotoilua.
  3. Tavoitteiden asettaminen 
    Määritellään selkeät ja mitattavat tavoitteet, jotka parantavat asiakaskokemusta, palvelun sujuvuutta ja järjestelmän toimivuutta. Tavoitteet ohjaavat palvelujen kehittämistä.
  4. Mittareiden ja tietolähteiden määrittely 
    Valitaan mittarit ja tietolähteet, joilla seurataan tavoitteiden toteutumista. Mittariston tulee kattaa sekä vaikuttavuus että prosessien laatu, ja tietolähteiden on oltava saatavilla ja luotettavia.
  5. Palvelukokonaisuuden mallinnus 
    Mallinnetaan palvelukokonaisuus asiakaspolun ja toimijoiden vastuiden mukaan. Tämä tukee palveluiden integrointia ja vaikuttavuuden arviointia asiakaslähtöisesti.
  6. Toimeenpanon suunnittelu 
    Määritellään toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuuhenkilöt. Toimeenpano on osa jatkuvaa ohjaus- ja oppimisprosessia, jossa tiedolla johtaminen ja vaikuttavuusmittarit ovat keskeisiä. 

Tietojohtamisen palveluiden “Tietotarpeesta tuotantoon” ja “Tiedosta toimintaan” –prosessit  varmistavat, että vaikuttavuusperusteinen ohjaus perustuu luotettavaan tiedon keruuseen, analysointiin ja hyödyntämiseen. Kokonaisuuden käytännön toimeenpano tapahtuu johtamismallin avulla. 

Vaikuttavuuden mittaamisen periaatteet hyvinvointialueella 

Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa perustuu kokonaisuuteen, jossa yhdistyvät tiedolla johtaminen, asiakaslähtöisyys ja palvelujärjestelmän kehittäminen.  

  1. Jatkuva tiedonkeruu ja analysointi 
    Tiedon avulla kehitetään palveluja ja reagoidaan asiakkaan tilanteen muutoksiin.
  2. Mittauksen kohdistaminen hyvinvointiin ja elämänlaatuun 
    Vaikuttavuuden arviointi keskittyy asiakkaan toimintakykyyn, terveydentilaan ja arjen sujuvuuteen – ei pelkästään palvelujen tuotantoon.
  3. Tuotosten, vaikutusten ja vaikuttavuuden erottelu 
    Tuotokset ovat toteutettuja toimenpiteitä, vaikutukset lyhyen aikavälin muutoksia ja vaikuttavuus pitkäkestoisia parannuksia asiakkaan hyvinvoinnissa.
  4. Monipuolinen mittaristo 
    Hyödynnetään sekä määrällisiä mittareita (esim. kliiniset ja toimintakykymittarit) että laadullisia mittareita (esim. asiakkaan kokemukset).
  5. Laadun ja vaikuttavuuden välinen yhteys 
    Vaikka laadukkaat palvelut tukevat vaikuttavuutta, mittaamisen kohteena on nimenomaan asiakkaan tilanteen muutos. 

Vaikuttavuuden mittaaminen ei ole irrallinen tekninen prosessi, vaan osa vaikuttavuusperustaista ohjausmallia, jossa hyvinvointialue järjestäjänä asettaa tavoitteet ja ohjaa palvelujen toteutusta niiden saavuttamiseksi. Mittaamista haastavat tiedon hajanaisuus, mittareiden puute ja vaikuttavuuden syntyminen monien toimijoiden yhteisvaikutuksesta – mikä korostaa yhteisten mittareiden ja tiedonhallinnan rakenteiden tarvetta. 

Vaikuttavuustiedon avulla voidaan ohjata palvelujen järjestämistä kohti asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta, mikä tekee siitä keskeisen osan palvelujärjestelmän kehittämistä. 

Kirjaamiskäytännöt ja vaikuttavuus 

Kirjaaminen tukee palveluiden arviointia ja kehittämistä sekä asiakkaan hyvinvoinnin edistämistä. Se osoittaa, miten palvelut vastaavat tarpeisiin ja miten toimintaa voidaan kehittää vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Kirjaamistietoa hyödynnetään laadun kehittämisessä, tutkimuksessa, tiedolla johtamisessa ja päätöksenteossa.  

Tietojärjestelmien ja kirjaamiskäytäntöjen toimivuus ja käytettävyys arjen työssä korostuvat erityisesti teknologian ja tekoälyn hyödyntämisen myötä. Kirjaamisen tarkkuus ja oikeellisuus ovat keskeisiä: mitä tietoa kirjataan ja miten, asiakkaan tai potilaan tilanteesta sekä palvelu- tai hoitoprosessista.  

Kirjaamisella on tärkeä rooli yhteistyön ja viestinnän tukemisessa eri palveluketjuissa sekä asiakkaan osallistumisen ja tiedonsaannin mahdollistamisessa. Kirjauksissa tulee heijastua asiakkaan tai potilaan kokemukset, tarpeet ja tavoitteet, jotta palvelut ovat asiakaslähtöisiä. Samalla varmistetaan asiakas- ja potilasturvallisuus sekä tietosuojan toteutuminen. 

Vaikuttavuuspiloteissa on kehitetty työväline vaikuttavuustavoitteiden ja -mittareiden määrittelyn tueksi: 

Vaikuttavuustavoitteiden ja mittareiden määrittelyn työväline 

Vaikuttavuustavoitteiden ja mittareiden määrittelyn työväline on konkreettinen kehittämistyökalu, joka tukee sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuusperusteista tiedolla johtamista. Työväline auttaa palveluiden vaikuttavuustavoitteiden jäsentämisessä, mittareiden määrittelyssä sekä seurannan suunnittelussa. Sen avulla voidaan systemaattisesti arvioida, mitä vaikutuksia palveluilla tavoitellaan, miten niitä mitataan ja miten mittaustuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.

  1. Määrittele vaikuttavuustavoite
    Määrittele, mitä vaikuttavuutta halutaan mitata ja miksi – esimerkiksi hyvinvointi, toimintakyky tai palvelun oikea-aikaisuus. Mittaamisen kohteiden tulee linkittyä organisaation strategiaan, käyttösuunnitelmiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin, jotta arviointi tukee tavoitteellista kehittämistä.  

  2. Määrittele mittari, mitä konkreettisesti mitataan  
    Kirjaa konkreettinen asia/mittari, jonka avulla voidaan arvioida vaikuttavuustavoitteen toteutumista. Kirjaamiskattavuutta tulee seurata jatkuvasti mittarin tulosten rinnalla, jotta voidaan tehdä perusteltuja päätelmiä tulosten luotettavuudesta ja hyödynnettävyydestä.  

  3. Aseta lähtötaso ja tavoitetaso  
    Määrittele nykytila (lähtötaso) ja haluttu muutos (tavoitetaso). Tämä auttaa konkretisoimaan, mitä muutosta tavoitellaan ja mahdollistaa kehityksen seuraamisen.  

  4. Määritä seurantatiheys ja seurannan taso  
    Päätä, kuinka usein vaikuttavuutta seurataan (esim. kuukausittain, vuosittain) ja millä tasolla (esim. yksilö-, tiimi-, organisaatio- tai alueellinen taso).  

  5. Nimeä vastuutaho  
    Mittarin kehittämisestä, seurannasta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä vastaa nimetty vastuutaho. Tämän tahon tehtävänä on varmistaa, että mittari kytkeytyy tiiviisti osaksi käytännön toimintaa ja että sen tuottamaa tietoa hyödynnetään aktiivisesti toiminnan kehittämisessä. Erityisen tärkeää on, että mittarin tulosten perusteella tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet – ei vain tunnisteta kehittämiskohteita, vaan myös reagoidaan niihin konkreettisesti. Näin varmistetaan, että mittaaminen johtaa vaikuttavaan ja asiakaslähtöiseen toiminnan parantamiseen.  

Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli (2.44 MB)
Pitkänen ym. (2020). Reittiopas vaikuttavuuteen. Vaikuttavuusperustainen ohjaus…
Koivisto ym. (2020). Palvelukokonaisuuksien ja –ketjujen määrittelyn, ohjauksen…
Heliskoski, J., Humala, H., Kopola, R., Tonteri, A. & Tykkyläinen, S. (2018). V…

Toimintamallin aikaansaama muutos

Vaikuttavuustiedon hyödyntämiseen perustuva toimintamalli on suunniteltu ja sen toteuttamista tukevat rakenteet on nyt mallinnettu. Strateginen viitekehys, johtamismalli, vuosikello sekä poikkiorganisatoriset yhteistyörakenteet muodostavat kokonaisuuden, joka mahdollistaa vaikuttavuustiedon systemaattisen käytön eri organisaatiotasoilla. Vaikka toimintamalli ei ole vielä jalkautunut arjen käytännöiksi, sen käyttöönoton edellytykset ovat olemassa. Vaikuttavuuden poikkiorganisatorisen työryhmän perustaminen on valmistelussa.  

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin soveltaminen vaatii ennen kaikkea selkeät rakenteet, johdon sitoutumisen ja riittävän osaamisen vaikuttavuustiedon hyödyntämiseen. Kokemuksemme perusteella jo suunnitteluvaiheessa on tärkeää varmistaa, että strategiset tavoitteet, johtamismalli ja poikkiorganisatoriset rakenteet muodostavat yhtenäisen ja ymmärrettävän kokonaisuuden. Tämä luo perustan mallin jalkauttamiselle arkeen. 

Vaikuttavuustiedon hyödyntäminen edellyttää myös riittäviä resursseja – sekä ajallisia että osaamiseen liittyviä. Työntekijöiden on ymmärrettävä, mitä vaikuttavuustieto tarkoittaa heidän työssään, ja miten heidän tuottamansa tieto linkittyy organisaation strategisiin tavoitteisiin. Koulutus ja yhteinen keskustelu ovat keskeisiä keinoja osaamisen vahvistamiseen. 

Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin, kunhan se mukautetaan kontekstiin sopivaksi. Huomioitavat asiat toimintamallin soveltamisessa: 

  • Liian nopea jalkauttaminen ilman riittävää valmistelua. Rakenteiden luominen on vasta ensimmäinen askel – arjen käytäntöjen muutos vaatii aikaa ja tukea.  

  • Vaikuttavuustiedon ja vaikuttavuusmittareiden jääminen irrallisiksi. Jos vaikuttavuustieto ei kytkeydy päätöksentekoon, strategiaan tai työntekijöiden arjen toimintaan, sen merkitys hämärtyy. Mittareiden käyttö ei saa olla pelkkää tiedonkeruuta – niiden tulee aidosti mahdollistaa vaikuttavuuden arviointi. Tämä tarkoittaa, että vaikuttavuustavoitteisiin linkittyvät mittarit mittaavat olennaisia asioita, ovat ymmärrettäviä ja tuottavat tietoa, joka tukee sekä asiakkaan palvelun että palvelujärjestelmän kehittämistä. On tärkeää varmistaa, että mittarit ovat tarkoituksenmukaisia ja että niiden tulkintaan ja käyttöön on riittävä osaaminen. 

  • Poikkiorganisatorisen yhteistyön puute. Vaikuttavuustyö ei voi olla vain yhden yksikön tai roolin vastuulla. Yhteinen suunta, koordinointi ja rakenteet, kuten vaikuttavuuden työryhmä, ovat välttämättömiä, jotta vaikuttavuustiedon hyödyntäminen ei jää hajanaiseksi. Ilman yhteistyötä vaikuttavuustieto ei palvele koko organisaation kehittämistä. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)