Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli, Varsinais-Suomen HVA (RRP, P4, I3)

VAIKUTTAVUUSPERUSTEINEN OHJAUSMALLI

Vaikuttavuuden määritelmä sote-palveluissa hyvinvointialueen järjestäjän näkökulmasta 

Vaikuttavuus sote-palveluissa tarkoittaa, että hyvinvointialue järjestäjänä ohjaa palvelutuotantoa strategisten tavoitteiden ja asiakaslähtöisyyden pohjalta, hyödyntäen luotettavaa mittaritietoa. Järjestäjä asettaa palveluille visiot, tavoitteet ja välitavoitteet, joiden toteutumista seurataan sovituilla mittareilla. 

Mittaritiedon avulla ohjataan toimintaa: tehdään tarvittavia muutoksia, kehitetään palveluita ja tarkennetaan tavoitteita eri asiakasryhmien tarpeet huomioiden. Tiedon perusteella voidaan toteuttaa interventioita, muuttaa toimintatapoja ja kehittää sekä tietopohjaa että mittaristoa. 

Vaikuttavuus ilmenee asiakkaan terveydessä, toimintakyvyssä ja hyvinvoinnissa – kustannusvaikuttavasti. Vaikuttavuuden ohjaamisen perusta on luotettavan tiedon kerääminen, varastointi, analysointi ja hyödyntäminen päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. 

Vaikuttavuustavoitteiden ja mittareiden määrittely  

1. Tilanneanalyysi 
   Arvioidaan palveluiden nykytila asiakas- ja ilmiöpohjaisesti. Analyysi perustuu monipuoliseen tietoon palvelujen toimivuudesta, haasteista ja kehittämistarpeista.
2. Asiakassegmentointi 
   Asiakkaat ryhmitellään heidän tarpeidensa mukaan. Segmentointi tukee palvelujen kohdentamista ja asiakaslähtöistä muotoilua.
3. Tavoitteiden asettaminen 
   Määritellään selkeät ja mitattavat tavoitteet, jotka parantavat asiakaskokemusta, palvelun sujuvuutta ja järjestelmän toimivuutta. Tavoitteet ohjaavat palvelujen kehittämistä.
4. Mittareiden ja tietolähteiden määrittely 
   Valitaan mittarit ja tietolähteet, joilla seurataan tavoitteiden toteutumista. Mittariston tulee kattaa sekä vaikuttavuus että prosessien laatu, ja tietolähteiden on oltava saatavilla ja luotettavia.
5. Palvelukokonaisuuden mallinnus 
   Kuvataan eri toimijoiden roolit ja vastuut sekä tunnistetaan palveluketjujen kriittiset rajapinnat ja yhteistyön muodot. Tämä tukee palveluiden integrointia ja vaikuttavuuden arviointia asiakaslähtöisesti.
6. Toimeenpanon suunnittelu 
   Määritellään toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuuhenkilöt. Toimeenpano on osa jatkuvaa ohjaus- ja oppimisprosessia, jossa tiedolla johtaminen ja vaikuttavuusmittarit ovat keskeisiä. 

Tietojohtamisen palveluiden “Tietotarpeesta tuotantoon” ja “Tiedosta toimintaan” –prosessit  varmistavat, että vaikuttavuusperusteinen ohjaus perustuu luotettavaan tiedon keruuseen, analysointiin ja hyödyntämiseen. Kokonaisuuden käytännön toimeenpano tapahtuu johtamismallin avulla. 

Vaikuttavuuden mittaamisen periaatteet hyvinvointialueella 

Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa perustuu kokonaisuuteen, jossa yhdistyvät tiedolla johtaminen, asiakaslähtöisyys ja palvelujärjestelmän kehittäminen.  

1. Jatkuva tiedonkeruu ja analysointi 
   Tiedon avulla kehitetään palveluja ja reagoidaan asiakkaan tilanteen muutoksiin.
2. Mittauksen kohdistaminen hyvinvointiin ja elämänlaatuun 
   Vaikuttavuuden arviointi keskittyy asiakkaan toimintakykyyn, terveydentilaan ja arjen sujuvuuteen – ei pelkästään palvelujen tuotantoon.
3. Tuotosten, vaikutusten ja vaikuttavuuden erottelu 
   Tuotokset ovat toteutettuja toimenpiteitä, vaikutukset lyhyen aikavälin muutoksia ja vaikuttavuus pitkäkestoisia parannuksia asiakkaan hyvinvoinnissa.
4. Monipuolinen mittaristo 
   Hyödynnetään sekä määrällisiä mittareita (esim. kliiniset ja toimintakykymittarit) että laadullisia mittareita (esim. asiakkaan kokemukset).
5. Laadun ja vaikuttavuuden välinen yhteys 
   Vaikka laadukkaat palvelut tukevat vaikuttavuutta, mittaamisen kohteena on nimenomaan asiakkaan tilanteen muutos. 

Vaikuttavuuden mittaaminen ei ole irrallinen tekninen prosessi, vaan osa vaikuttavuusperustaista ohjausmallia, jossa hyvinvointialue järjestäjänä asettaa tavoitteet ja ohjaa palvelujen toteutusta niiden saavuttamiseksi. Mittaamista haastavat tiedon hajanaisuus, mittareiden puute ja vaikuttavuuden syntyminen monien toimijoiden yhteisvaikutuksesta – mikä korostaa yhteisten mittareiden ja tiedonhallinnan rakenteiden tarvetta. 

Vaikuttavuustiedon avulla voidaan ohjata palvelujen järjestämistä kohti asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta, mikä tekee siitä keskeisen osan palvelujärjestelmän kehittämistä. 

Kirjaamiskäytännöt ja vaikuttavuus 

Kirjaaminen tukee palveluiden arviointia ja kehittämistä sekä asiakkaan hyvinvoinnin edistämistä. Se osoittaa, miten palvelut vastaavat tarpeisiin ja miten toimintaa voidaan kehittää vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Kirjaamistietoa hyödynnetään laadun kehittämisessä, tutkimuksessa, tiedolla johtamisessa ja päätöksenteossa.  

Tietojärjestelmien ja kirjaamiskäytäntöjen toimivuus ja käytettävyys arjen työssä korostuvat erityisesti teknologian ja tekoälyn hyödyntämisen myötä. Kirjaamisen tarkkuus ja oikeellisuus ovat keskeisiä: mitä tietoa kirjataan ja miten, asiakkaan tai potilaan tilanteesta sekä palvelu- tai hoitoprosessista.  

Kirjaamisella on tärkeä rooli yhteistyön ja viestinnän tukemisessa eri palveluketjuissa sekä asiakkaan osallistumisen ja tiedonsaannin mahdollistamisessa. Kirjauksissa tulee heijastua asiakkaan tai potilaan kokemukset, tarpeet ja tavoitteet, jotta palvelut ovat asiakaslähtöisiä. Samalla varmistetaan asiakas- ja potilasturvallisuus sekä tietosuojan toteutuminen. 

Vaikuttavuustavoitteiden ja mittareiden määrittelyn työväline 

Vaikuttavuustavoitteiden ja niihin liittyvien mittareiden määrittäminen on keskeinen osa palvelujen arviointia ja kehittämistä.   

1. Määrittele vaikuttavuustavoite
   Määrittele, mitä vaikuttavuutta halutaan mitata ja miksi – esimerkiksi hyvinvointi, toimintakyky tai palvelun oikea-aikaisuus. Mittaamisen kohteiden tulee linkittyä organisaation strategiaan, käyttösuunnitelmiin ja muihin ohjaaviin asiakirjoihin, jotta arviointi tukee tavoitteellista kehittämistä.  

2. Määrittele mittari, mitä konkreettisesti mitataan  
   Kirjaa konkreettinen asia/mittari, jonka avulla voidaan arvioida vaikuttavuustavoitteen toteutumista. Kirjaamiskattavuutta tulee seurata jatkuvasti mittarin tulosten rinnalla, jotta voidaan tehdä perusteltuja päätelmiä tulosten luotettavuudesta ja hyödynnettävyydestä.  

3. Aseta lähtötaso ja tavoitetaso  
   Määrittele nykytila (lähtötaso) ja haluttu muutos (tavoitetaso). Tämä auttaa konkretisoimaan, mitä muutosta tavoitellaan ja mahdollistaa kehityksen seuraamisen.  

4. Määritä seurantatiheys ja seurannan taso  
   Päätä, kuinka usein vaikuttavuutta seurataan (esim. kuukausittain, vuosittain) ja millä tasolla (esim. yksilö-, tiimi-, organisaatio- tai alueellinen taso).  

5. Nimeä vastuutaho  
   Mittarin kehittämisestä, seurannasta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä vastaa nimetty vastuutaho. Tämän tahon tehtävänä on varmistaa, että mittari kytkeytyy tiiviisti osaksi käytännön toimintaa ja että sen tuottamaa tietoa hyödynnetään aktiivisesti toiminnan kehittämisessä. Erityisen tärkeää on, että mittarin tulosten perusteella tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet – ei vain tunnisteta kehittämiskohteita, vaan myös reagoidaan niihin konkreettisesti. Näin varmistetaan, että mittaaminen johtaa vaikuttavaan ja asiakaslähtöiseen toiminnan parantamiseen.