Tuleva sote-uudistus vie sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueen järjestettäväksi ja vastaavasti TE-palvelut siirtyvät valtionhallinnosta kuntien järjestämisvastuulle. Työnantajat tarvitsevat tukea osatyökykyisten henkilöiden tehtävien ja työympäristöjen muokkaamiseen ja palkkamiseen. Tällä hetkellä on meneillään useita lakiuudistuksia liittyen osaavan työvoiman ja työpaikkojen kohtaamiseksi.
Tällä hetkellä Lapissakin on kohtaanto-ongelma. Tarjolla on paljon avoimia työpaikkoja jsekä paljon työtä vailla olevia työttömiä osatyökykyisiä henkilöitä, joilta puuttuu pitkäkestoiset tuetut palvelut ja mahdollisuudet työllistyä osatyökykyisenä avoimille työmarkkinoille.
Asiakkaan näkökulma:
Saada riittävät ja oikea-aikaiset palvelut nopeasti. Palvelupolun tulee olla selkeä, yksilölliset tarpeet huomioon ottava ja kattava. Tällä hetkellä monet palvelupolut näyttäytyvät asiakkaalle monimutkaisina ja monitahoisina. Asiakas on joutunut kertomaan tilanteestaan eri tahoille ja on puuttunut palvelujen koordinointi. Asiakkaalla ei ole ollut rinnallakulkijaa ja hänen on täytynyt huolehtia esimerkiksi aikojen varaamisesta ja palautteen tuomisesta itse.
Ammattilaisen näkökulma:
Palveluita on paljon, mutta ne ovat irrallaan toisistaan ja palveluihin pääsy kestää. Asiakkaan motivointi on haasteellista, koska odotusajat ovat pitkiä, palveluiden saatavuus on heikkoa ja tiedonkulussa on puutteita. Asiakkaalle ei ole sovittu rinnallakulkijaa. Asiakkaalle tarvitaan kokonaisvaltainen työ- ja toimintakyvyn arvio ja työkyvyn tuen suunnitelma, jotta työhön palaaminen tapahtuisi mahdollisimman jouhevasti.
Työntekijöiden osaamista tulee kehittää, jotta he tuntevat asiakkaiden tarpeisiin pohjautuvat palvelupolut sekä osaavat ohjata oikeisiin palveluihin oikea-aikaisesti. Erityisen tärkeää on ehkäistä syrjäytymisen kierrettä. Tällä hetkellä pääpaino on liiaksi korjaavassa toiminnassa, kun sen pitäisi olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa.
Organisaation näkökulma:
Terveyspalvelut:
Lääkäri ei aina saa riittävästi tarvittavia taustatietoja asiakkaasta, jotta hän pystyisi arvioimaan asiakkaan työ- ja toimintakykyä suhteessa työllistymiseen. Lääkäreiltä puuttuu myös tietoa työllistymistä tukevista palveluista. Lisäksi lääkäreillä ei ole tarvitsemaansa moniammatillista tukea työllistymistä tukevan jatkosuunnitelman ja tarvittavien lausuntojen tekemiseen.
Työllisyyspalvelut:
Työllisyyspalveluissa/te-palveluissa ohjeet ja toimintamallit asiakkaan työ- ja toimintakyvyn selvittelyihin vaihtelevat eikä ajantasaisia ole aina käytettävissä. Työntekijöiden osaamista tunnistaa työ- ja toimintakyvyn selvittelystä hyötyviä asiakkaita tulisi lisätä.
Tietosuoja-asiat tuovat haasteita tiedon jakamiseen.
Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalveluissa on osatyökykyisiä asiakkaita, jotka hyötyisivät tuetusta työhönvalmennuksesta. Asiakkaat voivat olla työttömiä työnhakijoita, sairauspäivärahalla tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevia tai vammaisia henkilöitä. He ovat joko edenneet kuntoutusvaiheesta tai ovat suoraan työllistymisvaiheessa, mutta tarvitsevat tukea työllistyäkseen. Tällä hetkellä palvelujärjestelmä ei riittävästi tue asiakkaiden työelämään pääsyä. Hankkeen toivotaan edistävän asiakkaan potentiaalin hyödyntämistä tukevien, yksilöllisten ratkaisujen ulottamista työmarkkinoille pääsemiseen saakka.
Tarvetta on myös kehittää toimintatapoja osatyökykyisyyteen liittyvien tekijöiden ja tarpeiden varhaisempaan tunnistamiseen. Tämä lisäisi ihmisten hyvinvointia, ennaltaehkäisisi sosiaalisia ongelmia, sosiaalityön asiakkuuksia ja erityispalveluiden tarvetta sekä lyhentäisi asiakkuuksien kestoja sosiaalityössä.
Yhteiskunnan näkökulma:
Syrjäytyminen ehkäisy on työllistymisellä on taloudellisesti kannattavaa. Työssäkäynti saa ihmiset kokemaan osallisuutta eli olevansa osa yhteiskuntaa ja sitä kautta työ lisää myös hyvinvointia.
Hankkeessa pilotoidaan vaikuttavuusperusteista osatyökykyisten työllistymismallia. URA:lta saatujen tietojen perusteella aikavälillä 1.1.2021-15.9.2021 Rovaniemellä ja Kemijärvellä on 450 henkilöä, joilla on osatyökykyisyys merkintä. Tarkasteltaessa osatyökykyisyytta eri ikäryhmittäin voidaan todeta, että osatyökykyisyyttä esiintyy kaikissa työikäisten ikäryhmissä. Yleisintä se on 50-59 -vuotiailla. Mielenterveydelliset haasteet ovat yleisimmät osatyökykyisyyden syyt ja toiseksi yleisin diagnoosiryhmä on tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Osatyökykyisten työttömyyden kestoa tarkasteltaessa voidaan havaita, että pitkäaikaistyöttömyys on kaikilla koulutusasteilla yleistä. Voidaankin todeta, että osatyökyisen joutuessa työttömäksi uudelleen työllistyminen on haastavampaa kuin terveillä työikäisillä.
Työkyvyn tuen tiimin- työryhmän työskentelyyn on osallistunut asiakas, joka on kertonut omista kokemuksistaan ja antanut kehittämisideoita työryhmälle.
