Työkyvyn tuen tiimi / Kainuu

Luotu 28.05.2021
Työkyvyn tuen tiimi / Kainuu
Työkyvyn tuen tiimi / Kainuu

Tiivistelmä

Työkyvyn tuen tiimin verkostotapaamisen avulla haetaan monialaista ratkaisua asiakkaan tilanteen ratkaisemiseksi.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Kaikilla osatyökykyisten parissa työskentelevillä toimijoilla on omat työkyvyn tuen palvelut, jotka on tärkeä verkoston tuntea. Tavoitteena on, että asiakkaalle muodostuu yksi, selkeä palvelupolku, joka sisältää tarvittavat työkyvyn tuen palvelut asiakaslähtöisesti. Tavoitteena on ettei tehdä päällekkäistä työtä ja asiakkaan asiat hoituvat koordinoidusti. 

Kainuussa on toteutettu työttömien terveystarkastuksia, mutta ongelmana on, ettei työkyvyn tuen prosesseja ole kuvattu, eikä palvelut ole aina koordinoituja. Asiakkaan palvelupolut näyttäytyvät pirstaleisina varsinkin mikäli verkostossa on useita toimijoita. Työttömän osatyökykyisen näkökulmasta on myös epäselvää, kuka vastaa asiakkaan tuesta ja asioiden koordinoinnista.  

Hankkeessa kehitetään osatyökykyisen palvelupolun sujuvuutta, työkyvyn tuen tarpeen tunnistamista ja asiakkaan ohjautumista terveys- ja sosiaalipalveluihin. Asiakaslähtöisyys ei toteudu aina palveluissa.

Kainuussa kehitetään moniammatillista vastaanottotoimintaa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelman mukaisesti ja työllisyydenhoidon kokonaisuutta työllisyyden kuntakokeilussa. Osatyökykyisen työkyvyn tuki linkittyy molempiin em. strategisiin kehittämisaskelluksiin.  

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Kainuussa on seitsemän kuntaa, joista kuuden kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastaa Kainuun sote –kuntayhtymä. Kainuun soten alueella asuu noin 72000 asukasta, joista noin puolet luetaan mukaan työvoimaan.

Terveyskeskuspalveluihin pääsy on ollut haasteellista heikon lääkäritilanteen ja hoitajien sijasten saannin vuoksi, johon etsitään ratkaisuita myös tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeiden kautta.

Kainuun väestö vähenee reilut 12 % vuoteen 2030 mennessä ja säilyy iäkkäänä. Väestön sairastavuus on maan neljänneksi suurinta ja kuntakohtaiset erot ovat suuria.

Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus väestöstä on maan suurin ja väestöllinen huoltosuhde on maan neljänneksi suurin. (THL:n arviointiraportti 2019)

Kainuun alueen haasteet ovat moniulotteisia: työvoiman saatavuuden näkökulmasta lasten ja nuorten ikäryhmät ovat pieniä, ikääntyminen pienentää työvoimaa ja ennen aikaisesti eläkkeellä olevien joukko on suuri.

Vaikka Kainuun alueen työllisyys on parantunut viimeisen puolentoista vuoden aikana, mutta edelleen siinä tulee esille rakenteellisen työllisyyden ja työttömyyden vinoumat.

Kainuussa osatyökykyisiä työnhakijoita on arviolta 750, joista työttömiä noin 500 (lisäksi myös työvoiman ulkopuolella olevia), jotka tarvitsevat usein moniammatillisia ja monialaisia palveluja.

 

 

Asiakkaan näkökulma: Osatyökykyisen palvelupolku ja ohjautuminen palveluihin tulee olla sujuvaa ja asiakaslähtöistä. Verkostoyhteistyö takaa asiakkaalle yhtenäisen ja samanaikaisen asioiden käsittelyn (työkyvyn tuen tiimin tuki).

Palveluntarjoajat/ verkosto: Missä voisimme kehittää palvelua ja palvelupolun sujuvuutta, ettei asiakas nivelvaiheissa tipahda pois palveluista. Verkostoyhteistyöllä ammattilaisten työ helpottuu ja asiakas saa monipuolisemmat palvelut. Ammattilaiset oppivat toisiltaan ja työ on vaikuttavaa.

Yhteiskunta: osatyökykyisissä on työvoimapotentiaalia. Yhteistyöllä voimme tukea työllistymisen mahdollisuuksia ja alueen elinvoimaisuutta.

On todettu, että yli puolella työikäisistä, noin 1,9 miljoonalla suomalaisella, on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 kokee sairauden tai vamman vaikuttavan työn tekemiseen tai työllistymismahdollisuuksiin. Työllisyydestä puhuttaessa heitä kutsutaan osatyökykyisiksi. Kainuussa osatyökykyisiä työnhakijoita on noin 750.

Osatyökyisellä tarkoitetaan henkilöä, jolla on käytössään osa työkyvystään. Työtä mukauttamalla voi silti työkyvyn alenemasta huolimatta tehdä työtä tuottavasti. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyisiä voivat olla esimerkiksi vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet tai vammaiset. Yleisimmät työkyvyn heikkenemistä aiheuttavat syyt ovat masennus ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Osatyökyisillä on muita suurempi riski menettää työnsä, ja usein myös työhön paluu tai työllistyminen ei onnistu. Osatyökyisyyttä on monenlaista, ja se voi olla tilapäistä.

Hankkeessa asiakasymmärrystä kerätään asiakaskokemuskyselyn kautta sekä kehittäjäasiakkaiden kokemusten hyödyntämisen kautta (kehittäjäasiakkaita kontaktoidaan säännöllisesti) sekä kehittäjäasiakastyöpajoja on järjestetty yhteistyössä järjestöjen kanssa.   

Kehittäjäasiakkaiden  näkemyksiä palveluverkoston kehittämistarpeista
Kehittäjäasiakkaiden näkemyksiä työkyvyn tuen palveluiden kehittämistarpeista
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Monialaista työkyvyn tuen tiimiä ollaan rakentamassa Kainuun sotelle. Tämän toimintamallin kehittäminen vie aikaa ja vaatii myös osaamisen tukemista. Muutosten kautta asiakas saa monialaiset palvelut tiimin kautta ja asiakkaan asiaa hoidetaan kokonaisvaltaisella otteella. Toimintamallin kehittämisen myötä asiakkaalle nimetään asiakasvastaava(t) ja palvelut toimivat koordinoidusti.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Onko asiakkaalle nimetty asiakasvastaava / tietääkö asiakas keneen hän ottaa yhteyttä?

Toimiiko palvelut asiakaslähtöisesti?

Ohjautuuko asiakas tarvitsemiinsa palveluihin ja näyttäytyykö palvelupolut asiakkaalle selkeiltä?

Onko asiakkaan asiat edenneet kohti työelämää, koulutusta tai kuntoutusta  monialaisen työkyvyn tuen tiimin tuella?

 

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Työntekijöiden sitouttaminen ja työkyvyn tuen tiimin tärkeyden ymmärrys on tärkeää uuden toimintatavan käyttöönottamisessa ja juurruttamisessa esimiesvastuun lisäksi.  

Työkyvyn tuen tiimin jalkauttamisen onnistumisessa tarvitaan yleistä keskustelua verkoston jäsenten kanssa tiimin toiminnasta, tavoitteista ja yhteistyöstä sekä yhteisistä säännöistä.  Tämä vaatii myös ammattilaisten osaamisen vahvistamista Kainuun soten työntekijöille ja verkostoille. Koulutussuunnitelman laatiminen jatkoon on myös tärkeää, että kaikilla työntekijöillä ja erityisesti uusilla työntekijöillä tulee asiat tulee kerrattua vuosittain.

Tarvittava resurssi: Koordinoivan kuntoutusohjaajan rooli on keskeinen työkyvyn tuen tiimin toiminnan organisoimisessa. Lisäksi muut verkostotoimijat. 

HELLÄ -hankkeen koordinoiva kuntoutusohjaaja jatkaa työkyvyn tuen tiimin pilotointia vuonna 2023, jonka aikana on tarkoitus jalkauttaa tiimin toiminta. Jatkossa on suunniteltu, että työkyvyn tuen tiimi kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa / tarvittaessa.

 

Toimintamallin ydinsisältö

Työkyvyn tuen tiimin verkostotapaamisen avulla haetaan monialaista ratkaisua asiakkaan tilanteen ratkaisemiseksi.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Asiakkaalle on löytynyt uusia palvelupolkuja ja asiakas on saanut avun verkostosta.

Jokaisen ammattilaisten osaaminen on työkyvyn tuen tiimissä tärkeä. Palvelut ovat sujuvammat, kun kokonaisuutta on mietitty kaikkien toimijoiden kanssa yhdessä.

Verkostot tekevät tiiviimmin yhteistyötä ja ottavat yhteyttä herkästi toisiinsa aina, kun asiakkaan asia sen vaatii tai ammattilaisella herää kysymyksiä verkoston toimintaan liittyen. 

Työkyvyn tuen tiimin verkoston yhteistyön tarve on noussut tarpeelliseksi erityisesti työllisyyden hoidon näkökulmasta uuden asiakaspalvelumallin myötä.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Tiimin koko ja "vakituiset" jäsenet on tärkeä pohtia hyvin etukäteen. Asiakastapaamisissa ei saisi olla yhtään ylimääräistä ammattilaista, jolla ei ole annettavaa asiakkaan asiaan. Työkyvyn tuen tiimin toiminta kannattaa suunnitella olemassa olevien resurssien ja mahdollisuuksien mukaan, että toiminnan on mahdollista pilotoinnin jälkeen jalkautua pysyväksi toiminnaksi. 

Taustatiedot

Toimintaympäristö
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä perusterveydenhuolto
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)