Siun sote järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut koko Pohjois-Karjalan alueelle.
Maakunnassa on korkea työttömyysaste ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on suuri. Toisaalta alueen väestö ikääntyy eikä kaikkiin avoimiin työtehtäviin löydy tekijöitä, jolloin puhutaan kohtaanto-ongelmasta. Mm. näihin asioihin haetaan vastauksia Siun soten työkykyohjelmassa.
Työkyvyn tuen palveluja on jo maakunnassa kehitetty keskittämällä esimerkiksi työttömien terveystarkastukset. Lisäksi maakunnassa toimii useita työllisyyshankkeita, joiden toimenpiteet kohdentuvat osatyökykyisten asiakasryhmään. Resurssia on ollut käytettävissä ehkä enemmän kuin koskaan, mutta palveluihin on myös muodostunut päällekkäisyyttä samalla asiakaskentällä toimiessa. Työkykyhankkeen tehtävänä on ollut selkeyttää tätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Työkyvyn tuen asiakkaan verkosto.
Kehittämistyön alkuvaiheessa keväällä 2021 kartoitimme kyselyllä maakunnan eri toimijoiden tarpeita kohderyhmän palveluihin liittyen. Näiden kyselyjen vastausten perusteella saimme selville tärkeää tilannekuvaa maakunnan osatyökykyisten palveluja tuottavilta tahoilta. Kyselyistä tuli ilmi muun muassa ettei noin 40% ollut varma siitä onko asiakkaalle nimetty omatyöntekijää tai omatyöntekijä ei ollut tiedossa. Työntekijöistä kuitenkin suurin osa kuitenkin piti omaa rooliaan selkeänä asiakkaan tuetun työllistymisen yhteistyöverkostossa. Roolijakoa eri toimijoiden välillä kuvattiin epäselväksi ja päällekkäiseksi.
Monen vastaajan työhön kuului asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arviointia sekä työhönvalmennuksellisella otteella tehtävää työtä. Arviointimenetelmiä kuvattiin olevan vastausten perusteella yli 20 erilaista. Kyselyjen vastauksissa yhteistyötä kuvattiin tehtävän laajasti eri tahojen kanssa mutta tunnistettiin myös tarpeita vahvistaa yhteistyötä. Eniten yhteistyön vahvistamista toivottiin Siun soten mielenterveys- ja päihdepalvelujen, KELA:n ja kunnan työllisyyspalvelujen kanssa.
Osaamisen vahvistamista toivottiin sote-integraatiosta ja tuetusta työllistymisestä, työkyvyn arvioinnista ja mittaroinnista, kelan kuntoutuspalveluista, työhönvalmennuksesta sekä työkykykoordinaattorikoulutuksesta.
Vastaajista 91% nosti esille kehittämisehdotuksia. Yhteistyössä koettiin olevan paljon hyvää ja kaikkia yhdistää yhteinen asiakas. Kehittämistoimenpiteinä toivottiin yhteistyön tiivistämistä, yhteisiä linjauksia, toisen työn tuntemisen lisäämistä, roolien selkeyttämistä sekä tiedonkulun vahvistamista. Hyviksi käytänteiksi nimettiin asiakkaan tilanteeseen liittyvä yhteistyö, monialaryhmät, TYP, työttömien terveystarkastukset, kelan tavoitettavissa oleminen sekä koulutusmahdollisuudet.
Näiden toiveiden, tarpeiden ja kehittämisehdotusten perusteella olemme lähteneet toteuttamaan työkykyohjelman tavoitteita yhdistäen paikalliset tarpeet valtakunnallisten linjausten kanssa. Toimintoja on kehitetty ns. yhteiskehittämisellä osallistaen aiheen parissa työskentelevät ammattilaiset miettimään maakuntaan sopiva ratkaisuja. Kehittämistyötä on tehty monessa erillisessä työpajassa ja erilaisissa ryhmissä, joista on koottu tietoa kaikkien tahojen käyttöön.
Osatyökykyiset henkilöt. Asiakaskokemusta lähdettiin kartoittamaan keväällä 2021. Asiakkailta kysyttiin mitä työllistämisen palveluja he ovat käyttäneet ja kuinka he arvioivat käyttämäänsä työllistymisen palvelua.
Suurin osa vastaajista koki voivansa vaikuttaa saamaansa palveluun, osa koki voivansa vaikuttaa jonkin verran, osa hyvin vähän tai ei ollenkaan.
Työllistymisen esteet nousevat joko työllistyjästä itsestään tai johtuvat ympäristön esteistä
- Työllistyjästä johtuvat haasteet ja esteet:
- Henkilön työ- ja toimintakykyyn liittyvä asia, kuten fyysinen rajoite, erityisen tuen tarve, uupuminen, kivut ja kognitio
- Osaamiseen liittyvä asia, kuten digitaidot, erityisosaamisen puute ja työtaitojen ylläpito
- Ympäristöstä johtuvat haasteet tai esteet:
- Liikkumisen haaste, kuten pitkät välimatkat, julkisen liikenteen puute ja esteettömyys
- Muu haaste, kuten työpaikkojen puute ja yhteiskunnallinen tilanne (Covid-19)
Kehitettäviksi asioiksi mainittiin muun muassa etäpalvelun kehittäminen sekä etuusneuvonnan saatavuus. Toimijoiden tulee tietää toistensa toimialue, selkeä tiedotus kohderyhmästä kenelle palvelut on tarkoitettu. Varhaisen vaiheen tuki huomioitava ja tuki ulotettava myös ”ei vielä syrjäytyneille, mutta uhan alla oleville”
Asiakkaat ovat olleet mukana työkykyhankkeen järjestämissä työpajoissa muun muassa kokemusasiantuntijoina ja heidän mielipidettään on tiedusteltu asiakasraatien kautta. Asiakasraadeista voit lukea lisää Siun soten työkykyohjelman pääsivulta osallisuus kohdasta. Hankkeelle tietoa ovat keränneet myös Karelia ammattikorkeakoulun sosionomi opiskelijat osana projektityön opintoja. He ovat jalkautuneet työkykyhankkeen toimeksiannosta yhteistyökumppaneiden toimintoihin tiedonkeruutehtävän muodossa.
