Kainuussa on seitsemän kuntaa, joista kuuden kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastaa Kainuun sote –kuntayhtymä. Kainuun soten alueella asuu noin 72000 asukasta, joista noin puolet luetaan mukaan työvoimaan.
Terveyskeskuspalveluihin pääsy on ollut haasteellista heikon lääkäritilanteen ja hoitajien sijasten saannin vuoksi, johon etsitään ratkaisuita myös tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeiden kautta.
Kainuun väestö vähenee reilut 12 % vuoteen 2030 mennessä ja säilyy iäkkäänä. Väestön sairastavuus on maan neljänneksi suurinta ja kuntakohtaiset erot ovat suuria. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus väestöstä on maan suurin ja väestöllinen huoltosuhde on maan neljänneksi suurin. (THL:n arviointiraportti 2019)
Kainuun alueen haasteet ovat moniulotteisia: työvoiman saatavuuden näkökulmasta lasten ja nuorten ikäryhmät ovat pieniä, ikääntyminen pienentää työvoimaa ja ennen aikaisesti eläkkeellä olevien joukko on suuri. Vaikka Kainuun alueen työllisyys on parantunut viimeisen puolentoista vuoden aikana, mutta edelleen siinä tulee esille rakenteellisen työllisyyden ja työttömyyden vinoumat. Työ ei kohtaa tekijäänsä.
Tarkkaa tietoa Kainuussa olevista osatyökykyisten työnhakijoiden määrästä ei ole, mutta terveysrajoitteista kärsivien työnhakijoiden määrät antavat suuntaa tilanteesta. Heinäkuun 2022 lopussa pitkäaikaissairaita ja vammaisia työnhakijoita oli Kainuussa 1 145, joista työttömiä oli 528. Työnhakijoilla on lisäksi vammoja, sairauksia ja muita työkyvyn rajoitteita, joista ei ole tietoa TE-toimistossa ja kuntakokeilussa. Kaikki osatyökykyiset eivät myöskään ole työnhakijana (Kainuun Ely-keskus 2022).
Palvelutarpeen tunnistaminen ja tuki on kokonaisuuden kuvauksessa keskiössä ja palvelutarpeen tunnistamisen osalta kuvauksessa keskitytään lähimpiin yhteistyöverkostoihin. Järjestöjen ja muut yhteistyötahot, kuten työnantajat ovat tärkeässä roolissa myös tunnistamassa ja tukemassa asiakkaan työ- ja toimintakykyä. Palveluiden yhteensovittaminen, yhteisen päämäärän asettaminen ja vuoropuhelun tärkeys korostuvat asiakkaan kokonaisvaltaisessa työkyvyn tukemisessa ja palvelutarpeen arvioinnissa. Lisäksi ammattilaisten osaamisen lisääminen on tärkeää, ettei asiakkaan tukemisessa työkyvyn tuen palveluita jää käyttämättä.
Kehittämistyö on Kainuun kannalta tärkeä asia niin yksilön-, kunnan kuin yhteiskunnankin osalta, koska Kainuussa työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus väestöstä on maan suurin. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus koostuu monista toimijoista ja palveluista, joiden saumaton yhteistyö vaikuttaa asiakkaan asioiden etenemiseen. Yhteisen keskustelun lisääminen on tärkeää.
Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyisiä voivat olla esimerkiksi vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet tai vammaiset. Yleisimmät työkyvyn heikkenemistä aiheuttavat syyt ovat masennus ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Osatyökyisillä on muita suurempi riski menettää työnsä, ja usein myös työhön paluu tai työllistyminen ei onnistu. Osatyökyisyyttä on monenlaista, ja se voi olla tilapäistä.
Asiakkaita on osallistettu toimintamallien kehittämisessä hankkeen alusta lähtien (kehittäjäasiakkaat, asiakasraati ja asiakaskyselyt). Asiakasosallisuuden kautta on kehitetty toimintamalleja ja viety viestiä palveluiden kehittämistarpeista myös verkostolle. Hankkeessa on työstetty mm. kehittäjäasiakkaiden ajatuksista tietokortteja, kts. liite.
