Toimintakortit ohjaavat laadukkaaseen monitoimijaiseen yhteistyöhön lapsen asioissa ja niillä kuvataan, kuinka lapseen liittyvän huolen puheeksi ottamisesta edetään lastensuojeluilmoituksen tai yhteydenoton tekemisen kautta monitoimijaiseen palvelutarpeen arviointiin.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Ammattilaisten ja asiakkaiden yhteistyön tueksi tarvitaan osallisuutta vahvistavia toimintamalleja. Lapsella on oikeus saada tilanteensa kokonaisvaltaisesti arvioiduksi, ja tähän tarpeeseen toimintakorttien avulla pyritään vastaamaan.
Monialaisen ja monitoimijaisen yhteistyön toteutumisessa on parannettavaa asiakkaiden ja ammattilaisten näkökulmasta. Monitoimijaisen palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen on osa julkishallinnon palveluprosessien kehittämistä asiakaslähtöisempään ja osallisuutta vahvistavampaan suuntaan.
Kehittäjiksi kutsuttiin lastensuojelun yhteistyökumppaneita perusopetuksesta, varhaiskasvatuksesta, terveydenhuollosta, kasvatus- ja perheneuvolasta, päihdetyöstä ja sosiaalihuollosta. Yhteistyökumppanit kutsuttiin eri kokoonpanoilla pohtimaan ja keskustelemaan siitä, mitä hyvä lapsen palvelutarpeen arviointi ja monitoimijainen yhteistyö kunkin toimijan näkökulmasta tarkoittaa. Ammattilaisten lisäksi kehittämistyöhön osallistuivat LUMOn hanketiimissä mukana olleet lastensuojelun kokemusasiantuntijavanhemmat, jotka toivat toimintakorttien sisältöihin ja muotoiluihin kallisarvoista asiakasnäkökulmaa. Lisäksi saimme kehittämistyöhön lainsäädännöllistä tukea.
Tavoitteena on luoda selkeä toimintamalli ja työohjeet yhteisen ja monitoimijaisen arvioinnin toteutuksen tueksi.
Varsinaiseen toiminnan muutosten vaikutusten mittaamiseen ei hankkeen aikana päästä. Toimintakorttien rakentumisessa on säännöllisesti arvioitu kehittämisen etenemistä kohti oikeaa suuntaa yhdessä kehittämistyöhön osallistuneiden ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa.
Kehittämistyön kohderyhmänä ovat lastensuojelussa työskentelevät ammattilaiset sekä lastensuojelun kanssa toimivat yhteistyökumppanit, ja heidän keskinäinen yhteistyönsä. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat lastensuojelun asiakkaat. Kehittämistyön tietopohjana toimi LUMO-hankkeen alkukartoituskysely, jossa selvitettiin monialaisen yhteistyön toimivuutta. Kehittämistyön sisältöjä tarkennettiin kunkin kehittäjäryhmän työskentelyn edetessä. Lastensuojelun kokemusasiantuntijavanhemmat ovat olleet mukana työpajatyöskentelyssä ja osallistuneet toimintakorteiksi rakentuneen lopputuotoksen kommentointiin.
Lapsen monitoimijaisen palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen edellyttää arviointityöhön osallistuvien tahojen sitoutumista yhteiskehittämiseen. Kehittämistyössä käytetään mm. työryhmä- ja työpajatyöskentelyä arvioinnin kannalta olennaisen tiedon koostamiseen. Kertynyttä tietoa työstetään helposti ymmärrettäväksi työohjeeksi.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Toimintakorttien kehittämistyön pohjana toimii THL:n mallinnus monitoimijaisesta palvelutarpeen arvioinnista.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Toimintakortit ohjaavat hyvään ja laadukkaaseen monitoimijaiseen yhteistyöhön lapsen kokonaistilanteen kartoittamiseksi ja arvioimiseksi. Toimintakorttien tavoitteena on rohkaista jokaista lapsen palvelutarpeen arviointiin osallistuvaa toimijaa – oli kyse sitten ammattilaisesta tai asiakkaasta – tuomaan oman asiantuntemuksensa yhteiseen työhön lapsen edun toteuttamiseksi. Toimintakortit tukevat työntekijää huolen puheeksi ottamisessa perheen kanssa, ja selittävät yhteydenoton ja ilmoituksen tekemistä myös perheelle. Toimintakortit avaavat kunkin toimijan roolia yhteisessä arviointityössä ja niiden avulla ohjataan lapsen edun arvioinnin kannalta tarvittavan ja välttämättömän tiedon siirtämisessä.
Toimintakortit ovat työväline, joiden käyttöön otto ja juurruttaminen edellyttävät ensin mallin mukaisen toiminnan kokeilua, arviointitiedon keräämistä, päätöksentekoa mallin mukaisen toiminnan viemisestä osaksi ammattilaisten työtä sekä johdon tukea toiminnan juurruttamiselle. LUMO-hankkeen aikana toimintakorttien käyttöä ei ennätetty pilotoida, vaan tämän työn jatkaminen jää hyvinvointialueiden ja kuntien vastuulle.
LUMO-hankkeessa ei ennätetty kokeilla käytännössä toimintakortteja työvälineenä. Ammattilaisten vastaanotto varsinaiselle tuotokselle on ollut innostunut - ohjeita monitoimijaisen työskentelyn tueksi on kaivattu.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.