Suuren väestöryhmän ikääntyessä myös sydänsairaudet lisääntyvät. Sen vuoksi on tärkeää, että sydänsairaat saavat tarvitsemansa tuen sairautensa omahoidossa terveydenhuollon ammattilaisilta nyt ja tulevaisuudessa.
Digitalisaatio on otettu huomioon hoitopolun kehittämisessä. Voidaan olettaa, että ihmisten digikyvykkyys tulee tulevaisuudessa lisääntymään, ja näin ollen digitaalisia palveluita tarvitaan myös enemmän.
Kehitystyön lähtökohtana on hoidon jatkuvuuden parantaminen, etä- ja digipalveluiden käytön lisääminen sekä hoitopolkujen selkeyttäminen potilaalle ja ammattilaisille. Jatkossa potilas ja ammattilainen tietävät, kuinka prosessi etenee. Potilaalla on kaikki tieto yhdessä paikassa, jolloin vahvistetaan potilaan omahoitoa.
Potilaan näkökulmasta nykyisen systeemin ongelmia on palveluiden huono saatavuus, pitkät odotusajat ja -jonot, lisäksi hoidon jatkuvuuden puute, sekä palveluiden ja hoidon pirstaleisuus. Ammattilaisten ja organisaation näkökulmasta ongelmia on päällekkäinen työ, virheet ja hukkaan menevä aika. Lisäksi systeemissä on kirjavia käytäntöjä, joka aiheuttaa työn laadun vaihtelua. Jatkuvana ongelmana on henkilöstövaje ja henkilöstön vaihtuvuus sekä uupuminen. Resurssit eivät riitä ja niitä ei kohdenneta oikein. Päällekkäisyyden ja kirjavien käytäntöjen vuoksi systeemiä on vaikea johtaa ja organisaatiossa ei ole tietoa, että kenellä on vastuu kokonaisuuksista.
Pyrimme selkeyttämään ja yksinkertaistamaan käytäntöjä, joiden avulla pyritään vähentämään päällekkäistä työtä. Tällä tavoin saadaan resursseja kohdentumaan oikein. Tämän myötä potilaan hoitopolku yksinkertaistuu ja on helpommin hahmotettavissa.
Kehittämistiimin kanssa teimme arvovirtakuvauksen, jossa laskimme prosessin läpimenoajan ja potilaalle arvoa tuottaneen ajan. Koko prosessin pituus oli noin 3 vuotta siitä hetkestä kun potilas saa ensimmäisen sydänoireen, siihen hetkeen kun hän on palannut erikoissairaanhoidosta takaisin perusterveydenhuoltoon ja potilaalle on tehty hoitajan vastaanotolla terveys- ja hoitosuunnitelma. Arvovirtakuvausta tehdessä huomasimme, että ammattilaiset tekevät jatkuvasti päällekkäistä ja turhaa työtä, joka ei näy potilaalle ja sitä myötä tuota arvoa hänen hoidolleen. Potilaalle arvoa tuottava aika prosessista oli 0,0122%.
Tehdessämme juurisyyanalyysin selvisi, että sydänoireisten ihmisten hoidosta ei oteta kokonaisvaltaista koppia alusta alkaen. Yhtenä juurisyynä koettiin henkilöstön osaamisen puute ja asenteet. Lisäksi vaikuttavia tekijöitä on käytössä olevien järjestelmien riittämättömyys ja tiedonkulun ongelmat.
Kohderyhmänä on sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa tai eteisvärinää sairastavat henkilöt.
Elokuussa 2024 järjestettiin paikalliseen sydänyhdistykseen työpajatilaisuus, jossa selvitettiin potilaiden toiveita sairaudenhoitoon ja hoitopolkuun liittyen.
Asiakaslupaukseksi on asetettu: "Lupaamme, että hoidostasi otetaan koppi ja sydänsairauttasi hoidetaan laadukkaasti yhdessä sinun kanssasi".
Sydänpotilaan polulla
Lupaamme, että
- sinä tiedät, mihin ja miten voit ottaa meihin yhteyttä, kun sille on tarve:
- voit ottaa omahoitajaasi yhteyttä OmaEkhvan kautta tai
- jättää soittopyynnön omahoitajallesi arkipäivisin klo 7–10. Sinulle vastataan saman arkipäivän aikana.
- hoidamme sinua ja sairauttasi yksilöllisesti ja laadukkaasti.
- suunnittelemme yhdessä sinun kanssasi tavoitteet sydänsairautesi hoitoon ja keinot niiden saavuttamiseksi. Voit ottaa mukaan myös läheisesi.
- tuemme sinua omahoidossa.
- teemme sinulle terveys- ja hoitosuunnitelman, joka on luettavissa Omakannassa.
- hyvinvointiasema ottaa koppia hoidostasi, kun hoitosi päättyy sairaalassa.
- omahoitajasi koordinoi hoitoosi liittyvää yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa.
